Mikä on jo liikaa kun mies puhuu toisista naisista? Missä menee raja? Apua.

Tuosta matkasta: jos et voi perua sitä ja saada edes osaa rahoista takaisin, ehdotan että hankit uuden majoituksen periltä. Vaikka lähtisit samaan paikkaan , ei kannata mitenkään jättäytyä hänen varaansa, koska valta-asetelma on noin ilmiselvä. Kuuntele tuntemuksiasi - olet oikeassa.

Matka on parempi vaikka olisit retkeilymajassa kuin samassa huoneessa manipuloivan ja pahantahtoisen tyypin kanssa.

Ymmärrän sinua Ap. Kuuntele itseäsi tarkkaan.

Alat käyttäytymään sitä kohtaan samoin. Vaikka ravintolassa ollessanne oikein sanot miehelle että ”oho, katoppa tonne. Eikö olekkin hyvännäköinen mies? Kyllä kelpais” ja katso miten reagoi. Jatka vähintään niin kauan, kunnes mies vetää herneet nenään (jos vetää). Älä kuitenkaan pyydä käytöstä anteeksi, vaan kysy että mitä pahaa sun käytöksessä muka on, kun itsekin tekee samaa.

Jos ei toimi, niin ukko vaihtoon samantien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollaiseen mieheen väsyisi ihan kuka tahansa. Reagoit terveellä tavalla. 

Kysy mieheltä haluaako hän olla niiden naisten kanssa ja toivota hyvää iltaa.

Mies on narsistinen sadisti. Oma tunne-elämä aktivoituu vain toisen satuttamisesta. Tämä on geeneissä länsirannikolla.

Kuulostaa pikemminkin savolaiselta.

Tuollainen tyyli kertoo siitä, että mies on huolissaan omasta asemastaan ja yrittää lytätä sinua kehumalla muita... Hän kokeilee tuletko mustasukkaiseksi=hänen päässään merkki siitä, että rakastat ja palvot häntä. Sairasta.

Tunnen erään miehen joka teki samaa. Todella merkillistä toimintaa. Deittailtiin jonkin aikaa, mutta hänen käytöksen takia olin ihan varma, ettei hänellä ollut tunteita minua kohtaan. Juttumme kuivuikin nopeasti kasaan. Vuosien jälkeen mies kuitenkin tunnusti olleensa minuun ihan aidosti rakastunut. Alettiin uudelleen deittailla, mutta sama homma jatkui. Kertoi ummet ja lammet juttuja eksistään ja kehui heidän ominaisuuksiaan ym.. Otin asian puheeksi, mutta kuulemma kyse oli vain "avoimesta juttelusta". Luulen, että hän yritti saada minut epävarmaksi itsestäni, etten luulisi itsestäni liikoja. En tiedä, mutta juttu lässähti toisen kerran ja tuskin kolmatta kertaa tulee. Ehkä mies yritti hyvin viksahtaneella tavalla tehdä minuun vaikutuksen mahtailemalla kuinka upeita naisia hänellä on ollut, mutta ei oikein tepsinyt :D.

kyllä jotkut voi lähteä myös sen kans mukaan baariin...

eräs kinalaine parturi yritti ärsyttää kovasti miesasiakasta että on kolmen kiinalaisen poijkan kanssa kun ei saanut vaustuksia ongelmiinsa.

sitten siltä tuli poru kun sitten vastattiin että kato hot rod lähti jo.

Ei ole tarvinnut koskaan tuollaisia kommentteja viljellä. Huonoa käytöstä.

M

Olen alkanut myöskin tunnesyömään jälleen. Huomaan etten nyt ole ihan täysillä tässä elämässä kun en jaksa välittää itsestäni samalla tavalla. Moni asia on huojunut sen jälkeen kun mies tuli elämääni enkä ole edes onnellinen.

Ei vika voi olla vain miehessä, minä en osannut käyttää enää järkeäni tai uskonut itseäni.

Ap

Mieti matkaa ja yritä tehdä siitä itselle hyvä. Samalla ajattele eroa miehestä matkan jälkeen. Suunnittele kaikkea kivaa, mitä teet itseäsi varten, äläkä puhu tästä miehelle mitään. Sanot vain heippa, oli kiva tavata; voi olla aika vapauttava tunne. Se voi yllättää. Älä jää suhteeseen, joka masentaa sinua. Se ei ole oikein.

Tsemppiä, pystyt siihen kyllä.

Narsisti tai kiusaaja. Jätä se.

Ensimmäinen ajatus on että mies on epävarma itsestään. Voisit siis alkaa kehua näkemiäsi miehiä samoin, ihan vain kokeeksi nähdäksesi miten toinen reagoi.

Jos taas et halua lähteä peleihin niin jätä mies joka jatkuvasti aiheuttaa pahaa mieltä. Ei ole velvollisuutta kestää sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Mieti matkaa ja yritä tehdä siitä itselle hyvä. Samalla ajattele eroa miehestä matkan jälkeen. Suunnittele kaikkea kivaa, mitä teet itseäsi varten, äläkä puhu tästä miehelle mitään. Sanot vain heippa, oli kiva tavata; voi olla aika vapauttava tunne. Se voi yllättää. Älä jää suhteeseen, joka masentaa sinua. Se ei ole oikein.

Tsemppiä, pystyt siihen kyllä.

Kiitos. Pelkäänpä, että mies saa minut tuntemaan huonoa omatuntoa.

Tosin voi kyllä ymmärtääkin jos yritän vähän selittää, en voi vain kylmästi jättää ellei ole pakko. Kaikenlaiset tilanteet käyny mielessä.

Hän on kuitenkin tehnyt eteeni paljonkin ja maksellut kaikenlaista. Tietysti omasta tahdostaan, tosin on itselläkin kulunut aika paljon yhteiseen tekemiseen.

Hän on panostanut siihen, että oikeasti jäisin hänen luokseen, siksi saattaa tulla myrsky kun lähden kävelemään. Poden jo nyt omantunnon tuskia, että tällaisen päätöksen olen tehnyt toisen selän takana vaikka hän maalailee haavekuvia pitkälle tulevaisuuteen.

Haluan olla kohtelias mutta tiedän, että se on varmasti ainoa oikea päätös. Se syyllistäminen vain ahdistaa ja toivon, ettei ole sitä ihmistyyppiä, että manipuloi kaiken minun syyksi ja omaksi vainoharhaisuudeksi.

Tulen varmaan kirjoittamaan siitäkin tilanteesta palstalle.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vielä jonkin verran Ikäeroa.

Mies on minua vanhempi, komea, hyvässä kunnossa, minun tyyppiäni aika monesta kulmasta katsottuna, rakastan myös tiettyjä luonteen piirteitä hänessä.

Minä olen nuorempi, kaunis ja hyvinkin Itsenäinen ja pärjäävä nainen mutta en ehkä hänen tyyppiään sitten vaikka muistaa kyllä kehua minuakin. Minusta on tullut kyseenalaistava kuitenkin aikoja sitten, jo ennen miestä ja varsinkin kun tällaisia juttuja tulee eteen.

En olisi tällaiseen tilanteeseen tahtonut, minusta tuntuu, että olen jopa joutunut raahatuksi ylipäätänsä koko suhteeseen kun mies minut halusi ja lopulta antanut periksi omalle kyynisyydelle, lämpenin vain. Olen alkanut tuntemaan ja kiintymään ja kuitenkin ahdistanut ajoittain.

Hyvin mies on vakuutellut ja avannut kaikenlaisia isoja kysymysmerkkejä joita olen vastaan heittänyt. Tämä toisten naisten huomioiminen on kuitenkin ilmiselvä ja ahdistava tilanne ja on saanut minut hyvinkin hämilleen joitakin kertoja. Hämmästyksen jälkeen vihaiseksi ja nyt enää oikeastaan surulliseksi mutta nöyräksi kun täytyy vain niellä oma tappionsa parisuhde elämässä taas. Mies kun tuntuu pitävän vain hauskana kun loukkaannun tai heittää vitsiksi koko homman.

Suhde ei ole kovin pitkä ja olisin jo lähtenyt varmaan aikaisemmin jos en olisi laittanut rahojani likomaan yhteiseen matkaamme, se on minulle tärkeä. En tiedä miten selviän siitä ajasta ilman huonoa oloa.

Yritän henkisesti valmistautua siihen, että mies jatkaa siellä käytöstä ja ennen kaikkea uskon, että se jopa pahenee siellä.

Jospa yllättyisin.

Minä sitten yritän nauttia kaikesta ja muistaa, ettei tilanne jatku pitkään. Yritän vain sulkea korvani ja silmäni. Hengittää syvään ja miettiä ihania asioita, nauttia elämästäni ja ansaitusta lomastani.

Ap

Nyt on jo melko vahvaa uhriutumista. Olet oikein tullut raahatuksi suhteeseen, johon et edes halunnut. Aikaa myötä vähän vaan lämpenit, kun hetkeksi laskit kyynisyyden suojamuuria. Olisiko tässä mitään syytä tilanteeseen? Jos koet olevasi tahdoton olio, jonka elämästä toiset määrää, niin tuskin muutkaan kokee tarpeelliseksi ottaa tunteitasi huomioon.

Ota vastuu omista tunteistasi ja omasta elämästäsi. Kerrot miehelle selkeästi mielipiteesi ja että haluat käytöksen muuttuvan. Jos muutosta ei tule, niin toimi. Jos vain puret huulta etkä tee mitään, ei mikään muutu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on vielä jonkin verran Ikäeroa.

Mies on minua vanhempi, komea, hyvässä kunnossa, minun tyyppiäni aika monesta kulmasta katsottuna, rakastan myös tiettyjä luonteen piirteitä hänessä.

Minä olen nuorempi, kaunis ja hyvinkin Itsenäinen ja pärjäävä nainen mutta en ehkä hänen tyyppiään sitten vaikka muistaa kyllä kehua minuakin. Minusta on tullut kyseenalaistava kuitenkin aikoja sitten, jo ennen miestä ja varsinkin kun tällaisia juttuja tulee eteen.

En olisi tällaiseen tilanteeseen tahtonut, minusta tuntuu, että olen jopa joutunut raahatuksi ylipäätänsä koko suhteeseen kun mies minut halusi ja lopulta antanut periksi omalle kyynisyydelle, lämpenin vain. Olen alkanut tuntemaan ja kiintymään ja kuitenkin ahdistanut ajoittain.

Hyvin mies on vakuutellut ja avannut kaikenlaisia isoja kysymysmerkkejä joita olen vastaan heittänyt. Tämä toisten naisten huomioiminen on kuitenkin ilmiselvä ja ahdistava tilanne ja on saanut minut hyvinkin hämilleen joitakin kertoja. Hämmästyksen jälkeen vihaiseksi ja nyt enää oikeastaan surulliseksi mutta nöyräksi kun täytyy vain niellä oma tappionsa parisuhde elämässä taas. Mies kun tuntuu pitävän vain hauskana kun loukkaannun tai heittää vitsiksi koko homman.

Suhde ei ole kovin pitkä ja olisin jo lähtenyt varmaan aikaisemmin jos en olisi laittanut rahojani likomaan yhteiseen matkaamme, se on minulle tärkeä. En tiedä miten selviän siitä ajasta ilman huonoa oloa.

Yritän henkisesti valmistautua siihen, että mies jatkaa siellä käytöstä ja ennen kaikkea uskon, että se jopa pahenee siellä.

Jospa yllättyisin.

Minä sitten yritän nauttia kaikesta ja muistaa, ettei tilanne jatku pitkään. Yritän vain sulkea korvani ja silmäni. Hengittää syvään ja miettiä ihania asioita, nauttia elämästäni ja ansaitusta lomastani.

Ap

Nyt on jo melko vahvaa uhriutumista. Olet oikein tullut raahatuksi suhteeseen, johon et edes halunnut. Aikaa myötä vähän vaan lämpenit, kun hetkeksi laskit kyynisyyden suojamuuria. Olisiko tässä mitään syytä tilanteeseen? Jos koet olevasi tahdoton olio, jonka elämästä toiset määrää, niin tuskin muutkaan kokee tarpeelliseksi ottaa tunteitasi huomioon.

Ota vastuu omista tunteistasi ja omasta elämästäsi. Kerrot miehelle selkeästi mielipiteesi ja että haluat käytöksen muuttuvan. Jos muutosta ei tule, niin toimi. Jos vain puret huulta etkä tee mitään, ei mikään muutu!

Voin selittää tämän pitkänkin kaavan kautta.

Olen ottanut kyllä vastuun suhteesta ja tiedostanut, että puihinkin saattaa mennä.

Alkuun olin hyvin varovainen, suhteen piti olla ensinnäkin vain pinnallinen.

Meni viikko ja mies halusi jo minusta kaiken.

Parisuhteeseen, yhteenmuutosta puhuu jatkuvasti, lapsia voisi kanssani tehdä. Hän halusi sitoutua minuun täysin. Olin alkuun todella kylmä mutta vietettyämme aikaa yhdessä niin nautin paljonkin hänen seurastaan. Hän on lunastanut lupauksena ja panostanut suhteeseen. Pidän monista asioista hänessä mutta kuitenkin olen ollut varuillani.

Olen myöskin keskustellut kaikesta hänen kanssaan. Aivan kaikesta. Sen jälkeen minulle on tullut yleensä hetkeksi levollinen olo.

Olen myös puhunut tästä loukkaavasta käytöksestä myös vihaiseen sävyyn mutta se ei muuta asiaa. Hän vetää sen vitsailuksi, tai kunhan vain kiusaa tai sitten pyytää anteeksi ja todella vaikuttaa tarkoittavansa sitä.

Nyt en enää jaksa edes sanoa, en jaksa vain välittää koska se tuskin muuttaa asiaa ja luottamus on jo mennyt tavallaan.

Se saattaa olla hänen epävarmuuttaan. Se tulee egon kautta esiin kun joskus voi puhua saavansa kenet vain, hän osaa tehdä vaikka ja mitä ja lisäksi kaikki jotka hänestä "paskaa" puhuvat, niin ovat hänelle kateellisia. Siksi minunkaan ei tule kuunnella ketään. Jokaisella meillä on kuulemma oma historiansa. Totta osittain, ei minunkaan menneisyys kovin häävi ole.

Lisäksi hän on saanut hienoja asioita aikaan, en sitä kiellä. Hänellä on myös pehmeä puoli josta pidän.

Sitten on tämä ristiriitaisuus. Jään ihmettelemään kovastikin monia asioita toisinaan, esimerkiksi on antanut luunappeja, vedoten vitsailuun tai leikkiin. Tuntuu etsivän rajoja. Minä lähden näihin leikkeihin mukaan joskus ja jälkeenpäin mietin, että mitähän tämäkin tilanne oli.

Vika saattaa olla minussa oikeastikin. Saatan ylireagoida, tunnustella liikaa ympäristön vaaroja ja pelätä.

Olen kuitenkin yrittänyt rentoutua ja samaan aikaan ollut kuitenkin varautunut kaikkeen.

Haluaisin rakastaa häntä mutta on ihan liikaa asioita joista tulen vihaiseksi tai tunnen epävarmuutta. Joskus tunnen olevani kiittämätön, mies on oikeasti panostanut siihen, että olisin hänen kanssaan.

Sitten saatankin räjähtää mielessäni ja tekisi heti mieli juosta kun tarkastelen asioita ja pohdin kaikenlaista.

Tunteeni ovat ristiriitaisia. Tiedän kuitenkin, ettei näin voi jatkua. Oli sitten sitä vikaa kummassa vaan.

Ap

Ja tiedän kyllä, että nuo viestini tunnesyömisestä ja muusta ovat jo aikamoista uhriutumista. Ei minun tarvitse masentua miehen vuoksi vaan muuttaa tilanne itse.

Lähinnä vain kirjoitan näistä, sillä pohdiskelen sitä, että olenko nyt oikealla tiellä ja miten oma käyttäytymiseni on muuttunut. Haen todistusta itselleni siitä, että nyt ei asiat ole ihan raiteillaan vaan voin kai oikeasti huonosti. Se ei ole täysin miehen syy, on minulla muitakin juttuja jotka sitten vie sellaiseen käyttäytymiseen jotka ei ainakaan paranna oloani. Tämän on sellaista tilintekoa itelleni, koko keskustelu josta haen konkreettista tukea. Kiitos kaikille, olen iloinen, että näistä asioista voi puhua. Muuten olisin varmaan enemmän pää pyörällä sekä epäilisin itseäni ja sitten taas miestä ja kaikkea. Stressaan joskus liikaa asioista, siksikin haen vähän todellisuudenkulmaa yleensä muilta.

Ap

"Puhutteko te naiset miehille jatkuvasti toisista miehistä? Itse en edes siihen tahdo lähteä, ei minulla ole syytä huomioida jatkuvasti toisia miehiä saatika muistella vanhoja kokemuksiani muista varsinkaan ääneen."

En puhu, en ikinä. Eikä puolisoni puhu minulle vanhoista kokemuksistaan eikä ihaile ääneen näkemiään naisia. En olisi miehen kanssa, joka tekee niin, suhteemme olisi loppunut heti alkuunsa, jos hän olisi käyttäytynyt minua loukkaavasti ja/tai muuten moukkamaisesti. Jos hän yhtäkkiä alkaisi esimerkiksi baarissa käydessämme ihailla ääneen (tai arvostella negatiivisesti) näkemiään naisia, niin pyytäisin häntä lopettamaan. Ellei hän lopettaisi, emme enää kävisi yhdessä baareissa. Tai matkoilla tai risteilyillä tai edes ruokakaupoissa.

Lisäksi ristiriitaisia tunteitani ei helpota yhtään se kuinka hyvin hän myös minua kohtelee myöskin hyvin usein, puhuu kyllä kaikille minusta ja hänen exänsä haluavat kuulemma tavata minut ja koko perhe. Ovat minussa innoissaan ja kaikki tietävät minun olemassaolostani työkavereista lähtien.

Minä saan kaveeraata hänen exän kanssa ja hänellä ei ole mitään salailtavaa. On kuulemma rehellinen aina ja tosissaan kanssani.

Ei helvetti, miten ihmisen pää voi olla sekaisin. Itseäni tarkoitan, en tiedä yhtään mitä kaikki on ja miten mihinkään tulisi suhtautua.

Välillä tuntuu, että olen itse ihan pimeä kun en tiedä mihin suuntaisin ajatukseni.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Lisäksi ristiriitaisia tunteitani ei helpota yhtään se kuinka hyvin hän myös minua kohtelee myöskin hyvin usein, puhuu kyllä kaikille minusta ja hänen exänsä haluavat kuulemma tavata minut ja koko perhe. Ovat minussa innoissaan ja kaikki tietävät minun olemassaolostani työkavereista lähtien.

Minä saan kaveeraata hänen exän kanssa ja hänellä ei ole mitään salailtavaa. On kuulemma rehellinen aina ja tosissaan kanssani.

Ei helvetti, miten ihmisen pää voi olla sekaisin. Itseäni tarkoitan, en tiedä yhtään mitä kaikki on ja miten mihinkään tulisi suhtautua.

Välillä tuntuu, että olen itse ihan pimeä kun en tiedä mihin suuntaisin ajatukseni.

Ap

Kuulostaa hälyttävältä. Aidosti rehellinen ihminen ei vakuuttele rehellisyyttään, koska se on hänelle itsestäänselvyys.