Säälittävintä mitä tiedän, on naiset ja miehet, jotka harrastavat avioliiton ulkopuolisia suhteita.

näitä vieraan reiän/letkun hinkkaajia tunkevan esille joka paikasta. Tuntuu, että kyseisenkaltaiset ihmiset hakevat touhujensa hehkuttamisella oikeutusta moiselle käyttäytymismallille, ja haluavat uskollisuuden painuvan historiaan jotenkin "tylsien tyyppien elämäntapana." Ihan niin kuin ne vajukit haluaisivat tehdä siitä tavallista, arkista, "kaikki muutkin huoraa" -juttua, missä ei ole mitään paheksuttavaa.

Toisin kuin nykyään usein kuvitellaan, uskottomuudessa ei ole mitään uutta. Itse asiassa idea siitä, että oikeasti oltaisiin uskollisia aviopuolisolle (siis miehetkin) on melkoisen tuore ja ei edelleenkään kovin laajalle levinnyt. Jokainen toimii omassa liitossaan kuten haluaa, mutta on aika turha vetää toisia koskevia yleistäviä johtopäätöksiä suuntaan eikä toiseen.

näitä vieraan reiän/letkun hinkkaajia tunkevan esille joka paikasta. Tuntuu, että kyseisenkaltaiset ihmiset hakevat touhujensa hehkuttamisella oikeutusta moiselle käyttäytymismallille, ja haluavat uskollisuuden painuvan historiaan jotenkin "tylsien tyyppien elämäntapana." Ihan niin kuin ne vajukit haluaisivat tehdä siitä tavallista, arkista, "kaikki muutkin huoraa" -juttua, missä ei ole mitään paheksuttavaa.

sori nyt vaan mut miehilläkin on tunteita!!!!!!

vaik sitä ei uskois!!

(seiskalle tiedoks)

se aviollinen uskollisuus suunnilleen yhtä tuore juttu kuin muukin sivistys ihmiskunnassa? Voisiko mitenkään olla mahdollista, että sivistys ja yksiavioisuus kulkisivat samaa tahtia? Ainakin näin sivistyneenä itseään pitävän ihmisen näkökulmasta katsottuna tuollainen aidan yli närppiminen on aika alkukantaista.

Sivistyneet ihmiset eivät yleensä ole niin pahasti lukkiutuneita oman moraalikoodistonsa ehdottomaan oikeellisuuteen, että eivät ymmärtäisi muitakin moraalikoodistoja ja pystyisi asioiden monitahoisempaan tarkasteluun.

se aviollinen uskollisuus suunnilleen yhtä tuore juttu kuin muukin sivistys ihmiskunnassa? Voisiko mitenkään olla mahdollista, että sivistys ja yksiavioisuus kulkisivat samaa tahtia? Ainakin näin sivistyneenä itseään pitävän ihmisen näkökulmasta katsottuna tuollainen aidan yli närppiminen on aika alkukantaista.

Sivistyneet ihmiset kyllä erottavat oikean ja väärän, siitähän tässä asiassa tasan on kyse. Kun on tehty tietyn puolison kanssa sopimus elää uskollisena, niin silloin se nyt vain on VÄÄRIN mennä nussimaan muitten kanssa. Jos ei halua olla yksiavioinen, niin ei pidä tehdä sellaisia sopimuksia. Mahtuuko sivistykseesi tällainen pikkuseikka?

Sivistyneet ihmiset eivät yleensä ole niin pahasti lukkiutuneita oman moraalikoodistonsa ehdottomaan oikeellisuuteen, että eivät ymmärtäisi muitakin moraalikoodistoja ja pystyisi asioiden monitahoisempaan tarkasteluun.

harvapa siihen pystyy, en minäkään (tänään esimerkiksi juuri jätin täyttämättä tyttäreni kanssa tekemäni sopimuksen viedä hänet tänään uimaan ja vain koska sain eilen ikävän haavan jalkaani eli syy oli paljon huonompi kuin monen syy pettämiseen.) Tässä on vielä kyse asiasta, jossa sopimuksia voi olla monenlaisia (niin kuin toki yleensäkin), niin suullisia, kirjallisia kuin hiljaisiakin. Ja voipa jopa olla, että hiljaiset sopimukset ovat näissä asioissa yleisempiä kuin missään muualla. Muutenkin näissä asioissa on myös tapana "tuomita" ulkopuolisia, joiden parisuhteiden sopimusavaruudesta ei tuomitsijoilla ole paljonkaan käsitystä.

En oikeastaan osaa nähdä, miten juuri tämän parisuhteeseen (mahdollisesti) liittyvän sopimuksen rikkominen olisi sen vakavampaa kuin jonkun muun. Ja harvassa taitavat olla ne parisuhteet, joissa joitain parisuhteen sopimuksia ei olisi puolin ja toisin rikottu.

Sivistyneet ihmiset kyllä erottavat oikean ja väärän, siitähän tässä asiassa tasan on kyse. Kun on tehty tietyn puolison kanssa sopimus elää uskollisena, niin silloin se nyt vain on VÄÄRIN mennä nussimaan muitten kanssa. Jos ei halua olla yksiavioinen, niin ei pidä tehdä sellaisia sopimuksia. Mahtuuko sivistykseesi tällainen pikkuseikka?

kyllä se meillä ainakin olisi vakavampi juttu, jos unohtaisi luvanneensa olla puolisolle uskollinen kuin se, että unohtaisi tuoda kaupasta purkillisen kermaa, vaikka oli luvannut. Toivottavasti Sinun (mahdollinen) puolisosi on samaa mieltä kanssasi siitä, ettei se teillä olekaan niin vakavaa. :)

En oikeastaan osaa nähdä, miten juuri tämän parisuhteeseen (mahdollisesti) liittyvän sopimuksen rikkominen olisi sen vakavampaa kuin jonkun muun. Ja harvassa taitavat olla ne parisuhteet, joissa joitain parisuhteen sopimuksia ei olisi puolin ja toisin rikottu.

Ennen oli hiljainen, joka syntyi siitä, että kummallekaan asia ei ole erityisen vakava. Mukavampi tietysti, jos hairahtumisia aviovuoteesta ei tulisi (ja tietääkseni niitä ei vielä kummallekaan ole tullut näiden avioliittovuoden aikana), mutta ei se mikään eron paikka ainakaan olisi. Isompi asia kuin kerman unohtaminen kaupasta, mutta pienempi kuin esimerkiksi työpaikan vaihtaminen enemmän kotoa poissaoloa vaativaksi tai lasten hoitojärjestelyistä tehdyn etukäteissuunnitelman muuttaminen (nuo molemmat on meillä käyty läpi, minä halusin ottaa enemmän matkustelua vaativan työn ja otinkin ja mies halusikin jäädä koti-isäksi puolta vuotta pidemmäksi ajaksi kuin oli sovittu.)

kyllä se meillä ainakin olisi vakavampi juttu, jos unohtaisi luvanneensa olla puolisolle uskollinen kuin se, että unohtaisi tuoda kaupasta purkillisen kermaa, vaikka oli luvannut. Toivottavasti Sinun (mahdollinen) puolisosi on samaa mieltä kanssasi siitä, ettei se teillä olekaan niin vakavaa. :)

kummallekaan ole tullut näiden 8 avioliittovuoden aikana

(ja tietääkseni niitä ei vielä kummallekaan ole tullut näiden avioliittovuoden aikana) ]

aika monessa erossa uhkaillaan itsemurhalla ja ehkä tehdään huono "yrityskin", jotta saadaan alistettua toista. Näitä itsemurhauhkailuja on myös eroissa, joissa ie ole edes mitään raskaana olevaa kolmatta osapuolta. Järkyttävä tapa kiristää toista ja pahimman laatuista manipulointia ja alistamista...



Koko aloituksesta sen verran, että ap, tiedät maailmasta kovin vähän, jos sinusta maailman hirvein ja säälittävin juttu on avioliiton ulkopuolinen suhde... Sinä et voi tietää, miten kuvio esimerkkisi tuttavaperheessäkin on. Elämässä tapahtuu kaikkea, eikä kannata olla niin kauhean musta-valkoinen.

Oi aikoja, oi tapoja. Jokaisena aikana on tapansa, joita suuri massa pitää oikeana, mutta ei se mitään absoluuttista totuutta ole ja sivistynyt ihminen pystyy tarkastelemaan asiaa monelta kannalta. En minäkään hyväksy pettämistä, mutta ei sitä suoraan tuomitakaan voi. Suurin osa ihmisistä pyrkii toimimaan oikein ja hyvin. Silti esimerkiksi rakkaus ja himo sekä mustasukkaisuus ovat kautta ihmiskunnan historian olleet sellaisia voimia, joilla on tuhottu, tapettu ja tuomittu. Eikö sellainen ole alkukantaista? Eikö sivistynyttä ole antaa toiselle tilaa ja ymmärtää, että ei toista voi pakottaa?

Sivistyneet ihmiset eivät yleensä ole niin pahasti lukkiutuneita oman moraalikoodistonsa ehdottomaan oikeellisuuteen, että eivät ymmärtäisi muitakin moraalikoodistoja ja pystyisi asioiden monitahoisempaan tarkasteluun.

mitä toikin siis tarkottaa..? että jos mun mies pettää mua niin mun pitää antaa sille vähän tilaa ja ymmärtää, et hei mun täytyy nyt ajatella tätä laajemmin ja antaa sen mennä.. no joo okei, mutta edelleen ihmettelen mikä siinä on, että jos haluaa vaihtaa naista/miestä niin ei voi sanoa sille nykyiselle naiselle/miehelle että mä vaihdan sut nyt toiseen ja tää on loppu nyt. jos ei siihen riitä rahkeet niin ei sitä petettyä osapuolta voi syyttää yhtään MISTÄÄN.

kun ap kertoo miten paljon pahaa voi pettäjä tehdä puolisolleen, niin jotkut tulee tänne pätemään vapailla suhteillaan..? missä välissä putosin kärryiltä..?

jotka luulevat tietävänsä kaikille sopivat moraaliset ja muutkin ratkaisut. Vain heidän tapansa elää on oikein ja muut ovat moraalittomia. Tätä kutsutaan fundamentalismiksi ja varsin usein myös typeryydeksi. Sivistyksen kanssa tällä ei ole yhtään mitään tekemistä.

siis oikeasti onko jonkun mielestä moralisointia pitää pahana sitä että satutetaan toista lupaamalla esimerkiksi uskollisuutta ja rakkautta ja sitten pidetäänkin vuosikausia yllä sivusuhdetta valehdellaan ja lopulta rikotaan puolison ja mahdollisten lasten elämät.



tuskin kukaan moralisoi sitä etteikö ihmisillä voisi ja saisi olla vapaita parisuhteita jossa voidaan harrastaa seksiä vaikka lehmän kanssa jos niin on yhdessä sovittu eikä se ketään haittaa..



jos on liikaa moralisoitu että toisia ei saisi kusettaa ja henkisesti pahoinpidellä, niin onko liikaa moralisoitu, että ei saisi varastaa, murhata tai vaikka nyrkein pahoinpidellä vastaantulijoita??



toistan nyt vielä:



on ok, naida vaikka jokaista ihmistä joka tulee vastaan jos sen tekee siten ettei se aiheuta syyttömille suhteettomia tuskia.



ei ole ok satuttaa toisia tieten tahtoen, jota pettäminenkin aina lopulta on, ensimmäinen viinanhuuruinen yö on vahinko, kaikki siitä eteenpäin on puolison henkistä pahoinpitelyä ja lasten hyvinvoinnin vaarantamista TIETOISESTI.



kyllä on joittenkin vaikea ymmärtää ja älystä vouhkataan.. :)

Joku vain oli sitä mieltä, että pahempiakin sopimusrikkoja voi olla. Meilläkään ei ole vapaa suhde, avioliiton ulkopuolinen suhde olisi siis vastoin suhteemme sääntöjä. Silti se ei olisi minusta mikään hirveän iso petos. Jos mies pettäisi, se olisi ikävä asia ja syy miettiä pitkään sekä avioliittomme tilaa että hänen miettiä, mistä hänessä itsessään olevasta syystä tuo pettäminen johtui, mutta ei se olisi eron paikka ja kaukana pahimmasta mahdollisesta aviokriisistä, jonka voisin kuvitella.

kun ap kertoo miten paljon pahaa voi pettäjä tehdä puolisolleen, niin jotkut tulee tänne pätemään vapailla suhteillaan..? missä välissä putosin kärryiltä..?

samaa, että naiset on naisillekin vähempi arvoisia kuin miehet.



naiset on nalkuttavia ja alistavia akkoja ja UPEA kotimies löysi toisen naisen jonka kanssa saa kokea olevansa mies...



kaikista naisellisista ominaisuuksista ajatellaan näin, että ne on tosi pahoja, huonoja ja jos tälläisiä ominaisuuksia omaa niin saa syyttää itseään. totuushan on että nalkutus on naiselle ominainen tapa reagoida johonkin miehelle ominaiseen ikävään tapaan. ne on niin kaksisuuntaisia juttuja, kuten tangokin...



muistan kun vanhempani aina sanoivat mulle, älä nyt nalkuta tuolle miehellesi, anna sen joskus raukan olla... no sitten remontin takia asuttiin jonkun aikaa saman katon alla ja he huomasivat itse NALKUTTAVANSA miehelleni, koska hän on mielettömän epälooginen, sottaa koko ajan ja järjettömän hidas... ja he sanoivat, että nyt vasta tajuavat miten rankkaa mulla on... ja ottivat lapset hoiviinsa sen verran että päästiin perheterapiaan jossa purettiin meidän MOLEMPIEN ongelmia ja nykyään mies on reippaampi ja omatoimisempi ja mä nalkutan ehkä noin 90prossaa vähemmän.



enkä tosiaankaan enää syyllistä naisia nalkuttamisesta...

Et voi itsemurhalla uhkailemalla, huutamalla ja kiristämällä pitää toista. Jos toinen haluaa pettää, voi myös petetty useimmissa tapauksissa (tottakai on olemassa myös luonnehäiriöisiä ihmisiä) myös katsoa peiliin. Monissa suhteissa eletään kuin pellossa: kohdellaan toista kuin jalkarättiä, alistetaan, nalkutetaan, laiskotellaan, huudetaan jne. Ja sitten ihmetellään, kun toinen haluaa vaihtaa kumppania. Tottakai petetyissä on monenmoista tallaajaa, mutta kyllähän pettäminen on erittäin paha oire siitä, että toinen on onneton ja haluaa muutosta. Sitä voi tietenkin miettiä, miksi ei sano onnettomuuttaan ennen. Toisaalta kuinka hyvin toinen näkee toisen vai meneekö se maailma vaan oman navan ympärillä ja toisen selvä viestintä tyytymättömyydestä menee ohi? Usein juuri naiset ovat näitä: nalkuttavia ja alistavia akkoja, ja sitten ihmetellään, miksi se munaton kotimies löysi toisen naisen. Mahtaisikohan johtua, että sen toisen naisen kanssa saa taas kokea olevansa mies ja oman elämänsä herra?



Juu, ja itse en ole ollut toinen nainen, mutta nähnyt yhtä sun toista pettämistä lähipiirissä ja monissa tapauksissa en yhtään ihmettele, että niin kävi.

Toisenkinlaiset järjestelyt ovat sallittuja. Avoimessa liitossa kukaan ei tule kusetetuksi, kenties kannattaisi sellaista sitten harkita, jos yksiavioisuus tympii.