Lue keskustelun säännöt.
Elokuvarooleja, joissa näyttelijä ei mielestäsi sopinut rooliin
Jaetaan tässä keskustleussa ns. miscasteja, eli elokuvien/sarjojen roolituksia, joihin valittu näyttelijä ei mielestäsi sopinut siihen lainkaan. Ei siis mielestäsi huonoja elokuvia, tai hahmoja joista et pidä, vaan huonoja näyttelijävalintoja.
Itse aloitan Leonardo DiCaprion pääroolista elokuvassa Revenant (josta tosiaan voitti Oscarin...) Pidän Leonardoa jotenkin liian epämiehisenä karskin turkismetsästäjän rooliin. Minulle Leo on sellainen hemmotellun ja pehmeän ikuisen pikkupojan perikuva, enkä koko rainan aikana osannut ajatella häntä Hugh Glassina, ainoastaan Leonardona. Näytteli toki hyvin, mutta illuusiota ei syntynyt ainakaan minulle.
Muita?
Kommentit (1988)
Jennifer Lopez kaikissa roolitöissään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffebulla kirjoitti:
Sanokaa, onko Nicholas Cage ollut missään elokuvassa hyvä?
Mulle ei tule yhtään mieleen. Joka elokuvassa vaan tuijottaa surusilmin.
Cage on kauhea, ja pikkuista vaille ruma. Pitää muistaa, että hän on saanut koko elokuvauransa täysin suhteilla: Francis Ford Coppola on hänen setänsä, Roman ja Sofia Coppola serkkujaan, kuten myös tuottaja Gian-Carlo Coppola, muutamia alan isoja nimiä mainitakseni. Nimenvaihdolla hän on yrittänyt alunperin hämärtää tätä, hänen oma sukunimensä on siis Coppola.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko ollut vuoden 1974 versio Idän pikajunasta? Poirotin roolin vetäneestä tuli lähinnä mielikuva, että siinä nyt joku näyttelee Poirotia huonosti istuva Poirot-maski päässään.
Albert Finney näkyy olleen kyseinen näyttelijä.David Suchet on ainoa oikea Poirot. En osaa edelleenkään kuvitella ketään muuta siihen rooliin.
Ei sun tarvitse kuvitella, katso aiempia leffoja. Peter Ustinov on aivan mainio Poirot esim. 70- ja 80-luvun leffoissa Evil Under the Sun ja Death on the Nile, jotka vilisevät megatähtiä kuten Bette Davis, Mia Farrow, Angela Lansbury, Maggie Smith, Roddy McDowall. Eivät ole tv-leffoja kuten Suchet'n tähdittämät, vaan ison rahan elokuvia.
Vierailija kirjoitti:
Rosamund Pike - Gone Girl
Rosamund on hyvä ja myös elokuva on loistava versio loistavasta kirjasta.
Mutta älkää katsoko saman kirjailijan Dark Places -elokuvaa. Tässäkin kirja on hyvä, mutta elokuva aivan onneton tekele. Kirsikkana kakkakakun päällä on pääosaan valittu Charlize Theron, joka ei vastaa mitenkään roolihahmoaan eikä onnistu roolissaan. Muissa elokuvissa Charlize on joskus ihan mainio, mutta ei tässä. Kaiken lisäksi päähahmo kuvataan hyvin lyhyeksi, pieneksi ja siroksi naiseksi. Millainen Charlize on? Kuin valkyria..
Jos vertaa Rosamundia ja Charlizea näissä niin Rosamund voittaa 100 - 0.
Ps. suosittelen tv-sarjaa Sharp Objects, saman kirjailijan tuotoksia sekin
Vierailija kirjoitti:
Shelly Duvall Hohdossa! Wendy on viehättävä ja vaaleatukkainen, Shelly mustatukkanen ja persoonallisen näköinen, ei ruma muttei kauniskaan.
Vuoden 1997 minisarjassa Rebecca De Morney oli ehkä vähän liian vanha Wendyksi mutta ulkonäkönsä puolesta sopivampi.
Rebeccda De Mornay oli myös totaalisen väärä valinta prostituoidun rooliin Tom Cruisen läpimurtoleffassa Riskibisnes (1983).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nähnyt kuin mainoksen mutta sen perusteella uuden Veren Vangit-sarjan koko näyttelijäkaarti! Louis on tumma, tyyppi joka omistaa plantaasin! Lapsivampyyri Claudiasta on tullut teini ja nuori haastattelija Daniel on äkkiä viisikymppinen.
Tämäkin vielä! Totta kai vähintään yksi hahmo on muutettava tummaksi... Ja koko kertomuksen pointti menee siinä, jos Claudia ei olekaan lapsi.
En koskaan saa nähdä kunnollista filmatisointia tästä tarinasta :/
T. Se aiempi elokuvasta valittava.
Varmaan Claudiasta haluttu tehdä joku pornoteini silmänruuan takia :/
Kuka on keksinyt että lapset kyllä kasvavat vampyyreinä mutta muut eivät?
Kristen Stewart Twilight-elokuvissa. Rooli olisi tarvinnut jonkun kainolla ja herkällä tavalla karismaattisen näyttelijän. Sellaisen, josta katsoja huomaisi, miksi Edward on niin tämän lumoissa. Kirjassa hahmo ei minusta ollut niin pahantuulisen ja vakavan oloinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Englantilaisen potilaan se vaalea nainen. Oli niin kirjastonhoitajan näköinen, että oli vaikea uskoa kenenkään hullaantuvan mokomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole nähnyt kuin mainoksen mutta sen perusteella uuden Veren Vangit-sarjan koko näyttelijäkaarti! Louis on tumma, tyyppi joka omistaa plantaasin! Lapsivampyyri Claudiasta on tullut teini ja nuori haastattelija Daniel on äkkiä viisikymppinen.
Tämäkin vielä! Totta kai vähintään yksi hahmo on muutettava tummaksi... Ja koko kertomuksen pointti menee siinä, jos Claudia ei olekaan lapsi.
En koskaan saa nähdä kunnollista filmatisointia tästä tarinasta :/
T. Se aiempi elokuvasta valittava.
Minä toivoin että he olisivat löytäneet jopa nuoremman lapsen, Kirsten Dunstihan oli noin 10v ja kirjassa Claudia on noin 2v. Ei ehkä niin pientä kun rankka rooli mutta 6,7v. Ei ainakaan mitään parikymppistä!
Ja tuo mus ta Louis on myös niin käsittämätön moka, näyttää siltä kuin olisi yksi plantaasin orjista eikä paikan omistaja... tosin en tiedä onko sarjassa koko orjaplantaasia kun siinä ajellaan autoilla!
Päätä särkee..
Näissä kiintiöhommissa menee monesti parodian puolelle, kuten tuossa, jossa tumma laitetaan orjuuttamaan tummia. Mitähän tuosta ollaan sitten mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Sanokaa, onko Nicholas Cage ollut missään elokuvassa hyvä?
Mulle ei tule yhtään mieleen. Joka elokuvassa vaan tuijottaa surusilmin.Cage on kauhea, ja pikkuista vaille ruma. Pitää muistaa, että hän on saanut koko elokuvauransa täysin suhteilla: Francis Ford Coppola on hänen setänsä, Roman ja Sofia Coppola serkkujaan, kuten myös tuottaja Gian-Carlo Coppola, muutamia alan isoja nimiä mainitakseni. Nimenvaihdolla hän on yrittänyt alunperin hämärtää tätä, hänen oma sukunimensä on siis Coppola.
Koko elokuvauransa? Älä nyt jaksa.
Cagella on hirmuiset määrät elokuvia eikä tuo valitse roolejaan ihan niin tarkkaan kuin jotkut toiset. Siksipä tuolla onkin isot määrät ns. huteja mutta myös hittejä.
Cage tekee viihdyttäviä elokuvia parhaimmillaan. esim. face off, the rock, con air, ja itse pidän myös cagen national treasure leffoista jotka on harmitonta viihdyttävää toimintaa jossain indy jonesin tai muumion hengessä, tai ehkä tomb raiderinkin. Lisäksi omia suosikkeja on tämä jossa tuo näyttelee mt-potilasta joka saa päähänsä hyökätä yksinään osama bin ladenin kimppuun ja jotenkin kummasti onnistuu ylipuhumaan rahoja muilta erilaisten ideoidensa rahoitukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Timothy Dalton James Bondina.
Rohkenen olla täysin eri mieltä.
Täytyy muistaa, että Daltonia ennen Bondina oli Roger Moore. Yläluokkaisesti puhuva vanha vitsailija.
Dalton määritti roolin täysin uusiksi. Hänen Bondinsa on synkkä, vihainen ja kyyninen.
Mun inhokki-Bond on Pierce Brosnan. Leuhka, virnistelevä ja ylimielinen.Tyylipiirre Daltonin Bondissa on myös tietty romanttisuus kaiken synkkyyden vastapainoksi. Mahtava näyttelijä.
Dalton toi Bondiin emotionaalista syvyyttä ja intensiteettiä aiempaa enemmän kuitenkaan huumoria ja kepeyttä unohtamatta. On myös komea ja taitava, monipuolinen näyttelijä. Mun suosikki-Bond ehdottomasti. Mooresta en ole koskaan tykännyt, Connery oli aika macho, mutta hänessä oli myös tiettyä arvokkuutta ja tarvittavaa vakavuutta, Moore oli häneen verrattuna melkeinpä pelle, ihan kuin olisi vetänyt vitsillä koko roolin. En myöskään pitänyt Mooren ulkonäöstä ollenkaan.
Brosnan komea ja charmikas, mutta ehkä jotain jäi puuttumaan. Craig liian totinen, mustanpuhuva ja kyyninen ja minun mielestäni - sori - ei sitten millään tavalla hyvännäköinen.
Bondeista on vielä pakko sanoa, että jopa enemmän kuin näyttelijä itse, Bondien hyvyyteen ja huonouteen vaikuttaa katsojan oma ikä sekä se, minkä tyylisestä Bondista ylipäätään pitää. Ne, joiden ekat Bondit on olleet Graigin ahdistus-/räiskintäkuvastoa, mieltyvät uusimpiin leffoihin. Vanhempi väki rakastaa Conneryn rauhallista agenttimenoa, jossa ei mäiskitä ja ammuta joka käänteessä. Mooren Bondeista nauttii se väestö, jonka mielestä huumori sopii agenttileffoihin, ja rennon Bondin seurassa voi rentoutua itsekin. Brosnanin Bond taas edustaa 90-luvun toimintaviihdettä.
Tuo lihavoitu kohta on kyllä täydellisen totta: Graig on Bondiksi aivan liian totinen ja synkkä, eikä edes yhtään komea.
Parasta Bondeissa on se, että jokainen voi katsoa oman suosikkinäyttelijän elokuvia ja jättää muut katsomatta. Ja tietysti se vaikuttaa, mihin tottunut. Itse aloitin lapsena vanhempieni suosikeilla, Connery ja Moore, ja kyllä nuo ovat ne kaksi parasta mielestäni. Hyvin erilaisia, mutta aivan loistavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Clint Eastwood Hiljaisissa Silloissa. Että oli pökkelö, ei minkäänlaista kipinää Merylin kanssa,en voisi ihastua saati rakastua edes salaa. Vanhemminten paransi esim Mute
Tässä kun tuli puhe Nicholas Gagesta niin leffa Villi sydän ja Laura Dern! En tiedä mistä johtuu mutta minusta tämä ei ole sopiva tissejään esittelevänä villikissana. On paljon parempi arkeologina Jurassic Parkissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Timothy Dalton James Bondina.
Rohkenen olla täysin eri mieltä.
Täytyy muistaa, että Daltonia ennen Bondina oli Roger Moore. Yläluokkaisesti puhuva vanha vitsailija.
Dalton määritti roolin täysin uusiksi. Hänen Bondinsa on synkkä, vihainen ja kyyninen.
Mun inhokki-Bond on Pierce Brosnan. Leuhka, virnistelevä ja ylimielinen.Tyylipiirre Daltonin Bondissa on myös tietty romanttisuus kaiken synkkyyden vastapainoksi. Mahtava näyttelijä.
Dalton toi Bondiin emotionaalista syvyyttä ja intensiteettiä aiempaa enemmän kuitenkaan huumoria ja kepeyttä unohtamatta. On myös komea ja taitava, monipuolinen näyttelijä. Mun suosikki-Bond ehdottomasti. Mooresta en ole koskaan tykännyt, Connery oli aika macho, mutta hänessä oli myös tiettyä arvokkuutta ja tarvittavaa vakavuutta, Moore oli häneen verrattuna melkeinpä pelle, ihan kuin olisi vetänyt vitsillä koko roolin. En myöskään pitänyt Mooren ulkonäöstä ollenkaan.
Brosnan komea ja charmikas, mutta ehkä jotain jäi puuttumaan. Craig liian totinen, mustanpuhuva ja kyyninen ja minun mielestäni - sori - ei sitten millään tavalla hyvännäköinen.
Bondeista on vielä pakko sanoa, että jopa enemmän kuin näyttelijä itse, Bondien hyvyyteen ja huonouteen vaikuttaa katsojan oma ikä sekä se, minkä tyylisestä Bondista ylipäätään pitää. Ne, joiden ekat Bondit on olleet Graigin ahdistus-/räiskintäkuvastoa, mieltyvät uusimpiin leffoihin. Vanhempi väki rakastaa Conneryn rauhallista agenttimenoa, jossa ei mäiskitä ja ammuta joka käänteessä. Mooren Bondeista nauttii se väestö, jonka mielestä huumori sopii agenttileffoihin, ja rennon Bondin seurassa voi rentoutua itsekin. Brosnanin Bond taas edustaa 90-luvun toimintaviihdettä.
Tuo lihavoitu kohta on kyllä täydellisen totta: Graig on Bondiksi aivan liian totinen ja synkkä, eikä edes yhtään komea.
Oma kantani ei sovi tuohon sinänsä ihan uskottavan oloiseen ikäpolvianalyysiin, enkä ole Craigistäkään samaa mieltä (ja se on siis ceellä, Craig): hän on aivan täydellinen Bond. Niin hänen Bond-leffansa kuin näyttelijäntyönsä ovat ainoita edes etäisesti uskottavia. Aiemmat ovat sietämättömän lapsellisia pelleilyjä, eivätkä ole kestäneet aikaa sitten ollenkaan, niitä ei voi edes nostalgiapäissään katsoa. Minun silmääni hän on kyllä myös komein, jos nyt on pakko joku valita, ja ilman muuta paras kropaltaan.
Craigin bond ei vaan ollut alkuvaiheessa bond vaan lähinnä ulkonäöltäänkin joku geneerinen venäläinen ammattita. ppa ja jolta puuttui huumori ja karisma hommasta kokonaan. Leffa Bondien yksi perusidea on se, ettei oteta hommaa liian vakavasti.
Craigin alku meni liian vakavaksi kuulemma siksi että austin powers oli vienyt huumoriagentin sille tasolle että nuo pelkäsi että huumoripitoisempi bondi tulisi rinnastettua liikaa austin powersiin. Myöhemminhän nuo yritti lisätä keveyttä, ihmeellisiä laitteita ja karismaa craigin bondeihinkin, enemmän ja vähemmän onnistuneesti.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen viisikymmpinen antifaan kuulunut antirasisti, mutta myös sarjakuvafani ja esim. King - fani.
Esim. Kingin Musta Torni teossarjaa kirjoitettiin 1982 - 2012 ja henkilöhahmoa kuvailtiin usein Clint Eastwoodin näköiseksi. Vanhemmaksi, rasvattomaksi valkoseksi mieheksi.
Pääosaan tietty leffaan Idris Elba.
Daredevil - sarjakuvissa vuodesta 1967 esiintynyt Kingpin on jättikokoinen, valkoihoinen mestarikollinen.
Leffassa Vihreästä mailista tuttu Michael Clarke Duncan.
Älkää siis aina käsittäkö kaikkea kritiikkiä väärin. Olen itsekin opiskellut yolla myös elokuvan ja teatterin historiaa, tunnen blackfacet ja eksotisoinnit, mutta joskus kritiikki on ihan vain kritiikkiä, eikä johdu ihonväristä vaan väärästä näyttelijävalinnasta.
On esim. äärimmäisen huvittavaa, että Al Pacino on näytellyt Kuubalaista, Puerto Ricolaista, amerikan italialaista ja ihan vaan valkoista. Sama koskee Andy Garciaa, Del Toroa ja Michael Penaa. Kunhan puhuu espanjaa, niin siellä on mennyt meksikolaiset, Guevaarat, perulaiset, espanjalaiset, chileläiset roolit.
Itse asiassa on riemastuttavaa nähdä, kuinka pitkälle tämä inkluusio uskalletaan viedä, ennen kuin tulee herätys ? Halle Berry tulevassa Elisabeth - elokuvassa, tai Ben Whishaw Jimi Henrixinä.
Juuri näin. Eri asia on sitten jos elokuvaa ei yritetäkään tehdä samanlaiseksi. Odotan itse milloin hoikkaa, nuorta kaunista naista esittääkin ei niin nuori, ei niin komea mies. Eikö tämänkin pitäisi olla mahdollista, vai mihin se raja on tarkoitus vetää? Ainoastaan ihonväriin? Ja jos niin miksi.
Vesala lauloi jossain joulukonsertissa Oi jouluyön ihan päin prinkkalaa. Ei sais laulaa tommosta upeaa sävellystä, jkos ei taito riitä Ihan karmea kokemus. Kanavan vaihto heti.Missähän se Amerikan reissu näkyy ja kaiken lisäksi huono kampaaja, pipo päähän ja ylimääräiset katki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Sanokaa, onko Nicholas Cage ollut missään elokuvassa hyvä?
Mulle ei tule yhtään mieleen. Joka elokuvassa vaan tuijottaa surusilmin.Cage on kauhea, ja pikkuista vaille ruma. Pitää muistaa, että hän on saanut koko elokuvauransa täysin suhteilla: Francis Ford Coppola on hänen setänsä, Roman ja Sofia Coppola serkkujaan, kuten myös tuottaja Gian-Carlo Coppola, muutamia alan isoja nimiä mainitakseni. Nimenvaihdolla hän on yrittänyt alunperin hämärtää tätä, hänen oma sukunimensä on siis Coppola.
Koko elokuvauransa? Älä nyt jaksa.
Cagella on hirmuiset määrät elokuvia eikä tuo valitse roolejaan ihan niin tarkkaan kuin jotkut toiset. Siksipä tuolla onkin isot määrät ns. huteja mutta myös hittejä.
Cage tekee viihdyttäviä elokuvia parhaimmillaan. esim. face off, the rock, con air, ja itse pidän myös cagen national treasure leffoista jotka on harmitonta viihdyttävää toimintaa jossain indy jonesin tai muumion hengessä, tai ehkä tomb raiderinkin. Lisäksi omia suosikkeja on tämä jossa tuo näyttelee mt-potilasta joka saa päähänsä hyökätä yksinään osama bin ladenin kimppuun ja jotenkin kummasti onnistuu ylipuhumaan rahoja muilta erilaisten ideoidensa rahoitukseen.
Kyllä, koko uransa: hän ei olisi päässyt jonakin täysin tavisperheestä tulleena tyyppinä elokuvanäyttelijän uralle ollenkaan, ei sillä naamalla ja lahjoilla.
Vierailija kirjoitti:
Aika vähän palstalaiset taitavat katsoa eurooppalaista elokuvaa.
Katson eurooppalaista, ja kaikkea muuta kuin hollywoodilaista elokuvaa jo kymmenettä vuotta. Castaus tehdään muilla spekseillä kuin jenkkilässä, joten siinä harvemmin on moittimista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se kaljukotka Fiennes. Surkean reppanan näköinen hiukseton miesoletettu. Ylivoimainen voittaja kuitenkin Hugh Grant. Ainoa jonka elokuvaa katsoessa tuntee valtaisaa myötähäpeää ja kysyy itseltään miksi tämä raina on olemassa?
Fiennes on hyvä jokaisessa elokuvassaan. Hugh Grantin leffoja en muinoin viitsinyt katsoa ollenkaan, mutta sitten katsoin elokuvan Poika, ja mieleni muuttui täysin. Sarjassa Perienglantilainen skandaali hän on loistava. Kannattaa katsoa, voi mieli muuttua.
Muutenkin parasta on näyttelijöiden vanhentuminen, siinä kun näkee ketkä oikeasti ovat niitä hyviä näyttelijöitä, ja ketkä valittiin rooleihinsa vain ulkonäön takia.
Roger Moore James Bondina.
Näytteli aivan liian komediallisesti ja nosti itsensä roolin yläpuolelle, että "minäpä tässä vähän ironisesti vain James Bondia".