Mielialalääkkeet vei kyvyn orgasmiin

Olen käynyt tässä noin 10 vuoden aikana kaikki uuden sukupolven masennuslääkkeet läpi. Mistään ei mainittavaa eroa mielialaan. Masennukseni on siis tasoltaan vakavaa sen lisäksi, että olen hoitoresistentti. Yksi lääke sopi ok, tasasi hieman vaikkei paremmin auttanutkaan.

Valitettavasti lääkkeeseen tuli tauko koska se nykyinen 50€ omavastuu on minulle iso raha joten en saanut lääkkeitä haettua.
Kun sitten sain lääkkeet taas ja aloitin uudestaan sain todella pahan sivuvaikutuksen. En siis pystynyt enää virtsaamaan ja lääkkeet piti lopettaa välittömästi ennen hengenvaaraa.

Keskusteltuani lääkärini kanssa hän määräsi minulle todella vanhat lääkkeet. Joku olisiko ollut 60-luvulta joka siis vaikuttaa koko aivoihin, eikä vain tiettyyn osaan.

Huomaan jo suuren eron mielialaan. En ole yhtä ahdistunut saati tuskainen. Lenkitän jopa koiraani (ennen mies lenkitti). En myöskään saa raivokohtauksia kun mieliala on tasainen.

Mutta se otsikon ongelma. Eli en saa kunnon orgasmia. Kykenen kiihottumaan niin, että kostun, mutta en tunne seksuaalista mielihyvää. Hyväily ei tunnu miltään. Tuntuu kuin klitorikseni olisi puutunut. Kovilla otteilla saatan hyvällä tuurilla tulla, mutta orgasmi on todella vaimea eikä juuri tunnu miltään. Ainoa mistä varmana tiedän, että tulin on lihaksien liike alapäässä.

En tiedä mitä oikein haen tällä aloituksella. Ehkä vertaistukea tai mielipiteitä jatkanko lääkitystä. Jos en jatka olen todella onneton ja itsetuhoinen. Mutta onko elämä sen arvoista ettei minulla tule enää ikinä olemaan mainittavaa seksielämää. Olin ennen näitä lääkkeitä todella seksuaalinen. Haluanko alkaa tähän, että saatan vammautua seksuaalisesti loppuelämäkseni?

Lääkkeen nimi, jota käytän tällä hetkellä on Anafranil. Onko muilla kokemusta kyseisestä lääkkeestä? Entä muista masennuslääkkeistä, jotka veivät halut?