Lue keskustelun säännöt.
Onko sinulla ystäviä/kavereita, jotka yrittävät käyttää vain hyväksi?
30.08.2019 |
Minulla on. Olen ollut vuosikausia hyviä ystäviä ihmisen kanssa, joka ei koskaan tarjoa mitään. Hän on usein kylässä luonani ja laitan silloin ruokaa ja tarjoan myös juomia. Minut on kotona kasvatettu sellaiseksi, että kun kutsuu vieraita, niin silloin myös tarjotaan vieraalle jotain. Tässä suhteessa ei vaan valitettavasti ole vastavuoroisuutta. Ystäväni syö ja juo luonani, mutta ei koskaan tarjoa itse mitään. Jos pöytään jää jotain, niin hän syö viimeisetkin rippeet tyhjäksi. Yleensä hän ei juo edes olutta, mutta luonani hän juo sitäkin, koska "sitä kerran tuossa on". Yleensä ystävälläni on mukana viiniä, jota hän juo yksin. Ei ikinä tarjoa. Minä puolestani saatan tarjota viiniä, drinksuja tai jotain muuta, jos vietämme iltaa. Lähtiessään hän vie viininsä pois, eikä tuo koskaan tuliaisiksi mitään, vaikka olisi luonani useamman päivänkin täyshoidossa.
Ystävälleni sattui hiljattain sellainen juttu, että hänen toinen ystävänsä haukkui häntä ystäviensä hyväksikäyttäjäksi. Ystäväni oli aivan pöyristynyt, eikä ymmärtänyt asiaa lainkaan. Hän sanoi, että kun on kylässä ystävänsä luona ja siellä tarjotaan esimerkiksi drinkki, niin tietenkin hän juo, kun tarjotaan. Tässä on taas sama asia kyseessä kuin minunkin kohdallani, että ystäväni ei tunne vastavuoroisuutta. Hän kyllä vierailee toisen ystävänsä luona ja nauttii kaikista "etuuksista", mutta ei ikinä tarjoa mitään takaisin tai kutsu kylään.
Olen niin kyllästynyt tähän asiaan, että en tiedä, jaksanko olla enää tekemisissä. Hän on kyllä todella mukava ihminen ja hauskaa seuraa, mutta en halua olla hyväksikäytetty. Kyllä se ruoka ja juoma minullekin maksaa, kun sen ostan kaupasta. En voi ottaa asiaa puheeksikaan, sillä tunnen ystäväni niin hyvin, ja tiedän, miten hän loukkaantuu ikuisiksi ajoiksi, eikä unohda asiaa koskaan. Jotain kertoo sekin, ettei hän ymmärtänyt toisen ystävänsä sanomisia hyväksikäytöstä. Voiko ihminen olla noin aasi, ettei ymmärrä vieraanvaraisuudesta mitään? Hän on kuitenkin jo yli nelikymppinen eli mikään teini ei ole kyseessä. Työssä käyvä ihminen, jolla olisi myös varaa tarjota joskus jotain.
Kommentit (42)
On ollut kaksi. Molemmista olen hankkiutunut eroon jo vuosia sitten. Todellinen ystävyys on vastavuoroista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi oli koko ajan kärkkymässä jotain, yökylää lapselle, ilmaislippuja jonnekin, urheiluvälineitä lapsilleen. Kierteli kaveripiiriä perheineen syömässä ja juomassa. Aina oli kestitystä vailla. Ja valitti kun ei ollut vieraanvaraista.
Ei muuta vinkkiä kuin että tarjoilut niin pieniksi ettei harmita, keksipaketti ja kahvit. Tai tilaatte pizzat niin että kukin maksaa.
Musta on hiton ärsyttävää esim. se kun jos toinen tarjoaa jotain vuosien ajan,oli se autokyyti tai mikä tahansa,niin toinen ei voi koskaan tarjota vastavuoroisesti,jos tulee tarve. Itse olen sen luontoinen,että tykkään tarjota,yllättää iloisesti,järjestää juhlia,ehdottaa reissuja,mutta alkaa se hiertämään,jos se homma toimii vaan yhteen suuntaan. Miettii vaan,et mikä ystävyys tämmönen on? Sillon tuntee ittensä hyväkskäytetyks. Kyllä fiksu ihminen osaa olla vastavuoroinen. Onneks on sellasiakin ystäviä.
On ollut monta hyväksi käyttäjää. Olen katkaissut välit.
Tulee ikävät fiilikset, jos tuttavalla, ystävällä tai sukulaisella ei ole haluja vastavuoroisuuteen.
Ei sitä jaksa enää kovin pitkään sellaista kuviota. Jyvät erottuu akanoista nykyään hyvinkin pian.
Kaikista ikävintä on ollut todeta sukulaisten hyväksikäyttö ja sen myötä välien katkaiseminen oman mielenrauhani säilyttämiseksi. Mitä järkeä on olla käytettävissä, syöttämässä, hoitajana ja majoittamassa sukulaisia, jotka ei milloinkaan auta minua tarvittaessa?
Kyllä kesti kauan panna piste kaikenlaiselle hyväksikäytölle. Tämä on kyllä helpottanut minua.
Olen jopa vaihtanut puhelinnumeroni, ja se on salainen.
Lokkeja on aina. Mulla on hyvät tallitilat niin minun pitäisi korjata sisko tytön mummon veljen autot ja renkaathan vaihtuu kauden mukaan. Olen osannut nyt kieltäytyä siitä ilosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskooko noi miehet noita ulkomaa naisia joilla on erivärisiä peruukkeja ???
Mun stoori on toinen. Naapuri sanoi aikoinaan, että hänen lomalla ollessaan voisin ottaa hänen Hesarinsa laatikosta, jos kastelen ulkokukkansa. Näin tehtiin. Maksoin kuitenkin siten takaisin, että mm ostin tarjoustulppaaneja hänellekin keväällä.
Meni pari vuotta näin. Sitten tynsin itse hyväksikäyttäjyyttä ja sanoin etten enää halua Hesaria.
Toinen vaan tuputti että ota nyt vaan niin hänen ei tarvitse viedä roskiin. Mä olinkin hänen palveluksessaan tietämättäni.
Alkoi inhottaa.
Muutaman kk:n kuluttua tilasin digi-Hesarin ja ilmoitin siitä.
Vastaus oli vaimeahko, että kaipa hänen pitää lehtensä itse viedä roskiin.
Muutin talvella toiseen paikkaan muista syistä. En tiedotellut kenellekään muutostani. Muuttopäiväni iltana sain heti häneltä kyselyn viestillä. Mitä tapahtui? Missä olet? Oletko muuttanut? En vastannut mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen pihi, koska olen ollut pienillä tuloilla pitkään. Sen vuoksi vähensin jo ennen koronaa sosiaalisia menoja, koska sosiaalisten normien mukainen vastavuoroisuus vaan kävi budjetin päälle liikaa ja oli suoraan pois sitten arjen ruuasta.
Parhaita ystäviä ovat sellaiset, joiden kanssa voi vaikka vaan viestitellä vuodesta toiseen, eivätkä ala painostamaan millään asialla kuten nyt vaikkapa tapaamisella. Sellaiset on todella väsyttäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko muunlaista ystävyyttä aikuisiällä kun toisilta hyödyn haku?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lahjoja ei anneta odottaen vastalahjaa. Miksi tarjoilet, jos kerran ärsyttää että joku tarjoomuksiasi syö ja juo? Keitä teet ja sillä hyvä.
En odota vastalahjaa. Tätä on jatkunut vuosikausia, joten aika monta "lahjaa" on saamatta. En vain ymmärrä, miksei ihmisellä ole peruskäytöstapoja. En myöskään voi elää pelkällä teellä, jos vietämme yhdessä useita päiviä. Silloin täytyy minun itsenikin jo syödä, enkä mitenkään pysty käyttäytymään niin, että syön yksin, enkä tarjoa vieraalle mitään. En ole häntä enää kutsunut kylään, mutta kesälomalla hän kutsui itse itsensä neljäksi yöksi kyläilemään, kun asuinkaupungissani oli kesätapahtumia, joissa hän viihtyi. En sitten kieltänytkään. Itselläni on erilainen kotikasvatus ja vieraanvaraisuus kuuluu mieletäni ihmisen peruskäytöstapoihin. Ymmärrän, jos ei ole varaa tarjota, mutta tässä ei ole siitäkään kyse.
Ap
Ap, ymmärrän ongelmasi mutta jos tyyppi on muuten mukava, etkä halua katkaista välejä, tee testi. On 2 vaihtoehtoa.
a) Tarjoa todella edulliset ruuat. Kaalikeitto on hyvä. Edullisinta sikanautajauhelihaa lihaksi. Tee oikein iso kattilallinen, valmistusaineet on edukkaita. Syö vaikka itse kunnon päivällinen ennenkuin kaiffari vaappuu kylään. Alkoholipuoli, no kovin halvalla ei tässä pääse mutta olisiko joku toooosi mieto tekemäsi ylimakea mehubooli hyvä? Voit itse vaikka vaivihkaa naukkailla omaa konjamiiniasi nurkan takana, kaverisi lipittäessä raivona pariprosenttista mehuboolia... Jälkkäriksi edullisinta perusjädeä tai keksejä.
b) Tee toinen ääripää. Osta todella kalliit ruuat. Tää voi ottaa päähän, mutta on se näky sen arvoinen kun näet kaverin ilmeen kun hän vetää raivona kalliita kalaherkkuja, kalliita juomia, jälkkäreineen... kenties laskelmoi mielessään pöydässä mikä on kalleinta, millä mahansa täyttää?
Kummatkin olen joskus testannut, toki eri henkilöille. Etenkin tuosta b-vaihtoehdosta voi saada paljonkin irti :D
Tiedän tapauksen jossa eräs n. 60-v ihminen oli kyrsiintynyt vävykokelaasensa joka söi kuin leijona. Ilmeisesti panttasi nälkää ennenkuin tuli tyttiksen äidille syömään. Kerran tämä rouva osti sitten todella paljon lohta, teki herkut oheen ja oikein seuraamalla alkoi seuraamaan paljonko mieheen menee ruokaa. Määrä oli ollut täysin uskomaton. Kahvin kanssakin olisi ollut kunnon tarjoamiset mutta ne meni tavallaan hukkaan koska vävykandidaatti ei enää jaksanut syödä kahvin kanssa mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko muunlaista ystävyyttä aikuisiällä kun toisilta hyödyn haku?
Eipä oikein, tai se on hyvin harvinaista. Kaikki yleensä hakee toisesta vähintään helpotusta siihen omaan oloonsa terapeutin tai viihdyttäjän muodossa.
Kyllä on ollut. Tällä hetkellä ei onneksi ole ja toivottavasti ei tulekkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ei onneksi ole tuollaisia "ystäviä", mutta miehelläni niitä kyllä on. En tiedä mistä se johtuu, että lähes aina porukka on tulossa meille. Tarjottu ruoka ja bisse kyllä maistuu. Kylään tullaan tyhjin käsin ja ei edes omaa pyyhettä ole mukana saunaa varten. Ei kuitenkaan kaikki onneksi ole tällaisia. Eikä ole mikään tuon porukan tyyli, koska jos esimerkiksi mieheni menee jonnekin on hänellä aina mukana omat pyyhkeet ja saunakaljat ja vie vielä tuliaisia mukanaan.
Noin kuukausi takaperin oli yksi pariskunta kylässä ja heille maistui jopa meidän tupakat. Omia ei ollut, vaikka heilläkin oli tapana sauhutella viihteellä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei onneksi ole tuollaisia "ystäviä", mutta miehelläni niitä kyllä on. En tiedä mistä se johtuu, että lähes aina porukka on tulossa meille. Tarjottu ruoka ja bisse kyllä maistuu. Kylään tullaan tyhjin käsin ja ei edes omaa pyyhettä ole mukana saunaa varten. Ei kuitenkaan kaikki onneksi ole tällaisia. Eikä ole mikään tuon porukan tyyli, koska jos esimerkiksi mieheni menee jonnekin on hänellä aina mukana omat pyyhkeet ja saunakaljat ja vie vielä tuliaisia mukanaan.
Noin kuukausi takaperin oli yksi pariskunta kylässä ja heille maistui jopa meidän tupakat. Omia ei ollut, vaikka heilläkin oli tapana sauhutella viihteellä.
Mitä hemmetin tuliaisia pitäisi muka viedä. Kyllä se minun puolesta riittää kun itsensä ja omat tarpeensavie. Ellei se riitä ja kärkytään vaan sitä tavaraa jonka vieras tuo niin olkoon koko homma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko muunlaista ystävyyttä aikuisiällä kun toisilta hyödyn haku?
Eipä oikein, tai se on hyvin harvinaista. Kaikki yleensä hakee toisesta vähintään helpotusta siihen omaan oloonsa terapeutin tai viihdyttäjän muodossa.
Toki ihmiseläinkin toimii myös mielihyväperiaatteen mukaisesti, mutta mielihyvää voi tuntea myös saadessaan olla joviaali, reilu, ymmärtäväinen ystävä - ja tulla myös koetuksi sellaisena.
Olen lopettanut rahan lainaamisen kokonaan. Niin säälittävää tarinaa ei ole, että kukkaronnyöriäni löysäisin.
En ole saanut lainaamiani rahoja kovinkaan usein takaisin. Lainaajien ajatus on, että ei hyvin toumeentuleva ihminen tarvitse sitä viittäsataa euroa.
Ap. Kutsu hänet kylään äläkä tarjoa mitään.
Useinmiten minun pitää maksaa enemmän hintaa kuin kavereiden.
Työkavereita on, hyväksikäyttäjiä en näe omalla vapaa-ajalla.
Olin hyvä opiskelija, tein kaksi maisteria ja olen ollut pitkään työelämässä. Työpaikalla vähemmän meritoituneet työntekijät voivat tulkita, että päästäkseni heidän ystävikseen haluaisin tehdä töitä heille. Heidän töitään ja osin salaa heidän nimissään.
Myös ystävyyden vapaaehtoisuus voi hämärtyä jopa esihenkilöiltä, jotka voivat painostaa muka ystävyyteen toisten kanssa, käytännössä passiivisten usein parempaan asemaan palkattujen mielistelyyn ja heidän hyväksikäytettäväkseen tarjoutumiseen. Eli oikeasti muka pitäisi esittää, että haluan olla jonkun tuntemattomasta syystä ylempään asemaan palkatun "ystävä" ja palvella heitä. Koska olen alemmassa asemassa, olisi ikään kuin kunnia-asia alistua heidän taustalleen, tehdä töitä kunniaa saamatta ja pyrkiä olemaan suosittu.
Yhä uudelleen ja uudelleen yritetään vedota siihen, että minulta puuttuu "muita" ominaisuuksia tai osaamista. No kuka hemmetti olisi alhaiseen asemaan alistetun ystävä? Minua arvostetaan, jos voin fiksuna näyttää tekeväni paljon töitä. Tuo yritetään viedä pois ja halutaan esittää "muista syistä palkattujen" jotenkin tehneen työt. Selvää hyväksikäyttöä.