Palstan parfyymifanien oma ketju: Mitä tuoksuja käytät? Mitä uutuuksia olet kokeillut ja mitä pidit? jne...
Oletan että palstalla on lukutaitoisia henkilöitä, eli tämä ketju siis heille jotka ovat aina pitäneet parfyymeistä, tuntevat parfyymitaloja ja niiden historiaa, tuoksujen ominaisuuksia ja kokeilevat mielellään uusia tai keräilevät parfyymipulloja kuten minä.
Huom: Jos joku huomionhakuinen yksilö yrittää vielä tunkea sitä omaa tuoksuallergiaasa ketjuun, niin kerrottakoon että parfyymifani EI ole sama asia kuin sellainen joka lotraa sitä litran päällensä päivässä.
Kommentit (19276)
parhausjärjestyksessä raskaat ja kevyet:
Aesop Hwyl
Emporio Armani He
CK Be
Aesop Karst
CK One
Clinique Happy
Vikaostos oli Aesop Tacit, liian dänkki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytän normaalisti Jean Paul Gaultierin naisten tuoksuja (joita rakastan) ja satunnaisesti muita tuoksuja. Nyt olisi halu käyttää jotakin ”kevyempää” tai ”miedompaa”, kun on stressiä ja kaikki ärsyttää ja päätä särkee stressin takia. Ostin Laura Biagiottin Lauran joskus, kun sitä suositeltiin. En tykännyt oikein, joten sitä ei kannata suositella :)
Mutta siis hakusessa ”lempeä” ja kohtuullisen huomaamaton tuoksu, joka kestää enemmän kuin tunnin kuitenkin. En pidä sitruksista tai kovin puisesta, vaan olen kukkaistuoksujen, vaniljan ja makeiden tuoksujen ystävä. Osaisiko joku suositella jotakin? Kiitos jo etukäteen! <3 Ja anteeksi amatöörimäisyyteni, vasta pari vuotta olen tuoksuja edes käyttänyt. N30
Kiitos jo etukäteen!
Miten olisi Elie Saabin Le Parfum?
Tai Le Parfum In White?
Vierailija kirjoitti:
Clarinsin Eau Dynamisante on ihana arkituoksu. Siitä jää iholle sellainen kevyt "huntu" jota melkeinpä voisi luulla ihmisihon ominaistuoksuksi - ihanaksi, tyylikkääksi, pehmeäksi sellaiseksi. Tältä tuoksuu tuoksu joka sopii oman ihon kemiaan (vrt sellainen joka ei sovi = haisee pistävälle teki mitä tahansa).
Tämä kuulostaa täydelliseltä! Juuri pari päivää sitten kuuntelin YouTubesta tästä jotain juttua. Tässä on ilmeisesti chypre-henkeä, mutta ei ole kovin voimakas?
Tänään kotipäivänä käytössä Cerruti 1881. Tuoksu on periaatteessa ihan miellyttävä, pehmeän naisellinen kukkaistuoksu. SIinä on mm mimosaa ja kamomillaa. Jotenkin ei vaan ole mun tuoksuni - enää. Maku muuttuu, joskus nopeastikin.
Tilasin tämä Hobby Hallista hyvin edullisesti joskus vuosi sitten.
Minulla on ollut joskus tuo Cerruti 1881. Ei sopinut ollenkaan iholleni. Oli jotenkin pistävän voimakas, en löytänyt pehmeyttä lainkaan. Oikeastaan en löytänyt mitään ideaa miltä sen olisi pitänyt tuoksua. Ei ollut kukkainen, ei puuterinen, ei itämainen.
On jo kauan aikaa, oli sellainen pyöreän mallinen pullo.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut joskus tuo Cerruti 1881. Ei sopinut ollenkaan iholleni. Oli jotenkin pistävän voimakas, en löytänyt pehmeyttä lainkaan. Oikeastaan en löytänyt mitään ideaa miltä sen olisi pitänyt tuoksua. Ei ollut kukkainen, ei puuterinen, ei itämainen.
On jo kauan aikaa, oli sellainen pyöreän mallinen pullo.
Kyllä se ihan selvä kukkaistuoksu on. Olisikohan sinulla ollut EdP-versio (onko sellaista?) tai joku muu flankeri? Mulla siis se perustuoksu, Edt-versio. Tajusin tämän tuoksun myötä, etten erityisesti pidä kamomillasta tuoksuissa.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut joskus tuo Cerruti 1881. Ei sopinut ollenkaan iholleni. Oli jotenkin pistävän voimakas, en löytänyt pehmeyttä lainkaan. Oikeastaan en löytänyt mitään ideaa miltä sen olisi pitänyt tuoksua. Ei ollut kukkainen, ei puuterinen, ei itämainen.
On jo kauan aikaa, oli sellainen pyöreän mallinen pullo.
Minulla tuosta ysärituoksusta tullut esiin puuterinen jasmiini, orvokki ja iiris. Pohjatuoksussa kevyt vanilja ja laadukas puuterimainen puu, myski ei lyö liikaa läpi. Elleivät ole menneet muuttamaan sitä 2000-2010 ajoilta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stockan tuoksutteluretki vaihtui kicksiin. Uutuuksia ei juuri ollut joten läpikävin vanhempia. Opiumin nykyversiot oli liian tuhteja. YSL libret odotin laventelia ja oli sitä mutta liian vähän.
Le Couventin tuoksut oli löytö! Keveimmät on jean-claude ellenan käsialaa, hyvät tunnistettavat aromit kautta linjan, ei mitään makeita sössöjä. Mustapulloiset Couventin vahvemmat tuoksut aika erikoisia, ei massatuoksuja, aivan nichetyyliä. Vahva suositus, ja hinnat kohdallaan.Tein yhden löydön. Chloe Nomad EDT. Löytö siksi että aiemmin tämä ei puhutellut. Mutta nyt. Tämä ranteissa kotiin enkä saa tarpeekseni. Tässä on kaikki mitä toivoin eli kevyt ilmava kukkainen chypre jossa on rakenne niinkuin kuuluukin eli alku, keskivaihe ja kunnollinen loppu drydown. Tuoksu on suloinen mutta aikuinen, klassinen muttei vintage eikä mummo (sori termistä, tykkään kyllä myös ns.mummotuoksuista, ja tuo nyt vaan on kuvaava sana), chypret on usein vakavia ja ilottomia kauneudessaan mutta Nomade on positiivinen.
Minulla on kaikki kolme Nomadea näytteinä odottamassa vertailua. Kokeilin EDP-versiota ja pidin siitä, nyt on lisäksi EDT ja Absolu. Saa nähdä, mikä miellyttää eniten. Luultavasti se sammaleisin ja vähiten hedelmäinen. (Uusinta "naturellea" en ole kokeillut, eikä se erityisemmin kiinnosta.) N50
Mikä noista Chloe Nomadeista on naisellinen? Niitä oli kolme erilaista, kokeilin kahta ja nyt en valitettavasti enää muista mitkä nuo kaksi olivat, mutta jonkin ajan kuluttua ihmettelin että mistä tulee vahva miesten tuoksu, että seuraako joku mies minua, niin eiköhän se lehahdellut nenääni suoraan ranteistani :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan liian uskaliasta tilata L'Heure Bleue sokkona? Pidän hyvin monenlaisista tuoksuista, mutta eniten voimakkaista, persoonallisista ja menneiden aikojen tuoksuista 80-luvulta taaksepäin.
Kun ei tuota pääse missään testaamaankaan.
Sitä vertaillaan usein Oscar De La Renta Oscariin. Tästä voit saada osviittaa olisko L'Heure Bleue mieleinen.
Kuten joku mainitsikin, L'Heure Bleue ja Oscar de la Renta eivät tuoksu samalta, mutta... kun ostin hiljattain vintage-pullon Oscaria tajusin, miten paljon siinä on vaikutteita L'Heure Bleuesta (joka lanseerattiin vuonna 1912). Molemmat ovat puuterisia, perinteisen "isoja" kukkaiskimppuja. L'Heure Bleue on moniulotteisempi, mausteisempi ja mielestäni hiukan muodollisempi kuin Oscar. Oscarissa aistin myös vähän tuberoosaa ja muutenkin enemmän valkoisia kukkia, kun taas L'Heure Bleuessa on perinteisempi bouquet. Molemmat ovat kyllä ihania.
Ostaisinko sokkona? No, itse en ostaisi, jos en olisi varma, että pidän vintage-henkisistä tuoksuista. L'Heure Bleue on reilusti vanhanaikainen kukkaistuoksu. Ei siinä mitään pahaa ole sinänsä, minusta se tuoksuu aika lailla samalta kuin "Belle epoque" näyttää eli erittäin kauniilta. Mutta modernia siitä ei saa millään.
L'Heure Bleuen nyky-EDP on oikein hyvä, sen sijaan en suosittele EDT:ta, joka on ohuempi eikä kestä iholla. N50
Minä pidän yhä G:n L'Heure Bleuen nykyisestä EDT:stä, sitä ei ole pilattu liialla vaniljalla ja mausteilla, vaan siinä tulee läpi ne alkuperäiset violetit kukat. Nykyinen EDP on todella raskas ja "venäläistetty" haju, eli kuin vertaisi Chanelin Vitosta EDT:nä ja "venäläistettyä" vaniljalla ja mausteilla sotkettua Vitosen EDP:a jossa ei ole mitään alkuperäistä valkoisten kukkien harmonista sinfoniaa. Mummolla oli Chanel Vitosia tallessa 60-luvulta saakka eli 70 ja 80-luvun versiot myös jokaisessa vahvuudessa, ne tuoksuivat enemmän nykyiselle EDT:lle.
Minulla oli se L'Heure Bleue parfyymiessence yli 10 vuotta sitten, se oli miellyttävä. Ei välttämättä enää ole sama tuoksu.
Vanhassa L'Heure Bleue ja Oscar de la Rentan lopetetussa Esprit de Oscarissa oli jotain samaa.
Suosittelen testaamaan L'Heure Bleuen ennen ostoa, osa pitää sitä klassisena filmistaratuoksuna, ja osalle se haisee liian "vanhoille eltaantuneille ihonvärisille mummokalsareille" kuten kaverini tokaisi aikoinaan kokeiltuaan sitä iholleen.
Cerrito 1881 menee siis myyntiin mulla.
Nyt nautin Jo Malonen Wild Bluebellin kevyen raikkaasta tuoksusta. Harmi, että se on vain cologne, eli haihtuu iholta aivan liian nopeasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stockan tuoksutteluretki vaihtui kicksiin. Uutuuksia ei juuri ollut joten läpikävin vanhempia. Opiumin nykyversiot oli liian tuhteja. YSL libret odotin laventelia ja oli sitä mutta liian vähän.
Le Couventin tuoksut oli löytö! Keveimmät on jean-claude ellenan käsialaa, hyvät tunnistettavat aromit kautta linjan, ei mitään makeita sössöjä. Mustapulloiset Couventin vahvemmat tuoksut aika erikoisia, ei massatuoksuja, aivan nichetyyliä. Vahva suositus, ja hinnat kohdallaan.Tein yhden löydön. Chloe Nomad EDT. Löytö siksi että aiemmin tämä ei puhutellut. Mutta nyt. Tämä ranteissa kotiin enkä saa tarpeekseni. Tässä on kaikki mitä toivoin eli kevyt ilmava kukkainen chypre jossa on rakenne niinkuin kuuluukin eli alku, keskivaihe ja kunnollinen loppu drydown. Tuoksu on suloinen mutta aikuinen, klassinen muttei vintage eikä mummo (sori termistä, tykkään kyllä myös ns.mummotuoksuista, ja tuo nyt vaan on kuvaava sana), chypret on usein vakavia ja ilottomia kauneudessaan mutta Nomade on positiivinen.
Minulla on kaikki kolme Nomadea näytteinä odottamassa vertailua. Kokeilin EDP-versiota ja pidin siitä, nyt on lisäksi EDT ja Absolu. Saa nähdä, mikä miellyttää eniten. Luultavasti se sammaleisin ja vähiten hedelmäinen. (Uusinta "naturellea" en ole kokeillut, eikä se erityisemmin kiinnosta.) N50
Mikä noista Chloe Nomadeista on naisellinen? Niitä oli kolme erilaista, kokeilin kahta ja nyt en valitettavasti enää muista mitkä nuo kaksi olivat, mutta jonkin ajan kuluttua ihmettelin että mistä tulee vahva miesten tuoksu, että seuraako joku mies minua, niin eiköhän se lehahdellut nenääni suoraan ranteistani :(
Minusta EDT ja uusi Naturelle on kiistatta naisellisia. EDP ja Absolu vähemmän perinaisellisia.
Voi ei :( Sairastin koronan viikonloppuna ja nyt yhtäkkiä huomasin, että mun hajuaisti on enää varmaan 10% normaalista :( Mun, joka rakastan hajuja ja tuoksuja :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen kirsikkahajuvesi, jonka juuri hankin, on Guessin uutuus, Seductive Red. Selkeästi kirsikkakausi menossa, yritän etsiä korvikkeita, ettei tarvitsisi ostaa Lost Cherryä 😁
Tämä ei ole Lost Cherryn tyylinen niin kuin Zaran tuoksu, mutta tämä taas muistuttaa hieman toista tunnettua tuoksua, Baccarat Rouge 540:iä. Ei kuitenkaan ole dupe, tästä puuttuu se lääkemäinen vivahde, joka on 540:issä. Lisäksi tässä on aivan ihana, makeahko kirsikan tuoksu. Yhdistelmä Baccarat Rougea ja kirsikkaa on tosi hyvä, ja itsessään tuoksu on onnistunut luomus. Pidän tosi paljon, ja voin suositella, hintakin oli vain 20 eur 75 ml pullolle.
Seuraavaksi kirsikkatuoksuksi tekisi mieli hankkia Lancomen La Nuit Tresor Intense. Eiköhän sitten kirsikkakauden himot ole tyydytetty😆
Uhh.. kiitos kuvauksesta. Lost Cherry miellyttää nenääni, mutta Baccarat Rouge oli huono kokemus ja samoin Tresorin versiot, ylipäätään kaikki Lancomen tuoksut.
Millä tavalla BR oli huono kokemus, mistä et pitänyt? Minusta Baccarat Rouge on upea, ihmeellinen tuoksu. Vierastin sitä itse ensimmäisellä kokeilulla. Taidan pukea sitä ylleni tänään.
Olen jonnekin tähän ketjuun kirjoittanut siitä. Se oli muuntui ihollani aivan käsittämättömän kamalaksi ja saippuoin sitä pois otsa migreenirypyssä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testasin Lancome La Nuit Tresor Intensen, oli hyvä yllätys. Makea ja vahva, jossa kirsikkaa.
Olisin halunnut testata Valentinon Donnan uusimman, mutta sitä ei ollut kaupoissa. Onko kukaan nähnyt ja testannut?
Guerlainin La petit robe -tuoksut eivät ole olleet ollenkaan mieluisia.
Ei mustakaan. Olin yllättynyt, että vouhkattu La Petite Robe Noire haisi vain cocktail-kirsikalle.
En pitänyt lainkaan näistä "mekkotuoksuista", mutta jos tuo Noire-versio on cocktail-kirsikka, niin sehän sopisi tällaiselle kirsikkafanille kuin .. tuoksumolekyyli nenään. Pitääpä testata!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toinen kirsikkahajuvesi, jonka juuri hankin, on Guessin uutuus, Seductive Red. Selkeästi kirsikkakausi menossa, yritän etsiä korvikkeita, ettei tarvitsisi ostaa Lost Cherryä 😁
Tämä ei ole Lost Cherryn tyylinen niin kuin Zaran tuoksu, mutta tämä taas muistuttaa hieman toista tunnettua tuoksua, Baccarat Rouge 540:iä. Ei kuitenkaan ole dupe, tästä puuttuu se lääkemäinen vivahde, joka on 540:issä. Lisäksi tässä on aivan ihana, makeahko kirsikan tuoksu. Yhdistelmä Baccarat Rougea ja kirsikkaa on tosi hyvä, ja itsessään tuoksu on onnistunut luomus. Pidän tosi paljon, ja voin suositella, hintakin oli vain 20 eur 75 ml pullolle.
Seuraavaksi kirsikkatuoksuksi tekisi mieli hankkia Lancomen La Nuit Tresor Intense. Eiköhän sitten kirsikkakauden himot ole tyydytetty😆
Uhh.. kiitos kuvauksesta. Lost Cherry miellyttää nenääni, mutta Baccarat Rouge oli huono kokemus ja samoin Tresorin versiot, ylipäätään kaikki Lancomen tuoksut.
Millä tavalla BR oli huono kokemus, mistä et pitänyt? Minusta Baccarat Rouge on upea, ihmeellinen tuoksu. Vierastin sitä itse ensimmäisellä kokeilulla. Taidan pukea sitä ylleni tänään.
Hitto, lopetan sekoilun tältä päivältä. Tarkoitin Moulin Rougea, en Baccarat Rougea, jota en ole koskaan edes haistanut.
Ja minä kiltisti yritin palata takaisin epämieluisaan tuoksumuistooni ja vastata :)
Tässä eräänä päivänä mieleeni tulvahti jostain hajuyhdistelmästä niin voimakas muisto, että piti ihan ihmetellä. Nenäni oli hetken 80-luvulla uuden urheiluopiston pukuhuoneessa. Siellä oli jokin muovin, metallin, laitteiden ja kemikaalien haju, lisättynä laumalla teinityttöjä joista jokaisella jotain tuoksuvaa hiusvaahtoa, deodoranttia tai huulikiiltoa. Ja ripaus tupakkaa.
Ja vielä perään yksi epäonnistunut tuoksupäivä. Hävettää vähän kirjoittaa, mutta olin aamulla laittanut Brazilian Bum Bum -vartalovoidetta (tuo nimi on jo niin nolo) ja sitten myöhemmin erästä Byredon tuoksua. Ihmettelin päivällä miksi tuoksun kuin Stockkan minkkirouva, jotenkin tunkkaisen voimakkaalle ja tajusin, että se on tuo pahuksen BUM BUM. Sen haju on liian voimakas, purkissa se on vielä jotenkin kepeä, mutta oma kemiani muuntaa sen juuri sellaiseksi "kas täältä tulee täti, ja täti on laittanut hajuvettä, ja käynyt saunassa toissa iltana ja hiuslakkaakin on suihkuteltu" -kakofoniaksi.
Päivän suositteluni siis, älkää ostako BUM BUM -voidetta.
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut kahlata ketjua läpi kun on niin pitkä, mutta olen siis vannoutunut Clean -fani, joka nyt vanhoilla päivillä on vähän hairahtunut Cleanista.
Kaksi haitahdusta, hyvin samantapaisiin kuin Cleanin warm cotton tai rain:
- elizabet arden white tea (vihreä tee oli minusta huono tuoksu mutta tää valkoinen toimii)
-Max Perttulan +358-sarja Prestige no.2 (myös saman oloinen kuin Clean.Onko muilla Max Perttulan tuoksuja? Minusta tyyppi on ihana ja symppis ja ostaisin mielelläni noita, mutta kun missään ei taida päästä tuoksuttelemaan livenä (olikohan jossain viitasaarella joku tehtaanmyymälä tms?)
Kiinnostavaa. Mulla on tuoksukokoelmassa useampi Cleanin minituoksu ja sitten iso pullo Cleanin Ultimatea, joka on hyvin pesuainemainen ja voimakkaampi kuin muut. Jostain syystä pidän siitä ja olen jopa saanut kehuja "ihanasta tuoksusta" käyttäessäni sitä. Myös tuo valkoinen tee löytyy kaapista, vihreän annoin samoin pois.
En ole koskaan kokeillut Maxin tuoksuja, mutta laitan tuon yhden testilistalle. On hienoa, että meillä on ikioma suomalainen parfymööri, mutta hänen nettisivunsa olivat ihan kamalat kun viimeksi siellä kävin. Jonkun pitäisi laittaa ne kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei :( Sairastin koronan viikonloppuna ja nyt yhtäkkiä huomasin, että mun hajuaisti on enää varmaan 10% normaalista :( Mun, joka rakastan hajuja ja tuoksuja :(
Erikoista, olen käsittänyt että Delta-variantissa ja näissä uusimmissa ei enää ole oireena hajuaistin menetystä. Nyt on yhtäkkiä ketjuun tullut ainakin kaksi "ihan juuri" koronan saanutta, joilla "hajuaisti mennyt". Ehkä teillä on vain nuha tukkinut röörit, antaa ajan kulua ja sieltä se taas palaa.
Hajuaistin menettäminen ei nimittäin ole "vain" ikävä hajustejuttu. Jos hajuaisti puuttuu, makuaisti kärsii pahasti. Ruokailun ja syömisen nautinnosta suuri osa on itse asiassa hajua, eikä vain makua.
Hajuaisti myös varoittaa esim. pilaantuneesta ruuasta, myrkyistä, savusta, kaasusta jne. Kyllä se on hyvä säilyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Testasin Lancome La Nuit Tresor Intensen, oli hyvä yllätys. Makea ja vahva, jossa kirsikkaa.
Olisin halunnut testata Valentinon Donnan uusimman, mutta sitä ei ollut kaupoissa. Onko kukaan nähnyt ja testannut?
Guerlainin La petit robe -tuoksut eivät ole olleet ollenkaan mieluisia.
Ei mustakaan. Olin yllättynyt, että vouhkattu La Petite Robe Noire haisi vain cocktail-kirsikalle.
En pitänyt lainkaan näistä "mekkotuoksuista", mutta jos tuo Noire-versio on cocktail-kirsikka, niin sehän sopisi tällaiselle kirsikkafanille kuin .. tuoksumolekyyli nenään. Pitääpä testata!
”Noire-versio”? Sehän on se alkuperäinen tuoksu, La Petite Robe Noire.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi ei :( Sairastin koronan viikonloppuna ja nyt yhtäkkiä huomasin, että mun hajuaisti on enää varmaan 10% normaalista :( Mun, joka rakastan hajuja ja tuoksuja :(
Erikoista, olen käsittänyt että Delta-variantissa ja näissä uusimmissa ei enää ole oireena hajuaistin menetystä. Nyt on yhtäkkiä ketjuun tullut ainakin kaksi "ihan juuri" koronan saanutta, joilla "hajuaisti mennyt". Ehkä teillä on vain nuha tukkinut röörit, antaa ajan kulua ja sieltä se taas palaa.
Hajuaistin menettäminen ei nimittäin ole "vain" ikävä hajustejuttu. Jos hajuaisti puuttuu, makuaisti kärsii pahasti. Ruokailun ja syömisen nautinnosta suuri osa on itse asiassa hajua, eikä vain makua.
Hajuaisti myös varoittaa esim. pilaantuneesta ruuasta, myrkyistä, savusta, kaasusta jne. Kyllä se on hyvä säilyttää.
Itse olen sairastanut kolme eri varianttia: alphan, deltan ja omikronin. Millään kerralla ei mennyt hajuaisti eikä nenä ollut edes tukossa. Virukseen reagoiminen on siis hyvin yksilöllistä. Muistaakseni alphan ja delta kohdallakin hajuaistin menettäminen ei ollut yleisimpiä oireita, ehkä noin 20 % oireellisista tartunnan saaneista menetti hajuaistinsa vähäksi aikaa. Jos hajuaisti menee, niin se saattaa olla pois useita viikkoja, ja palautua sitten aika hitaasti.
Myös makuaisti aivan itsenäisenä aistina voi mennä. Ystäväni ei maistanut koronaan sairastuttuaan, saiko kielelleen sokeria vai suolaa. Ja se pitäisi erottaa, vaikka hajuaisti olisikin mennyt.
Ei kirppistelijöiden tarvitse olla edes mitään hamstraajia, voi tuntea makunsa hyvin ja tuoksu näyttää paperilla juuri omalta, mutta silti osoittautuu hutiostoksi. Ja vaikka rajoittaisi käytetyt cheapieihin, huti harmittaa silti. Eikä kasvukeskusten ylihintaisissa tehoneliöissä viitsi pantata vuosikausia tilaa ja odotella tavaran muuttumista vintageksi. Lisäksi monia edullisia ei voi edes testata missään, mm. Yvy Ryppynen lopetti kaikki liikkeensä Suomesta jo aikoja sitten. Toisekseen merkkituotteetkin saattavat ikääntyä nopeasti. Marc Jacobsin Decadence vihreässä pullossaan muuttui muutamassa vuodessa tummanruskeaksi tökötiksi vaikka kuinka pakkauksessaan, pimeässä ja viileässä säilytetty. Allergisoivia säilöntäaineita on vähennetty ja jotkut aidot raaka-aineuutteet vaihtavat herkästi väriä, mutta ei tällaisia vintageita tunnu huolivan kukaan.