Palstan parfyymifanien oma ketju: Mitä tuoksuja käytät? Mitä uutuuksia olet kokeillut ja mitä pidit? jne...
Oletan että palstalla on lukutaitoisia henkilöitä, eli tämä ketju siis heille jotka ovat aina pitäneet parfyymeistä, tuntevat parfyymitaloja ja niiden historiaa, tuoksujen ominaisuuksia ja kokeilevat mielellään uusia tai keräilevät parfyymipulloja kuten minä.
Huom: Jos joku huomionhakuinen yksilö yrittää vielä tunkea sitä omaa tuoksuallergiaasa ketjuun, niin kerrottakoon että parfyymifani EI ole sama asia kuin sellainen joka lotraa sitä litran päällensä päivässä.
Kommentit (19317)
Vierailija kirjoitti:
Al Haramainin Amira Gold on nyt korkattu. Pullo on juuri niin ihana miltä se kuvissa näyttikin, kullanvärinen metalli (ei muovi!) värikkäillä kivillä. Oikea prinsessapullo! Yllättäen annostelutapa on lasinen asetin (vai mikä sen nimi on) eikä suihketta. Se ei varmasti kyllä toimisikaan, koska tuoksu on öljy ja suihke menisi siitä ehkä tukkoon. Tämä pullo on ilo omistaa ja menee vaikka koristeesta, ellei tuoksua tule käytettyä. Ikävä kyllä en osaa tuoksua juurikaan analysoida. Fragrantican mukaan tuoksun päärakenne on amber-powdery-oud. Ja jonkun mielestä siitä tulee seksuaalinen aura, ei sovi pikkutytöille. Minä en itseäni ole tuntenut sen seksikkäämmäksi. Tuoksu on pehmeä, melko pieni, hunajainen, mutta miellyttävä ja yllättävän pitkään kestävä, varmaan koska on öljy. Tämä on minulle sarjaa Hello Kitty ja Demeterit. Kiva, helppo, arkinen.
Tuli myös Amouagen näytteitä. Onneksi otin pienet 1 ml pullot enkä edes sitä isompaa 2 ml. Olen nyt haisutellut Ashoren (syreeeni, oikeasti on jasmiini) ja Memoirin (alussa häivähdys ihanaa karvasmantelia, sitten kehittyy joksikin josta en ihan pidä). Vielä kolme kokeilematta. Ja nyt ahdistaa ajatus noista aidoista itämaisista, että onko niissä jotain eläinperäisiä ainesosia. 😔
Muakin ahdistaa. Halusin olla ennakkoluuloton ja kokeilla, mutta ne on oudon energiaa vieviä. Ja ajatuskin siitä, että eläimiä rääkätään hajuvesien kaltaisen turhanpäiväisyyden takia kuvottaa ja iljettää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitatteko te ne testerit kiertoon mitkä eivät miellytä omaa nenäänne?
Yksi meni roskiin.
Jälkeenpäin ajattelin että oishan sen lasiputken voinut tyhjentää ja säilyttää.
Mutta haju oli niin kaamea ettei tullut mieleen tommoset asiat.Lähinnä ajattelin, että ne voisi lahjoittaa eteenpäin muille testattaviksi. Se mikä itselle on kaamea voi olla toiselle ihana.
Kelle? Naapurin sedälle? Farmaseutille?
On mulla kotona arvokkaampiakin tavaroita, joita menisin myymään kirpparille jos siihen olisi mahdollisuus. Ja nimenomaan menisin. Hietsuun. Mutta jollekin millin hajuvesille muoviputkissa en ala etsiä uutta omistajaa.
Silloinkaan kun kavereita oli paljon ja heitä tapasi, niin ei olisi tullut mieleen tarjota kellekään hajuvesitippaa saatesanoin "tää on niin hirveä että heitän roskiin, mut tuli mieleen että voinhan mä antaa tän sulle!"
Ehdin tutustua Tesori d'Orienten Jasmin di Giavaan. Ensivaikutelma on hyvä. Siinä on gourmant-aineksia, mutta hienostuneesti. En tunne itseäni käveleväksi jälkiruoaksi.
Tesori d'Oriente: Jasmin di Giava** (mandariini, appelsiini, bergamotti, sitruuna; jasmin, persikka, passionhedelmä, karpalo, kielo; suklaa, kinuski, vanilja, ambra, patsuli)
Olen suihkautellut lisää. Vahvuus ei ole EdP:n luokkaa, mutta muuten tämä on oikein hyvä.
Kaiketi salaisuus on jälleen siinä, että tuoksussa ei ole mitään mulle vastenmielistä. Nyt voin todeta, että pidän myös patsulista ja ambrasta.
Ei voi väittää että hajuvedet olisivat kalliita (100 ml, 6,90€). Kokeilin tänään kaupassa Hypnotic Poisonia. Jasmin di Giava on paljon parempi. Ehkä halpuus ilmenee siinä, että ainekset eivät erotu. HP taas haisi vaniljakastikkeelle, niin että ei siinäkään ollut hurraamista vaikka hinta on ties mitä.
Oli hauska lukea, miten moni ei pidä tuberosasta. Se on omia suosikkituoksunuottejani, mutta joskus tuntuu että se voi haista hieman sipuliselta tai kumiselta. :D Muita joista pidän paljon ovat syreeni, jasmiini, vanilja ja appelsiininkukka.
Inhokkeja ovat kurkku, orvokin lehdet, tomaatti ja sen lehdet sekä jonkun jo aikaisemmin mainitsema kumina.
Ja Amouagen tuoksuista sen verran että suurin osa niiden kehittelijöistä ("nenistä") on isojen Eurooppalaisten tuoksu- ja makukemikaalien valmistajien palkkalistoilla. (Esim. International Flavor & Fragrance, Symrise.. jne.)
Ja olen aika varma etteivät nuo yritykset, joiden bisnes perustuu osittain siihen että luodaan synteettisiä vaihtoehtoja orgaanisille ainesosille käytä tuoksujen kehittelyssä noin kalliita eläinperäisiä materiaaleja, joita on hankala saada ja vielä noin suurissa määrissä mitä kaupalliseen tuotantoon vaaditaan...
Aina ei mene niin kuin Strömsössä tämäkään harrastus. Arvioin täten kolme näytettä, joista yksikään ei saanut puhkeamaan hurraa-huutoihin.
YSL: Libre (Laventeli, mandariini, mustaherukka, petitgrain; Laventeli, Appelsiininkukka, jasmiini; Vanilja, ambergris, myski, seetri) Notinon lahjasetissä sain tän. Tunaroin ja hajotin putken suuttimen. Hajuvesi levisi näpeille. Voi tän näinkin arvioida, tuumin.
No ei siitä saanut irti oikein mitään. Mukana on ambergris ja mustaherukka, joista en yleensäkään näköjään pidä. Sen sijaan laventeli, appelsiininkukka ja jasmiini ovat suosikkejani, nyt en oikein erota niitäkään.
😶Etat Libre d'Orange: Like this EdP (mandariini, inkivääri, kurpitsa; immortelle, neroli, ruusu; heliotrooppi, myski, vetiver) En muista kuollaksenikaan miksi tilasin tämän. Mulla on pitkä rivi ELd'O:n tuoksuja joita haluaisin kokeilla, mutta tämä ei kuulu niihin. Eikä Frankkiksen raati sano tästä mitään. Oma mielipide: Ei tuoksu miltään. Olematon. Pidän inkivääristä mausteena ja kurpitsasta keitossa, mutta ilmeisesti ne eivät puhuttele mua tuoksun osina. Immortelle (olkikukka) näyttää olevan samanlainen.
😶Floris: Limes (Amalfi lemon, sitrverso, lindenblossom, neroli, kielo, myski) Tästä odotin suuria. Etsin yhä mieleistä sitrustuoksua, ja tätä monet kehuvat. Amalfin sitruuna on yleensä mehevän herkullinen, sitruuna parhaimmillaan, mutta ei nyt. Ehdin aistia hetken kirpakkaa sitruunaa, ja sitten tuoksu hävisi.
Näiden kolmen perusteella ajattelisin että viimekesäinen lyhyt ja helppo korona vaurioitti hajuaistini pysyvästi. Ei se kuitenkaan ole mahdollista, koska jotain haistan hyvinkin herkästi ja tarkkaan.
Mutta hätä ei ole tämän näköinen! Paketissa oli onnistuneitakin valintoja. Kerron niistä myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Ehdin tutustua Tesori d'Orienten Jasmin di Giavaan. Ensivaikutelma on hyvä. Siinä on gourmant-aineksia, mutta hienostuneesti. En tunne itseäni käveleväksi jälkiruoaksi.
Tesori d'Oriente: Jasmin di Giava** (mandariini, appelsiini, bergamotti, sitruuna; jasmin, persikka, passionhedelmä, karpalo, kielo; suklaa, kinuski, vanilja, ambra, patsuli)Olen suihkautellut lisää. Vahvuus ei ole EdP:n luokkaa, mutta muuten tämä on oikein hyvä.
Kaiketi salaisuus on jälleen siinä, että tuoksussa ei ole mitään mulle vastenmielistä. Nyt voin todeta, että pidän myös patsulista ja ambrasta.Ei voi väittää että hajuvedet olisivat kalliita (100 ml, 6,90€). Kokeilin tänään kaupassa Hypnotic Poisonia. Jasmin di Giava on paljon parempi. Ehkä halpuus ilmenee siinä, että ainekset eivät erotu. HP taas haisi vaniljakastikkeelle, niin että ei siinäkään ollut hurraamista vaikka hinta on ties mitä.
Ohis, mutta ei se ole halpuuden merkki mitenkään itsestäänselvästi, että ainekset eivät erotu. Voi olla niin taitavasti tehty koostumus, että siitä on vaikeaa erottaa nuotteja. Tällaisia hyvinkin kuuluisia hajuvesiä on.
Vierailija kirjoitti:
Oli hauska lukea, miten moni ei pidä tuberosasta. Se on omia suosikkituoksunuottejani, mutta joskus tuntuu että se voi haista hieman sipuliselta tai kumiselta. :D Muita joista pidän paljon ovat syreeni, jasmiini, vanilja ja appelsiininkukka.
Inhokkeja ovat kurkku, orvokin lehdet, tomaatti ja sen lehdet sekä jonkun jo aikaisemmin mainitsema kumina.
Ja Amouagen tuoksuista sen verran että suurin osa niiden kehittelijöistä ("nenistä") on isojen Eurooppalaisten tuoksu- ja makukemikaalien valmistajien palkkalistoilla. (Esim. International Flavor & Fragrance, Symrise.. jne.)
Ja olen aika varma etteivät nuo yritykset, joiden bisnes perustuu osittain siihen että luodaan synteettisiä vaihtoehtoja orgaanisille ainesosille käytä tuoksujen kehittelyssä noin kalliita eläinperäisiä materiaaleja, joita on hankala saada ja vielä noin suurissa määrissä mitä kaupalliseen tuotantoon vaaditaan...
Juuri näin, ja usein näillä arabialaisillakin valmistajilla on tehtaita Euroopassa, joissa valmistetaan Euroopan markkinoille meneviä tuote-eriä (kuten Sterling Perfumesilla Ranskassa), ja joiden tuotanto joutuu noudattamaan eurooppalaisia standardeja. Myös vienti vaikeutuisi moneen maahan, jos olisi käytetty maissa ns. laittomiksi määrättyjä ainesosia. Joten vähän ylihysteerinen nyt tuollainen pelko on. Eri asia tietysti jos ostaa jotain täysin tuntematonta jostain pienestä nyrkkipajasta, silloin kannattaa vähän selvitellä.
Huomenta! Viime viikon nelipäiväinen työviikko tuntui otolliselta ajalta arvioida Kurkdjian-näytteet, jotka olin jokunen aika sitten saanut ja säästänyt keväisemmille päiville. Tilasin Kurkdjianin omilta sivuilta, ja ne tulivat juuri sellaisella systeemillä kuin mitä Frederic Mallellta oltaisiin taannoin toivottu: 14 E / 4 näytettä, ei postikuluja, kuoressa kortti jossa Eiffel-torni ja Pariisin-terveiset :).
Petit Matin: 'kuin sitrus, mutta täydellinen'. Kuten myöhemmin viikolla tulin huomaamaan, tämä taitaa olla Kurkjdianin puumerkki: hän ottaa jonkun hyvin tutun genren, ja tekee sen, noh, täydellisesti. Ei moitteen sijaa. Kevyt, ihana sitruuna. Ei pesuaineinen. Keskittymiseen. Heti aamun ensisuihkauksen jälkeen tajusin, että kun tämä haihtuu, haluan ilman muuta jatkaa sillä, joten näytepullo sujahti takin taskussa työhuoneelle. Eli tällainen ihme kuin koukuttavan kaunis sitruuna. Lisäsin lounaan jälkeen eli hän haihtuu kyllä kuten sitrukset aina, mutta ei erityisen nopeasti.
Acqua Celestia: vihreyttä ja mimosaa, ei sokeria. Mimosan opin nyt tunnistamaan ensimmäisen kerran, kun tutkailin, mitä vihreyden takaa löytyy. Miellyttävä tuttavuus. Täytyy pitää limestä, jotta tätä tahtoo käyttää, koska sitä (ja minttua) oli ainakin ensimmäisen tunnin ajan runsaasti. Sama täydellisyyden henkäys kuin Petit Matinissa, vaikka puhutaan hyvin kevyestä ja hennosta, vihreästä tuoksusta.
Gentle Fluidity Gold: yllätys, edellisten päivien sitrusten jälkeen tuli vaniljaa. Meh, vaniljaa, ajattelin ensin, mutta sitten jouduin toteamaan: täydellinen vanilja. Täydellinen vanilja oli konseptinakin yllättävä - olen valinnut vaniljan enemmän kotituoksuksi, kun olen vähän taantuneella ja sokerisella tuulella. Mutta tämä on sellainen vanilja, jonka kanssa kulkee julkisilla paikoilla pystypäin: se on syvä, kaunis, ambrainen, puinen. Se tuntui lisäävän onnellisuutta.
Viimeinen eli perjantain tuoksu: kuuluisa Baccarat Rouge 540. Näytteiden tullessa potiluukusta olin kuvitellut, että tämä oli pilaantunut matkalla - suihkaisin silloin lyhyesti, ja BR tuoksui vain pölyiseltä seetriltä. Olin pettynyt, koska olin halunnut päästä tuota kokeilemaan. Näyte oli kuitenkin viikkojen säilytyksessä toennut, ja nyt se oli kaunis. Ambraa ja kukkaisuutta. pihkaisuutta. Mielellään sitä kaytti, mutta en riennä hankkimaan omaksi - minulla on yksi Lähi-Idän tuoksu, josta tulee niin sama fiilis, että BR ei olisi minulle investoinnin väärti.
Kaikki näytteet olivat hövelisti mitattuja 2-millisiä, joten niistä jäi lisäkokeiluihinkin. Näissä eristyshuuruissa syntyi tällainen fantasia: jos lähtisin pienelle lomaselle - sanotaan vaikka Eurooppaan sijoittuvalle kongressimatkalle alle viikoksi - ottaisin tämän sopivasti käsimatkatavaroihin menevän nelikon mukaani ja tuoksuisin hyvältä koko matkan. Ja arvelisin, että ne lisäisivät itsevarmuuttani - näissä tosiaan laatu tuoksuu, vastaansanomattomasti. Toistan vielä sen, mihin Petit Matinin kohdalla viittasin: nämä ovat eau de perfektionismia. Kurkdjian ei (ainakaan tämän otannan perusteella) ole villien kokeilujen ihminen, vaan hän nimenomaan ottaa tutun idean ja 'näyttää, miten se tehdään'.
Kurkdjian-setin jälkeen vielä tämän päivän SOTD: Armanin Acqua di Gio Profondo. Edellisten vanilja- ja ambrapäivien jälkeen kävely merenrannalla. Toimii myös naisella, en saa partavesi-vibaa. Meri, rosmariini, sitrukset. Ja alkaa oikeasti tehdä mieli sinne kävelylle.
Giorgio Armani: Emporio Armani In Love With You (vadelma, hapankirsikka, mustaherukka; wormwood, ruusu, jasmiini; Patsuli)
Alan ymmärtää, miksi monet enthusiastit hylkäävät designerit ja lähtevät seikkailemaan niche-maailmaan.
Designerit ovat kadottaneet kunnianhimonsa.
Tämäkin. Joo-o. Ihan kiva alkusoitto, makea ja miellyttävä. Mutta alkupölähdyksen jälkeen kaikki alkaa hiipua. Wormwood (artemisia) on outo, kukat eivät oikein jaksa tuoksua. Lopun hento patsuli ei saa tätä pysymään kasassa. Heikko esitys.
YSL: Black Opium (päärynä, rosepippuri, appelsiininkukka; Kahvi, jasmiini, karvasmanteli, lakritsi; Vanilja, patsuli, seetri, kasmir)
En olisi ostanut, mutta ilmaiseksi sain. Liityn kuoroon, joka sanoo Black Opiumia makeaksi kahviksi. Tarkemmin sanottuna styrox-mukissa myytäväksi kalliiksi latteksi, jossa on reilu tujaus puistattavaa esanssia.
Haluaako joku tuoksua lastenkahville? Tuskin. Näitä on kaupitellaan jatkuvasti nettikirppiksillä näin: "Yhden kerran suihkautettu. Makea kahvituoksu, pullo kaunis, glitteriä. Tarjoa!"
Ottaisi aivoon jos olisin maksanut edes näytteen hinnan.
Minäkin palaan reppu selässä nicheiden pariin tutkimusmatkailijan into silmissä. Säälin viimeisiä kivijalkamyyjiä. Tuoksut ovat heikkoja, geneerisiä ja tolkuttoman kalliita, vaikea se on niissä oloissa onnistua myyjänä.
Käyn silti mielelläni vaihtamassa muutaman sanan heidän kanssaan. Joskus voi sitä paitsi vieläkin löytää ihastuttavan designerin.
Vierailija kirjoitti:
Huomenta! Viime viikon nelipäiväinen työviikko tuntui otolliselta ajalta arvioida Kurkdjian-näytteet, jotka olin jokunen aika sitten saanut ja säästänyt keväisemmille päiville. Tilasin Kurkdjianin omilta sivuilta, ja ne tulivat juuri sellaisella systeemillä kuin mitä Frederic Mallellta oltaisiin taannoin toivottu: 14 E / 4 näytettä, ei postikuluja, kuoressa kortti jossa Eiffel-torni ja Pariisin-terveiset :).
Petit Matin: 'kuin sitrus, mutta täydellinen'. Kuten myöhemmin viikolla tulin huomaamaan, tämä taitaa olla Kurkjdianin puumerkki: hän ottaa jonkun hyvin tutun genren, ja tekee sen, noh, täydellisesti. Ei moitteen sijaa. Kevyt, ihana sitruuna. Ei pesuaineinen. Keskittymiseen. Heti aamun ensisuihkauksen jälkeen tajusin, että kun tämä haihtuu, haluan ilman muuta jatkaa sillä, joten näytepullo sujahti takin taskussa työhuoneelle. Eli tällainen ihme kuin koukuttavan kaunis sitruuna. Lisäsin lounaan jälkeen eli hän haihtuu kyllä kuten sitrukset aina, mutta ei erityisen nopeasti.
Acqua Celestia: vihreyttä ja mimosaa, ei sokeria. Mimosan opin nyt tunnistamaan ensimmäisen kerran, kun tutkailin, mitä vihreyden takaa löytyy. Miellyttävä tuttavuus. Täytyy pitää limestä, jotta tätä tahtoo käyttää, koska sitä (ja minttua) oli ainakin ensimmäisen tunnin ajan runsaasti. Sama täydellisyyden henkäys kuin Petit Matinissa, vaikka puhutaan hyvin kevyestä ja hennosta, vihreästä tuoksusta.
Gentle Fluidity Gold: yllätys, edellisten päivien sitrusten jälkeen tuli vaniljaa. Meh, vaniljaa, ajattelin ensin, mutta sitten jouduin toteamaan: täydellinen vanilja. Täydellinen vanilja oli konseptinakin yllättävä - olen valinnut vaniljan enemmän kotituoksuksi, kun olen vähän taantuneella ja sokerisella tuulella. Mutta tämä on sellainen vanilja, jonka kanssa kulkee julkisilla paikoilla pystypäin: se on syvä, kaunis, ambrainen, puinen. Se tuntui lisäävän onnellisuutta.
Viimeinen eli perjantain tuoksu: kuuluisa Baccarat Rouge 540. Näytteiden tullessa potiluukusta olin kuvitellut, että tämä oli pilaantunut matkalla - suihkaisin silloin lyhyesti, ja BR tuoksui vain pölyiseltä seetriltä. Olin pettynyt, koska olin halunnut päästä tuota kokeilemaan. Näyte oli kuitenkin viikkojen säilytyksessä toennut, ja nyt se oli kaunis. Ambraa ja kukkaisuutta. pihkaisuutta. Mielellään sitä kaytti, mutta en riennä hankkimaan omaksi - minulla on yksi Lähi-Idän tuoksu, josta tulee niin sama fiilis, että BR ei olisi minulle investoinnin väärti.
Kaikki näytteet olivat hövelisti mitattuja 2-millisiä, joten niistä jäi lisäkokeiluihinkin. Näissä eristyshuuruissa syntyi tällainen fantasia: jos lähtisin pienelle lomaselle - sanotaan vaikka Eurooppaan sijoittuvalle kongressimatkalle alle viikoksi - ottaisin tämän sopivasti käsimatkatavaroihin menevän nelikon mukaani ja tuoksuisin hyvältä koko matkan. Ja arvelisin, että ne lisäisivät itsevarmuuttani - näissä tosiaan laatu tuoksuu, vastaansanomattomasti. Toistan vielä sen, mihin Petit Matinin kohdalla viittasin: nämä ovat eau de perfektionismia. Kurkdjian ei (ainakaan tämän otannan perusteella) ole villien kokeilujen ihminen, vaan hän nimenomaan ottaa tutun idean ja 'näyttää, miten se tehdään'.
Hyvä analyysi, punnittua puhetta. Näitä on ilo lukea. Mäkin opettelen tekemään ton lihavoinnin, se auttaa lukijaa.
Suurkiitokset vaivannäöstäsi 🌹🌿
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laitatteko te ne testerit kiertoon mitkä eivät miellytä omaa nenäänne?
Yksi meni roskiin.
Jälkeenpäin ajattelin että oishan sen lasiputken voinut tyhjentää ja säilyttää.
Mutta haju oli niin kaamea ettei tullut mieleen tommoset asiat.Lähinnä ajattelin, että ne voisi lahjoittaa eteenpäin muille testattaviksi. Se mikä itselle on kaamea voi olla toiselle ihana.
Kelle? Naapurin sedälle? Farmaseutille?
On mulla kotona arvokkaampiakin tavaroita, joita menisin myymään kirpparille jos siihen olisi mahdollisuus. Ja nimenomaan menisin. Hietsuun. Mutta jollekin millin hajuvesille muoviputkissa en ala etsiä uutta omistajaa.
Silloinkaan kun kavereita oli paljon ja heitä tapasi, niin ei olisi tullut mieleen tarjota kellekään hajuvesitippaa saatesanoin "tää on niin hirveä että heitän roskiin, mut tuli mieleen että voinhan mä antaa tän sulle!"
Tuttaville, ystäville, työkavereille tai tori.fi:n tms vastaavan kautta muille intohimoisille parfyyminystäville - ja nimenomaan lahjoitetaan/annetaan -palstojen kautta. Ei mulla kyllä käynyt mielessä, että pienillä testituubeilla (joista on jo otettu ainetta) pitäisi tienaamaan alkaa :D
Se, että itse ei pidä tuoksusta ei todellakaan tarkoita, että "tuoksu on hirveä enkä voi antaa sitä kenellekään". Se on vain sinun mielipiteesi. Tämä on aika selvästi käynyt tästäkin keskustelusta ilmi. Itse ainakin suunnittelen hylkäämieni testereiden paketoimista ja lahjoittamista eteenpäin jonkun toisen iloksi. Itse asiassa muutama lähti jo tuttavalle, jonka lempparia testasin enkä itse viehättynyt kyseisestä tuoksusta ollenkaan.
En toki sanoisi kellekään "tämä haisee pahalle, haluatko testata".. tänne voi ilmaista itseään suoremmin, mutta IRL on suositeltavampaa olla hieman hillitympi.
Ehdottomasti testerit kierrätykseen! Lempparituoksun miniversio on kätevä reissussa/työpaikalla/käsilaukussa. Ja vaikka testerit ovat monen mielestä halpoja (muutama euro/kpl) niin jollekin sekin voi olla liikaa, ihmiset ovat tiukoilla. Itse ainakin mielelläni mahdollistan jonkun testihetket ihan ilmaiseksi, mieluimmin kuin heitän roskiin.
Päivän tuoksuna Guerlainin Aqua Allegoria Herba Fresca. Tämä on kesäinen aamupäivä, kaunis ja erittäin minttuinen tuoksu. Minttu on keskinuoteissa, mutta minun nenässäni se on mukana aloituksessa, keskellä ja lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Päivän tuoksuna Guerlainin Aqua Allegoria Herba Fresca. Tämä on kesäinen aamupäivä, kaunis ja erittäin minttuinen tuoksu. Minttu on keskinuoteissa, mutta minun nenässäni se on mukana aloituksessa, keskellä ja lopussa.
Minulla olisi haussa minttuinen mutta naisellinen tuoksu. Tuo ”kesäinen aamupäivä” voisi olla juuri se mitä tavoittelen. Miten unisex tämä on mielestäsi? Onko miehekästä vivahdetta ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä olisi hyvä tuoksu eläkeikäiselle rouvalle? N.65 v.
Osaatko kuvailla tuoksun saajaa, onko tiedossa tuoksusuuntaus esim? Onko ollut lempituoksuja ja haluaako samaa vai aivan erilaista?
Vähän hienostunut tuoksu. Vähän myskiä ehkä mukana, ei makea. Tuoksun saaja, nuorekas elegantti vähän urheilullinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivän tuoksuna Guerlainin Aqua Allegoria Herba Fresca. Tämä on kesäinen aamupäivä, kaunis ja erittäin minttuinen tuoksu. Minttu on keskinuoteissa, mutta minun nenässäni se on mukana aloituksessa, keskellä ja lopussa.
Minulla olisi haussa minttuinen mutta naisellinen tuoksu. Tuo ”kesäinen aamupäivä” voisi olla juuri se mitä tavoittelen. Miten unisex tämä on mielestäsi? Onko miehekästä vivahdetta ?
Olen huono sukupuolittamaan tuoksuja ja varsinkin tällainen enimmäkseen yrttinen tuoksu on juuri siinä keskellä l. unisex. Tuoksu ei ole kovin, mutta ei myöskään miehinen. Tuntien aikana minttuisuus vähenee ja teenuotti nousee enemmän esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivän tuoksuna Guerlainin Aqua Allegoria Herba Fresca. Tämä on kesäinen aamupäivä, kaunis ja erittäin minttuinen tuoksu. Minttu on keskinuoteissa, mutta minun nenässäni se on mukana aloituksessa, keskellä ja lopussa.
Minulla olisi haussa minttuinen mutta naisellinen tuoksu. Tuo ”kesäinen aamupäivä” voisi olla juuri se mitä tavoittelen. Miten unisex tämä on mielestäsi? Onko miehekästä vivahdetta ?
Olen huono sukupuolittamaan tuoksuja ja varsinkin tällainen enimmäkseen yrttinen tuoksu on juuri siinä keskellä l. unisex. Tuoksu ei ole kovin, mutta ei myöskään miehinen. Tuntien aikana minttuisuus vähenee ja teenuotti nousee enemmän esille.
Tuoksu ei ole kovin kukkainen, piti kirjoittaa, mutta säästin sanoja :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivän tuoksuna Guerlainin Aqua Allegoria Herba Fresca. Tämä on kesäinen aamupäivä, kaunis ja erittäin minttuinen tuoksu. Minttu on keskinuoteissa, mutta minun nenässäni se on mukana aloituksessa, keskellä ja lopussa.
Minulla olisi haussa minttuinen mutta naisellinen tuoksu. Tuo ”kesäinen aamupäivä” voisi olla juuri se mitä tavoittelen. Miten unisex tämä on mielestäsi? Onko miehekästä vivahdetta ?
Olen huono sukupuolittamaan tuoksuja ja varsinkin tällainen enimmäkseen yrttinen tuoksu on juuri siinä keskellä l. unisex. Tuoksu ei ole kovin, mutta ei myöskään miehinen. Tuntien aikana minttuisuus vähenee ja teenuotti nousee enemmän esille.
Kuulostaa ihanalta. Kerrotko myöhemmin kestosta. -eri
Tää on nyt mun eka Rakkautta ensi nuuhkaisulla -kokemus. Ostan tämän viivana kun jossain näen, olen minä etsinytkin mutta en ole löytänyt.
Olen koko ajan tiennyt että ruusu on luonnossakin lempituoksuni. Yksi niistä. Ja nyt se on pullossa. Se on hankittava jollain konstilla. Nimi on outo. Tuoksussa ei ole mitään synkkää, mustaa eikä raskasta.