Vaikka rakastat puolisoasi, mitä piirrettä hänessä et voi sietää?

On välillä sietämättömän omahyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi tällainen. Kyllä on ehkä suurempiakin asioita.

Siis mies on huolimaton ja ei kuitenkaan sietää sitä, että varmistelen asioita hänen jälkeensä, vaan suuttuu varmistelusta.

Esimerkiksi:

-unohtanut bensatankin korkin tankkausasemalle. Joku oli sen jo sieltä vienyt

-unohti avaimet virtalukkoon ja auton oven lukitsematta yöksi -> auto varastettiin

-lisäsi autoon öljyä ja unohti laittaa korkin kiinni. Onneksi katsoin jostain syystä moottoritilaan parin päivän päästä ja korkki löytyi vielä sieltä

-unohti hankalan matkan päässä olevalle kesämökillemme virran pääkatkaisimesta päälle, vaikka ollaan aina laitettu se talveksi pois

-Lämmitetty autotalli jää usein auki. Pakkasilla ikävää, kun esim yön yli on. Voi patteri jäätyä.

-unohti kännykkänsä 180 kilometrin päähän

Ja paljon muuta.

Mutta mua siis tässä harmittaa eniten, kun ei siedä yhtään, että varmistelen hänen jälkeensä, ettei taas oo joku unohtunut.

Tämä vie voiton, tuohan on ihan sietämätöntä! Miten kukaan voi olla noin huolimaton! Teillehän tulee ihan kamalia taloudellisia vahinkoja tuosta huolimattomuudesta.

Kiitos paljon sinulle, että ymmärrät minua. ❤️

Pelkään tosiaan, että koska talo palaa tms, kun hän on niin huolimaton kaikessa. Ja harmittaa, kun hän suuttuu siitä, että käyn tarkistelemasaa hänen jälkeensä asioita.

Ehkä kyseessä on (jonkun myöhemmän kirjoittajan, joka itse on unohtelija, itsessään tunnistama) häpeän tunne. Ehkä mieheni ei siedä itsessään puutteita tai häpeän tunnetta.

Kun mies tarkistaa autostamme ilmanpaineet, kierrän tarkistamassa, tuliko kaikkien venttiilien nupit paikalleen, kun hän lähtee mökiltä yksin pidemmäksi aikaa, pyydän häntä soittamaan ja pyydän yksitellen tarkastamaan esim lukitukset. Tankatessa kuun, laittoiko korkin kiinni jne.

En tykkää roolistani varmistelijana ollenkaan. (varsinkin kun mies siitä suuttuu)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haisevia jalkoja ja niitä kammottavan hajuisia työkenkiään, joita en anna säilyttää meillä sisällä. Myös miehen työvaatteet döpäävät ihan hirveiltä. Mutta minkäs sille mahtaa, kun tekee rankkaa työtä - ei mun omatkaan turvakengät työpäivän jälkeen hyvältä tuoksu, mut miehellä jostain syystä helvetin pahanhajuinen hiki, varsinkin jalkahiki.

Miehesi olisi mun unelmamies.

t. homomies joka pitää miehen hajuista 

henkilökohtaiset mieltymykset on alapeukkujen arvoisia? alan ymmärtämään tätä vihapalstaa ehkä vähän paremmin 

Vierailija kirjoitti:

Hahaa, tää on just mun ketju!

Mun miehessä ärsyttää yli kaiken neuvominen, nillitys ja nalkutus.

Neuvoo mua yksityiskohtaisesti ja ohjeistaa juurta jaksain miten joku juttu pitäisi tehdä. Ihan kuin olisin vähäjärkinen tai jotain. Tekis ite, kun on kerran niin hel. vetin pätevä!

Muutenkin se nillittää ja niuhottaa ihan mitättömistä pikkuasioista, mutta kyllä se ämmämäinen nalkutus on kuitenkin ylivoimaisesti pahin.

Olet siis yksi nainen miljoonasta, jotka elävät parisuhteessa olevien  heteromiesten jokapäiväistä elämää. 

Laiskuus ja saamattomuus. Kaikki hommat on levällään ja pitäisi ja pitäisi. Lopuksi minä menen ja teen (ihan remonttihommista lähtien) kaiken ja sitten narisee että väsytä itseni ihan turhalla vauhkoamisella. Pakkohan jonkun on laittaa asiat kuntoon kun vaikuttavat joka päiväiseen elämään. Esim. Turvaporttien asennus portaisiin tai lampun asentaminen muuten täysin pimeään kellariin kun pesen siellä pyykkiä. Yhden talven pesin pyykit taskulampun valossa, kun mies lupasi laittaa valot kuntoo.

- Aamu-unisuus ja sängyssä loikoilu (tunteja) viikonloppuisin. Olen melko kyllästynyt ainaiseen odotteluun.

- Passiivisaggressiivisuus. Jos joku asia ärsyttää häntä, niin ei ikinä voi sitä sanoa, ennen kuin ärsytys eskaloitunut itkupotkuraivariksi. Sanomisen sijaan antaa vihjeitä, jotka menevät yleensä ohi. Esim mitä luulette tarkoittavat lavuaarin reunalla tukun genitaalialueen karvoitusta? 

- Läheisyyden puute. Halaa kyllä mun aloitteesta, oma-aloitteisesti ei ikinä. Ei kyllä ikinä sanokaan mitään kaunista. On sanonut rakastavansa, ja ilmoittaa sitten kun se ei enää päde. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haisevia jalkoja ja niitä kammottavan hajuisia työkenkiään, joita en anna säilyttää meillä sisällä. Myös miehen työvaatteet döpäävät ihan hirveiltä. Mutta minkäs sille mahtaa, kun tekee rankkaa työtä - ei mun omatkaan turvakengät työpäivän jälkeen hyvältä tuoksu, mut miehellä jostain syystä helvetin pahanhajuinen hiki, varsinkin jalkahiki.

Miehesi olisi mun unelmamies.

t. homomies joka pitää miehen hajuista 

henkilökohtaiset mieltymykset on alapeukkujen arvoisia? alan ymmärtämään tätä vihapalstaa ehkä vähän paremmin 

Mua sitten ärsyttää nää jotka tulee kyynelehtimään alapeukuista. Ihmiset alapeukuttaa eri syistä, jos on vaikka eri mieltä mielipiteen kanssa, ei pidä siitä jostain syystä, ei näe asiaa samoin; ei sen tarvitse tarkoittaa mitään sen ihmeempää. Kuinka huono itsetunto täytyy olla, että jaksaa valittaa saamastaan alapeukusta. Minä alapeukutin, koska en uskoisi, että ko. mies olisi unelmamiehesi, koska oletettavasti hän ei ole homo. 

Meinasin sanoa, että on kyllä ärsyttäviä piirteitä, mutta ei mitään, mitä en voi sietää, kunnes tuli mieleen tämä! Mun mieheni ei aina tunnu ymmärtävän, että jos olen kauempana, mulle pitää puhua kovempaa ja kääntyä muhun päin. Ei siis mutista hiljaa johonkin toiseen suuntaan. Sama silloin, kun mulla on korvatulpat päässä: pitää puhua muhun päin ja artikuloida selkeästi, niin saan selvää. Jos mulla on korvatulpat, teeskentelen, että kuule, jos hän puhuu musta poispäin, ettei mun tarvitse huutaa MITÄ?!? Se on niin ärsyttävää ja raivostuttavaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi tällainen. Kyllä on ehkä suurempiakin asioita.

Siis mies on huolimaton ja ei kuitenkaan sietää sitä, että varmistelen asioita hänen jälkeensä, vaan suuttuu varmistelusta.

Esimerkiksi:

-unohtanut bensatankin korkin tankkausasemalle. Joku oli sen jo sieltä vienyt

-unohti avaimet virtalukkoon ja auton oven lukitsematta yöksi -> auto varastettiin

-lisäsi autoon öljyä ja unohti laittaa korkin kiinni. Onneksi katsoin jostain syystä moottoritilaan parin päivän päästä ja korkki löytyi vielä sieltä

-unohti hankalan matkan päässä olevalle kesämökillemme virran pääkatkaisimesta päälle, vaikka ollaan aina laitettu se talveksi pois

-Lämmitetty autotalli jää usein auki. Pakkasilla ikävää, kun esim yön yli on. Voi patteri jäätyä.

-unohti kännykkänsä 180 kilometrin päähän

Ja paljon muuta.

Mutta mua siis tässä harmittaa eniten, kun ei siedä yhtään, että varmistelen hänen jälkeensä, ettei taas oo joku unohtunut.

Tämä vie voiton, tuohan on ihan sietämätöntä! Miten kukaan voi olla noin huolimaton! Teillehän tulee ihan kamalia taloudellisia vahinkoja tuosta huolimattomuudesta.

Itse olen tällainen huolimaton sähläri ja ei se mitään herkkua ole. Olen yrittänyt kiinnittää huomiota että varmasti on kaikki mukana, systeemit pois päältä, ovet lukossa jne., erityisesti ne tärkeimmät. En ehkä ole pahimmasta päästä, mutta on arkipäivää että avaimet, puhelin, lompakko tms. jää kotiin, matkoilla olen aina unohtanut jotain, saatan lähteä hakemaan unohtunutta tavaraa ja monesti käy niin etten löydä sitä kyseistä tavaraa mistään, en muista minne olen laittanut tavarat, tai sitten unohdan ne avaimet sisään kun olen lähtenyt hakemaan nyt esim. puhelinta kotoa tai pahimmillaan saatan sisään tullessa unohtaa kokonaan mitä olin hakemassa.

Se on raskasta ja en voi sille mitään että en ole niin jämpti ja tarkka kuin joku muu. Hajamielisyys haittaa elämää jonkin verran ja muiden päivittely tuntuu pahalta. En kuitenkaan tee sitä tahallani..

Vierailija kirjoitti:

- Aamu-unisuus ja sängyssä loikoilu (tunteja) viikonloppuisin. Olen melko kyllästynyt ainaiseen odotteluun.

- Passiivisaggressiivisuus. Jos joku asia ärsyttää häntä, niin ei ikinä voi sitä sanoa, ennen kuin ärsytys eskaloitunut itkupotkuraivariksi. Sanomisen sijaan antaa vihjeitä, jotka menevät yleensä ohi. Esim mitä luulette tarkoittavat lavuaarin reunalla tukun genitaalialueen karvoitusta? 

- Läheisyyden puute. Halaa kyllä mun aloitteesta, oma-aloitteisesti ei ikinä. Ei kyllä ikinä sanokaan mitään kaunista. On sanonut rakastavansa, ja ilmoittaa sitten kun se ei enää päde. 

Olet kyllästynyt odotteluun?? Mitä on sellaista, miksi pitää odottaa?

Meilläkin ukkeli lepäilee la-aamuna puolille päiville, palautuu työviikosta. Mä en ole ikinä kokenut sitä haitaksi, vaikka itse jo pompin kasilta viimeistään ylös..ja ulos .

Aiemmin olisin kirjoittanut tänne: se, kun hän ei löydä tavaroita ja kyselee missä mikäkin on. Esim. juustohöylää ei löydä laatikosta, joka on avoinna hänen silmiensä alla.

Vuosien varrella olen oppinut ymmärtämään, että hänen aivonsa vaan ovat erilaiset, kun minun. Itse huomaan tavarat ympärilläni ja muistan etsimättä missä tavarat on. Lasten ollessa pieniä kuormituin siitä, että minun piti jatkuvasti tietää ja kertoa missä mikäkin esine on.

Enää miehessäni ei ole sietämättömiä piirteitä. Hän on ihan samanlainen kuin ennenkin, mutta minä olen hyväksynyt hänet kaikkineen.

Yhdessä 18 vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haisevia jalkoja ja niitä kammottavan hajuisia työkenkiään, joita en anna säilyttää meillä sisällä. Myös miehen työvaatteet döpäävät ihan hirveiltä. Mutta minkäs sille mahtaa, kun tekee rankkaa työtä - ei mun omatkaan turvakengät työpäivän jälkeen hyvältä tuoksu, mut miehellä jostain syystä helvetin pahanhajuinen hiki, varsinkin jalkahiki.

Miehesi olisi mun unelmamies.

t. homomies joka pitää miehen hajuista 

henkilökohtaiset mieltymykset on alapeukkujen arvoisia? alan ymmärtämään tätä vihapalstaa ehkä vähän paremmin 

Mua sitten ärsyttää nää jotka tulee kyynelehtimään alapeukuista. Ihmiset alapeukuttaa eri syistä, jos on vaikka eri mieltä mielipiteen kanssa, ei pidä siitä jostain syystä, ei näe asiaa samoin; ei sen tarvitse tarkoittaa mitään sen ihmeempää. Kuinka huono itsetunto täytyy olla, että jaksaa valittaa saamastaan alapeukusta. Minä alapeukutin, koska en uskoisi, että ko. mies olisi unelmamiehesi, koska oletettavasti hän ei ole homo. 

Ja minä siksi, etten usko kenenkään nauttivan likaisista kengistä ja haisevista vaatteista pidemmän päälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

- Aamu-unisuus ja sängyssä loikoilu (tunteja) viikonloppuisin. Olen melko kyllästynyt ainaiseen odotteluun.

- Passiivisaggressiivisuus. Jos joku asia ärsyttää häntä, niin ei ikinä voi sitä sanoa, ennen kuin ärsytys eskaloitunut itkupotkuraivariksi. Sanomisen sijaan antaa vihjeitä, jotka menevät yleensä ohi. Esim mitä luulette tarkoittavat lavuaarin reunalla tukun genitaalialueen karvoitusta? 

- Läheisyyden puute. Halaa kyllä mun aloitteesta, oma-aloitteisesti ei ikinä. Ei kyllä ikinä sanokaan mitään kaunista. On sanonut rakastavansa, ja ilmoittaa sitten kun se ei enää päde. 

Olet kyllästynyt odotteluun?? Mitä on sellaista, miksi pitää odottaa?

Meilläkin ukkeli lepäilee la-aamuna puolille päiville, palautuu työviikosta. Mä en ole ikinä kokenut sitä haitaksi, vaikka itse jo pompin kasilta viimeistään ylös..ja ulos .

Ymmärrän sua, joka ärsyynnyt miehesi aamuloikoilusta. Mun exä oli tuollainen. Esim. kauan odotetulla kaukolomareissulla lojui hotelluhuoneessa puoleen päivään. Olisin halunnut käyttää ajan tutustumalla ympäristöön ja jäbä vaan makoilee.

Nykyään oon naimisissa reippaan ja aktiivisen miehen kanssa. Onneksi!

Mulla on muuten keino, joilla jaloista saa sen hajun pois. Se on siis joku bakteeri, joka sen aiheuttaa, ei liity varsinaisesti miehisyyteen tai muuhun. Nimittäin mun 5-vuotiaan lapsen jalat alkoivat haista yhtäkkiä aivan järkyttävän pahalta. Järkeilin, että koska tämä tosiaan on iholla asuva bakteeri, ei ainakaan kannata yrittää poistaa sitä pesemällä emäksisellä pesuaineella, koska ihon ph on hapan. Ajattelin, että ihon oman ph:n tukeminen voi auttaa bakteerin torjunnassa, ja olin oikeassa.

Pesin siis lapsen jalat päivittäin (ehkä pariinkin kertaan, oli kesä) Avecyd-merkkisellä apteekista saatavalla pesuaineella, jossa on hapan ph. Liotin muutamana iltana lapsen jalkoja etikkavedessä (taas, aine, jolla on hapan ph). Pesin kengät ja otin pohjalliset yöksi pois, jos irtosivat. Tämä auttoi, bakteeri katosi, eikä tullut takaisin. 

Moni voi neuvoa, että hajun saa pois käsidesillä. Joo, kyllähän sen voi tilapäisesti saadakin, mutta tappaahan se käsidesi myös sen hyödyllisen bakteerikannan, ja silloin ihon pinnalle pääsevät ne bakteerit, jotka siihen ensiksi ehtivät. Tämä voi sitten aiheuttaa uuden ongelman. Sama muuten pätee pinttyneisiin haiseviin kainaloihin, hapan tukee hyvää bakteeristoa.

Mies käyttää todella rumaa kieltä kiroillessaan. Onneksi kiroaa vain tietokoneelle tai muille elottomille esineille, jotka temppuilevat. Tai itsekseen, mutta samassa tilassa oleminen on inhottavaa, varsinkin kun lapsi kasvaa ja alkaa ymmärtää puhetta. Ei tosin vielä ole lapsen aikana kironnut, kai osaa sen verran hillitä itseään.

Samaan liittyy raivostuttava tapa paisutella epäonnistumista tai jonkun toimimattomuutta siihen pisteeseen, että "ei olisi pitänyt nousta sängystä ollenkaan, aina käy näin, kyllä sen arvaa kun jotain yrittää, ettei onnistu jne". Mies lietsoo itseään tappiomielialaan, mutta hoitaa silti homman sen kiroamisen ja mesoamisen kanssa. Yleensä poistun paikalta tai jätän reagoimatta.

Mieheni ei siedä odottamista ollenkaan.

Siksi myöhästymme tai meinaamme myöhästyä joka paikasta itse aina ja se on kiusallista.

Hermostuttavaa, kun itse tykkään olla ajoissa.

Aina kamala stressi, jos on paikka, mistä ei saa myöhästyä. Esim lennolle lähdemme viime tipassa ja stressaan, ehdimmekö.

Pihiys = tinkaa kaupassa = noloa. Ja huumorintajuttomuus. Tai ennemminkin vain erilainen huumorintaju: itse tykkään mustasta huumorista, käytännönpiloista, tilannekomiikasta jne., mies taas on lähinnä sarkastinen.

Ehkä kyse on add:stä, mutta mieheni ymmärtää usein asiat väärin. Siis jokin kohta jää kuulematta puheessani ja johtaa väärinymmärrykseen.

Esim tänään: oli patjoja tarjouksessa. Paksuja ja ohuita. Lapsellemme on tulossa kavereita yökylään. Käskin miehen hakea 3 paksua patjaa. Niinpä. Tuli 3:n ohuen patjan kanssa kotiin.

Eikun vaihtamaan niitä.