Vilpitön kysymys: eivätkö köyhät ikäihmiset oikeasti tienneet, miten se eläke kertyy?

Aikana ennen internettiä tiedonsaanti oli rajoittunut kouluun ja yleisradioon, muutamaan sanomalehteen.

Ihmiset olivat aivan uskomattoman tietämättömiä ja kyvyttömiä hankkimaan tietoa tai hahmottamaan asioita yhtään sen pidemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Nuo ap:n mainitsemat ihmisryhmät ovat niitä, joiden kontribuutio yhteiskuntaan on ollut todella vähäinen tai sitten omaa ahneuttaan ovat maksaneet yelliä itselleen pienimmän mahdollisen summan. Miksi heitä pitäisi paapoa, tai yhteiskunnan pitäisi elättää heidät, kun eivät ole työvuosinaan olleet halukkaita myötävaikuttamaan yhteiskuntaan veroja maksamalla.

Minulta ei oikein liikene myötätuntoa köyhiä eläkeläisiä kohtaan.

Toivon melkein, että kaltaisesi ihminen sairastuisi vakavasti ja joutuisi pienimmälle mahdolliselle sairaseläkkeelle. Ehkä sitten oppisit jotain.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti oli koko iän kotirouvana. Nyt eläkkeellä jo kohta 10 vuotta. Ei kyllä valita ollenkaan, koska heillä on edelleen isän kanssa yhteiset rahat, ja isällä taas on erittäin hyvä eläke, ja on niillä osakkeita ja säästöjäkin.

Kun isäsi kuolee, se hyvä eläke loppuu ja lapset perivät isän osuuden kaikesta yhteisestä.

Mutta en minä tajua, millä tollon logiikalla esim. työkyvyttömyyseläkeläinen on ansainnut loppuelämänsä köyhyyden. Sairauksiahan ei aiheuteta itse jotain alkoholismia lukuunottamatta. Juopoksi OPETELLAAN Itse.

Yrittäjät ainakin ihan kautta linjan valitsevat sen pienimmän mahdollisen eläkemaksun. Osa fiksusti hankkii eläketurvan sitten vaikkapa vapaaehtoisella vakuutuksella ja mikäs siinä. Löysät voivat tulla siinä vaiheessa housuun, kun jostain syystä joutuu työkyvyttömäksi ja eläkettä saa tuon naurettavan pienen maksun pohjalta.

Ennen on ollut myös yleistä, että naiset jää kotiäideiksi, koska "kyllähän se mies elättää", sitten jos mies kuoleekin nuorena, niin ei välttämättä perintö riitäkkään elättämään naista ja siinä sitten elää oman päätöksensä kanssa pienellä eläkkeellä.

Vierailija kirjoitti:

Ennen on ollut myös yleistä, että naiset jää kotiäideiksi, koska "kyllähän se mies elättää", sitten jos mies kuoleekin nuorena, niin ei välttämättä perintö riitäkkään elättämään naista ja siinä sitten elää oman päätöksensä kanssa pienellä eläkkeellä.

Tai jos tuleekin ero ja nainen on ollut pois työmarkkinoilta yli 10 vuotta, koulutukset on vanhentuneet ja työkokemustakaan ei ole = ei ole ihan ensimmäinen valinta työntekijäksi ja jos, niin tuskin kovin hyväpalkkaiseen työhön.

Vierailija kirjoitti:

Tilastonikkari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilastonikkari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tavallaan tiesivät, mutta oikeasti ei. Ei kukaan tienny että leikatut ideksit ois tulossa. Toinen mitä ei tiedetty oli euro ja sen vaikutus. Oishan 3000mk riittäny kauskin, mutta 500 euron kanssa menee vähän heikommin. Kuluttajahintainflaatio on ollut kova, tasoa 7% vuodessa. Mistätämän tietää? No tavaroiden hinnat tuplaantuneet 10v välein. Siten.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintainflaatio on ollut noin 1,5%, ei suinkaan mainitsemasi 7%. Noin suuri se on ollut viimeksi 70-luvulla, ennen kuin nyt eläkkeelle pääsevät olivat edes työelämässä.

Vale, emävale, tilasto.

Seuraa ihan itse miten kuluttajahinnat muuttuu, vai etkö tiedä tavaroden hintoja tai seuraa niitä vuosikymmenestä toiselle ollenkaan?

Kyllä minä olen seurannut. Esimerkiksi jauheliha maksoi 1990 50 markkaa, eli noin 9€/kg, kun nyt saa 7€/kg. Telkkari maksoi noin 3000 mk, kun nykyisin saa paljon hienomman paljon halvemmalla. Sen sijaan palkkani noin noussut 1000€:sta 4000€:oon. Kalja makoi silloin 1€:n pullo, kun nyt saa samaan hintaan, vaikka siitä on jo 30 vuotta.

Eikä ole sama asia juoda lattea Starbucksissa kuin suodatinkahvia Veijo Esson baarissa Kemijärvellä, joten kahvikuppivertauskaan ei toimi.

Tuskin jauheliha maksoi 50mk vuonna 1990?

Tai sitten lihan hinta on ollut todella kallis.

Olin työelämässä ja mun kirjanpitäjän palkka oli bruttona 5600 mk/kk ja nettona n. 4200 mk eli palkallani olisin saanut jauhelihaa n. 80kg

Ohis.  Muistan kyllä 90-luvulta että 100 markkaa ei kovin hyvin riittänyt yhden viikon ja yhden hengen ruokakuluihin.  Liha oli kallista.

Pärjäsi kun oli tarkka.

En suosittele tuota keskustelua muutoinkaan, mitä joku maksoi joskus muinoin, koska muistan aika tarkasti näitä, kuten moni muukin, sitten alapeukutus vaikka henkilö ei olisi ollut syntynytkään silloin.

Ja jos nyt jauheliha hinta on 7€/kg niin 80kg maksaisi 560€

Ja jos vertaa palkkatasoa kirjanpitäjänä saan palkkaa 3200€/kk ja vastaavalla summalla saisin jauhelihaa nettopalkalla 348kg

Vierailija kirjoitti:

Nuo ap:n mainitsemat ihmisryhmät ovat niitä, joiden kontribuutio yhteiskuntaan on ollut todella vähäinen tai sitten omaa ahneuttaan ovat maksaneet yelliä itselleen pienimmän mahdollisen summan. Miksi heitä pitäisi paapoa, tai yhteiskunnan pitäisi elättää heidät, kun eivät ole työvuosinaan olleet halukkaita myötävaikuttamaan yhteiskuntaan veroja maksamalla.

Minulta ei oikein liikene myötätuntoa köyhiä eläkeläisiä kohtaan.

Minkäs teet, jos sairastut, etkä voi tehdä niitä töitä jota olisi tarjolla? Ihminen voi uudelleenkouluttautuakin vain tietyissä rajoissa.

Yhteiskuntaan voi myötävaikuttaa muutenkin, kuin veroja maksamalla. Esimerkiksi itse koen myötävaikuttaneeni yhteiskuntaan olemalla aktiivisesti mukana urheiluseuratoiminnassa.

Ainoa mitä minä en ymmärrä on nämä isoilla tuloilla retostelevat ja muita kritisoivat ihmiset. He yleensä kuvittelevat että kaikki heidän tulonsa on oikeasti heidän oman työnsä tulosta. Ihminen joka tienaa moninkertaisesti normaalikeskiverto palkansaajan verran harvoin omalla työllään on palkkansa väärti. Yleensä se hänen alapuolellaan toimiva pienpalkkaisten puurtajien lauma oikeasti tekee sen tuloksen, ahneimmat vie hedelmät. Niin se toimii kapitalistisessa maailmassa.

Toisin sanoen väitän että ne köyhät eläkeläiset ansaitsisivat paremman eläkkeen, useimmilla ei vain ole ollut työelämässään paljon vaihtoehtoja. Eikä nöyrää puurtajaa yleensä palkita.

Mun tullessa työelämään ainakin julkisella puolella eläkkeen kertymässä viimeisiä työvuosia painotettiin reilusti. Silloin monilla myös oli kokemuslisien ym. takia palkka parhaimmillaan ja eläkettä tuli enemmän. Nyt on laskentaperusteet muuttuneet ja lasketaan koko työuralta. Säännöt ehtii vielä.muuttua moneen kertaan ennen mun eläkettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muuhun en ota kantaa kun yrittäjiin. Se on ihan hirveä raha mitä niillä menee noihin maksuihin, joten en ihmettele että ovat maksaneet pienempää. Ei välttämättä oo ollut vaihtoehtoja jos on pienyrityksestä kyse.

Meneehän palkansaajallakin hirveä raha eläkemaksuihin. Se on ihan sama prosenttiluku kuin yrittäjilläkin, 24,1%. Palkansaajan kohdalla osa rahoista menee niin, ettei palkansaaja näe niitä edes palkkakuitissa, kun työnantaja sen maksaa. Mutta osa palkkaa se on silti.

Se nyt vaan on tyhmää olla maksamatta niitä eläkemaksuja ja tuhlata rahat humputuksiin.

Sitten taas jos yrityksestä ei saa riittävästi rahaa että pystyy maksamaan itsellensä palkan ja eläkkeen, niin järkevämpää se on mennä palkkatöihin kuin roikkua kiinni siinä kannattamattomassa yrityksessä.

Mitä sää mahdat selvittää? Et vissiin ymmärtänyt mistä edes puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilastonikkari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilastonikkari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tavallaan tiesivät, mutta oikeasti ei. Ei kukaan tienny että leikatut ideksit ois tulossa. Toinen mitä ei tiedetty oli euro ja sen vaikutus. Oishan 3000mk riittäny kauskin, mutta 500 euron kanssa menee vähän heikommin. Kuluttajahintainflaatio on ollut kova, tasoa 7% vuodessa. Mistätämän tietää? No tavaroiden hinnat tuplaantuneet 10v välein. Siten.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintainflaatio on ollut noin 1,5%, ei suinkaan mainitsemasi 7%. Noin suuri se on ollut viimeksi 70-luvulla, ennen kuin nyt eläkkeelle pääsevät olivat edes työelämässä.

Vale, emävale, tilasto.

Seuraa ihan itse miten kuluttajahinnat muuttuu, vai etkö tiedä tavaroden hintoja tai seuraa niitä vuosikymmenestä toiselle ollenkaan?

Kyllä minä olen seurannut. Esimerkiksi jauheliha maksoi 1990 50 markkaa, eli noin 9€/kg, kun nyt saa 7€/kg. Telkkari maksoi noin 3000 mk, kun nykyisin saa paljon hienomman paljon halvemmalla. Sen sijaan palkkani noin noussut 1000€:sta 4000€:oon. Kalja makoi silloin 1€:n pullo, kun nyt saa samaan hintaan, vaikka siitä on jo 30 vuotta.

Eikä ole sama asia juoda lattea Starbucksissa kuin suodatinkahvia Veijo Esson baarissa Kemijärvellä, joten kahvikuppivertauskaan ei toimi.

Tuskin jauheliha maksoi 50mk vuonna 1990?

Tai sitten lihan hinta on ollut todella kallis.

Olin työelämässä ja mun kirjanpitäjän palkka oli bruttona 5600 mk/kk ja nettona n. 4200 mk eli palkallani olisin saanut jauhelihaa n. 80kg

Ohis.  Muistan kyllä 90-luvulta että 100 markkaa ei kovin hyvin riittänyt yhden viikon ja yhden hengen ruokakuluihin.  Liha oli kallista.

Pärjäsi kun oli tarkka.

En suosittele tuota keskustelua muutoinkaan, mitä joku maksoi joskus muinoin, koska muistan aika tarkasti näitä, kuten moni muukin, sitten alapeukutus vaikka henkilö ei olisi ollut syntynytkään silloin.

Ja jos nyt jauheliha hinta on 7€/kg niin 80kg maksaisi 560€

Ja jos vertaa palkkatasoa kirjanpitäjänä saan palkkaa 3200€/kk ja vastaavalla summalla saisin jauhelihaa nettopalkalla 348kg

Tarkistin tilastokeskuksen sivuilta, etten muista väärin. Siellä on tilasto, jonka mukaan ruoka on halventunut vuodesta 1994 vuoteen 2017 keskimäärin 10%.

Tilastonikkari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilastonikkari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tilastonikkari kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tavallaan tiesivät, mutta oikeasti ei. Ei kukaan tienny että leikatut ideksit ois tulossa. Toinen mitä ei tiedetty oli euro ja sen vaikutus. Oishan 3000mk riittäny kauskin, mutta 500 euron kanssa menee vähän heikommin. Kuluttajahintainflaatio on ollut kova, tasoa 7% vuodessa. Mistätämän tietää? No tavaroiden hinnat tuplaantuneet 10v välein. Siten.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintainflaatio on ollut noin 1,5%, ei suinkaan mainitsemasi 7%. Noin suuri se on ollut viimeksi 70-luvulla, ennen kuin nyt eläkkeelle pääsevät olivat edes työelämässä.

Vale, emävale, tilasto.

Seuraa ihan itse miten kuluttajahinnat muuttuu, vai etkö tiedä tavaroden hintoja tai seuraa niitä vuosikymmenestä toiselle ollenkaan?

Kyllä minä olen seurannut. Esimerkiksi jauheliha maksoi 1990 50 markkaa, eli noin 9€/kg, kun nyt saa 7€/kg. Telkkari maksoi noin 3000 mk, kun nykyisin saa paljon hienomman paljon halvemmalla. Sen sijaan palkkani noin noussut 1000€:sta 4000€:oon. Kalja makoi silloin 1€:n pullo, kun nyt saa samaan hintaan, vaikka siitä on jo 30 vuotta.

Eikä ole sama asia juoda lattea Starbucksissa kuin suodatinkahvia Veijo Esson baarissa Kemijärvellä, joten kahvikuppivertauskaan ei toimi.

Tuskin jauheliha maksoi 50mk vuonna 1990?

Tai sitten lihan hinta on ollut todella kallis.

Olin työelämässä ja mun kirjanpitäjän palkka oli bruttona 5600 mk/kk ja nettona n. 4200 mk eli palkallani olisin saanut jauhelihaa n. 80kg

Ohis.  Muistan kyllä 90-luvulta että 100 markkaa ei kovin hyvin riittänyt yhden viikon ja yhden hengen ruokakuluihin.  Liha oli kallista.

Pärjäsi kun oli tarkka.

En suosittele tuota keskustelua muutoinkaan, mitä joku maksoi joskus muinoin, koska muistan aika tarkasti näitä, kuten moni muukin, sitten alapeukutus vaikka henkilö ei olisi ollut syntynytkään silloin.

Ja jos nyt jauheliha hinta on 7€/kg niin 80kg maksaisi 560€

Ja jos vertaa palkkatasoa kirjanpitäjänä saan palkkaa 3200€/kk ja vastaavalla summalla saisin jauhelihaa nettopalkalla 348kg

Tarkistin tilastokeskuksen sivuilta, etten muista väärin. Siellä on tilasto, jonka mukaan ruoka on halventunut vuodesta 1994 vuoteen 2017 keskimäärin 10%.

Muistan että 150 markkaa kului viikossa 90-luvulla.  Ruokaan ja muihin päivittäistarvikkeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Ennen on ollut myös yleistä, että naiset jää kotiäideiksi, koska "kyllähän se mies elättää", sitten jos mies kuoleekin nuorena, niin ei välttämättä perintö riitäkkään elättämään naista ja siinä sitten elää oman päätöksensä kanssa pienellä eläkkeellä.

Monen naisen oli pakko jäädä kotiin, kun äitiysvapaa 1-6kk ja jos et palannut töihin, se oli irtisanomisperuste. Eikä päiväkoteja ja hoitopaikkoja ollut lapsille.

Ja kunnallinen päivähoito-oikeus tuli yli 3v v. 1986 ja alle 3v. 94.

Meilläkin oli kotiapulainen 70-80-luvulla maalta tulleita tyttöjä n.15-17v ja naisen palkka meni kotiapulaisen palkkaan ja asuntoon.

Takavuosina oli merkitystä vain työssäolovuosilla ja viimeisen noin 4 vuoden palkalla. Eläkkeen perusteeksi tuli viimeisten 4 vuoden arvoltaan kahden keskimmäisen vuosipalkan keskiarvo, ja prosenttikerroin tuli työssäolovuosista, jotka karttuivat 1,5 prosenttiyksikön vuosivauhtia. 40 vuotta duunissa = 60 % eläke. 

Esimerkiksi opettajat taktikoivat ja ottivat niin paljon ylitunteja kuin kykenivät viimeisille työvuosilleen. Lukion ope saattoi  jopa alentua ottamaan peruskoulun yläkoulun opetustunteja, kuten appiukkoni saadakseen hilattua eläkettään sillä tavoin ylemmä.

Mummojen pienet eläkkeet johtuvat monesti kotivanhempana vietetyistä vuosista, ja siksi kouluissa ja kodeissa pitäisi opettaa että naisten EI kuulu jäädä kotiin lasten saamisen jälkeen vaan oma työura ja sen tuoma eläkekertymä ovat arvokkaita asioita joista kuuluu pitää kiinni.

Moni perustelee kotiin jäämistä sillä että "miehen palkalla voi elättää koko perheen", mutta se miehen palkka ei kerrytä kotona olevan äidin eläkettä senttiäkään. Siksi miehen palkalla ei voi elää.

On paljon myös näitä rouvia jotka ovat olleet kuin miehensä holhouksen alla koko ikänsä. Koko elämä kotirouvana lapsia jatkuvasti tehden ja kotia hoitaen, mistään eläkemaksuista tai mistään muistakaan oikeista asioista ei ole tajuttu mitään. Nyt eläkkeellä itketään kun eläke on niin pieni, yhyy minulle olisi kuulunut vähintään 3000e/kk eläkettä kuussa kun olen ollut kotona. Ei säälitä yhtään.

Ehdin käydä töissä jos luoja suo 46 vuotta, mutta tuleva eläke on 1620 - verot. Näillä naisvaltaisilla aloilla on turha odottaa mitään kunnon eläkkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Ehdin käydä töissä jos luoja suo 46 vuotta, mutta tuleva eläke on 1620 - verot. Näillä naisvaltaisilla aloilla on turha odottaa mitään kunnon eläkkeitä.

Olisit opiskellut 23-vuotiaaksi ja työskennellyt 63-vuotiaaksi, niin tilanne olisi toisenlainen. Kuka on saanut kouluttamattomat kuvittelemaan, että eläkekertymä oli parhaimillaan 13-23-vuotiaan 60-luvulla? Vai johtuuko katkeruus jälkiviisaudesta?

Vierailija kirjoitti:

Tottakai tietävät, mutta kun on pienet tulot niin on vielä pienempi eläke. Ei auta vaikka olisi yli 40 vuoden työura jos tulot on 1000 - 1500 kuukaudessa. Takuueläkekin on yhtä suuri ja hukkaan menee nekin eläkemaksut. Tyhjän saa pyytämättäkin.

Jep, ihmeellinen aloitus. Kaikki siivoojat ja muut pienipalkkaiset, olittepa hölmöjä, kun ette menneet parempipalkkaisiin töihin, vai?

Ison palkan jälkeen tulee suuri eläke juuri niille, jotka sitä vähiten tarvitsevat, kun on maksetut asunnot ja rahaa tilit pullollaan. Pienipalkkainen on sinnitellyt vuokralla koko ikänsä, ja yrittää vanhana mahdotonta eli pärjätä takuueläkkeellä. Ei ole herkkua.