Miksi nimenomaan leikkurin hoitajat tuntuu olevan aina jotenkin tosi erilaisia muihin sairaanhoitajiin verrattuna?

Vierailija kirjoitti:

Mun mielestä psykiatrinen sairaanhoitaja saisi olla ihan oma koulutusohjelmansa.

Nykyisessä sairaanhoidon koulutuksessa on 5op psykiatrian opintoja, kyllä 5op. Opintoja on yhteensä 210op ja niistä ainoastaan 5op käsittelee mielenterveysongelmia! Toki valinnaisia voi ottaa kyseiseltä aihealueelta.

Psykiatrisen sairaanhoitajan koulutusohjelma voisi painottuva ihan täysin näihin mielenterveysongelmiin. Ihmisen henkinen terveys on todella laaja kokonaisuus johon vaikuttaa todella moni eri seikka. Ja lääkelaskuja voisi tosiaan olla paljon vähemmän tässä koulutuksessa ja muutenkin keskityttäisiin enemmän henkisiin asioihin kuin käytäntöön. Mt-ongelmat on niin kasvava juttu, että kyllä olisi hyvä asia tämmönen. Monia psykalle pyrkiviä ei oikeesti yhtään kiinnosta somaattinen puoli.

Mä voisin ihan hyvin kuvitella olevani psyk sh. Oon psykologin hommaakin joskus miettiny niin miksipä ei psyk sh. En ole hakenut juuri siksi kun sairaanhoitajan koulutus käsittää niin paljon muutakin (suurimmaksi osaksi) eikä yhtään kiinnosta just ne somaattisen puolen asiat, vuodeosastoilla ja vanhainkodilla harjoittelut yms.. valitettavasti näin.

Täällä koulussa syventäviä opintoja on 10op, vai onko ne osp nykyään. Sekin on kyllä melko vähän.

Hoitoalan koulutuksia sotkettu tosi paljon yhteen. Kyllä niitä voisi vähän eritellä. Onko siinä terveydenhoitajakoulutuksessakaan ihan välttämätöntä olla esim. leikkaussalityöhön liittyviä opintoja ja pakollista harjoittelujaksoa leikkurissa? Kuinka moni terveydenhoitaja todellisuudessa hakeutuu leikkuriin töihin?

Olen kuullut th-opiskelijoilta, että koulutus painottuu todella paljon vain sh- opintoihin ja terveydenhoitajan työympäristöt kuten koulu ja työterveys käsitellään todella pintapuolisesti. Terkkareilla ei ole pakollista harkkaa työterveyteen eikä terveyskeskukseen, mutta esim. Kirurgiselle ja sisätaudeille on? Ööh.. :D

Toisaalta kyllähän se laaja koulutus avaa ovia useisiin työpaikkoihin. Onhan lääkäreidenkin pakko kouluttautua ensin yleislääkäriksi ja työskennellä terveyskeskuksessa vaikka haluaisi esim. Ihotautilääkäriksi. Niin se vaan menee. Lääkärillä voi myös olla kiinnostuksen kohteena nimenomaan se psykiatria, mutta silti on ensin yleislääkäriksi opiskeltava.

Sinänsä en pitäisi psykiatrisen sairaanhoitajan erillistä koulutusta missään nimessä huonona ideanakaan. Ihan hyvä juttu voisi olla.

Vierailija kirjoitti:

Leikkuriin ja teholle päätyvät todella fiksut ja osaavat. Ehkä myös akuuteille osastoille hakeutuu nokkelat ja taitavat hoitajat.

Pitkäaikaisosastoille, mummojen hoitajiksi päätyvät ne vähän opintoihin satsanneet tyypit, ehkä ne vähän heikkolahjaisemmat myös.

Psykan puolelle hakeutuu ns elämää nähneet ja kovia kokeneet.

Terveyskeskuksiin avopuolelle jotain noiden edellä mainittujen väliltä.

Työpaikkakiusaamista esiintyy eniten Pitkäaikaisosastoille jossa työn sisältä on perushoitoa (vaippojenvaihtoa ja syöttämistä)

Jep, näin se taitaa olla. Sanoisin sillä erotuksella, että kirran osastoilla se diagnoosi on jo yleensä tiedossa, sisätaudeille lappaa kaikenlaista potilasainesta ja siellä on yleensä kiireisintä. Ehkä noilla leikkurin hoitajilla on sama kyky kuin kirurgeilla, keskitytään siihen olennaiseen, siellä leikkurissa on pakko tehdä yhteistyötä ja olla ajan tasalla, muutenhan se homma on reisillä.

Vierailija kirjoitti:

Leikkuriin ja teholle päätyvät todella fiksut ja osaavat. Ehkä myös akuuteille osastoille hakeutuu nokkelat ja taitavat hoitajat.

Pitkäaikaisosastoille, mummojen hoitajiksi päätyvät ne vähän opintoihin satsanneet tyypit, ehkä ne vähän heikkolahjaisemmat myös.

Psykan puolelle hakeutuu ns elämää nähneet ja kovia kokeneet.

Terveyskeskuksiin avopuolelle jotain noiden edellä mainittujen väliltä.

Työpaikkakiusaamista esiintyy eniten Pitkäaikaisosastoille jossa työn sisältä on perushoitoa (vaippojenvaihtoa ja syöttämistä)

Ja yksinkertaisimmilla on yksinkertaisimmat huvit, kuten ihmisten tyypittäminen samalaisiksi arkkityypeiksi ammattialan tai suuntautumisen mukaan. Mutta ole huoleti, tuo on ihmisen aivoja säästävä toiminto ja puolustusmekanismi. Maailma on helpompaa jäsentää yksinkertaistamalla. Näkeehän sen jo politiikassakin.

Hohhoijaa.

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta kyllähän se laaja koulutus avaa ovia useisiin työpaikkoihin. Onhan lääkäreidenkin pakko kouluttautua ensin yleislääkäriksi ja työskennellä terveyskeskuksessa vaikka haluaisi esim. Ihotautilääkäriksi. Niin se vaan menee. Lääkärillä voi myös olla kiinnostuksen kohteena nimenomaan se psykiatria, mutta silti on ensin yleislääkäriksi opiskeltava.

Sinänsä en pitäisi psykiatrisen sairaanhoitajan erillistä koulutusta missään nimessä huonona ideanakaan. Ihan hyvä juttu voisi olla.

Mutta sähkötekniikan insinöörin ei tarvitse ensin kouluttautua yleisinsinööriksi kuten ei taloinsinöörinkään, vaan suoraan asiaan mennään. 

Lääkärin peruskoulutus on myös siinä mielessä eri asia, että perusterveydenhuollon yleislääkärikin saa vahvat eväät pitkästä koulutuksesta nimenomaan siihen yleislääkärityöhön ja he voivat sanella omia työaikojaan- ja ehtojaan melko vapaasti. Niitä ihotautejakin käsitellään ehkä suhteellisestikin paljon enemmän lääkärin peruskoulutuksessa kuin psykiatriaa SH-koulutuksessa, joka on osin jatkoa lukion yleissivistävälle koulutukselle ja sisältää opiskelutaitoja, äidinkieltä, hoitoalan tietojärjestelmiä, muita kieliä ja sen semmoista ja ainakin ennen pieni osa tutkinnosta tuli vielä vapaasti valittavina opintoina, jotka saivat olla mitä tahansa. 

Kyllähän se ammatti muuttaa ihmistä. Keskolassa töissä esim. pikkutarkat pilkunviilaajat, leikkurissa vähemmän sosiaaliset ja ehkä vähän tunteettomatkin....

Eikö sosionomi oo sitten oikea koulutusvaihtoehto, jos haluaa mt-puokelle,muttei esim kirurgiselle osastolle?

Up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi leikkurihoitaja tuli aina työpaikkaruokalaan ne kertakäyttöessut päällään ja leikkussalipäähine päässään. Hanskat otti, ihme kyllä, pois. Välillä essu oli veressä, mutta se ei haitannut menoa. Ilmeisesti halusi oikein alleviivata, että kuinka hän on leikkurissa töissä. Muutenkin todella omituinen tyyppi.

Höpö, höpö! Kukaan leikkurihoitaja ei kulje verisissä suojavaatteissa missään. Kyllä saatetaan käyttää puhdasta suojatakkia leikkurin ulkopuolellakin, varsinkin jos on kylmä. Päähine päässä on tietysti aina työaikana, vaikka kävisi ruokalassa.

terv. leikkurin sh

Höpöhöpö, todellakin tuo ihminen kulki myös niissä verisissä vaatteissa ruokalassa. Ihan omin silmin näin useammankin kerran, eikä minulla ole tarve keksiä mitään valeita missään netissä. Työkavereiden kanssa sitä usein ihmeteltiin, että miksi se tekee niin.

Vierailija kirjoitti:

Päähine päässä on tietysti aina työaikana, vaikka kävisi ruokalassa.

Ei mikään ihme, että sairaalabakteerit leviää, kun leikkauspäähine päässä juostaan ympäri sairaalaa, epästeriilissä ympäristössä.

Vierailija kirjoitti:

Moni psykalle menevä menee sinne esim siksi, että työ ei ole niin suorittavaa, likaista ja käsillä tekemistä.

Psykalla on selkeästi siistimpää työtä kuin somaattisella, paljon enemmän henkistä työtä. Työ ei ole samalla tavalla suorittavaa kuin somaattisella.

Psykalla on myös aggressiivisia potilaita, joten kovin äkkiväärä ei siellä pärjää, vaan pitää osata luovia.

Kyllä psykalla tarvitaan niitä sh taitojakin, ei se pelkkää kuuntelemista ole. Ja lääkkeitä psykiatrisella vasta käytetäänkin. Kuolevia potilaitakin saattaa olla ja muuten fyysisesti autettavia. Hyvä yhteinen sh koulutus on niin tiedetään mitä taitoja voi vaatia. Sosionomit tuskin haluaa antaa ruiskeita. Osastoilla erikoistutaan työssäoppimisen kautta.