Onko kukaan oppinut siistiksi ja tykkäämään siivouksesta?

Sama! 

Kyllä tässä on parempaan menossa, mutta ihastelen aina vanhempieni luona sitä, kun joka paikka on siisti. Itse en vaan osaa. Eikä mun vanhemmat edes jatkuvasti siivoa, vaan osaavat myös löhötä ja ottaa lunkisti.

Olen oppinut siistiksi koska en edelleenkään tykkää siivouksesta. Vähiten tarvitsee siivota, jos tavarat vie paikoilleen heti, pyyhkäisee tahran jne. Vihaan hinkkaamista, joten helpompaa jos en anna pinttyä. Kaman vähentäminen on auttanut myös, samoin sopivat materiaalit (esim ei lasipöytiä kun niihin tulee heti tahroja ja sormenjälkiä, koneessa helposti pestävät sohvanpääliset jne).

Itse olen oppinut siistiksi omassa kodissani. Tykkään sisustaa ja siihen lukeutuu myös säilytysratkaisut. Muutimme lyhyen ajan sisällä muutaman kerran. Silloin tuli hankkiuduttua eroon monesta tarpeettomasta. Ja tavarat tuli säilytettyä koreissa ja laatikoissa, koska tiesi silloisen kodin olevan väliaikainen. Ja tavarat oppi lajittelemaan myös. Se helpottaa huomattavasti siivoamista, kun kaikella on paikkansa. Ja ihan jo käytännön elämääkin.

Olen niin laiska etten juurikaan sotke. Silti on pakko joskus imuroida ja tiskata. Pitäs olla varaa palkata henkilökuntaa mutta ei hyvältä näytä. Lottovoitto ei meinaa osua ja aika hiljaista on perintörahojen suhteen.

Olen yrittänyt, mutta ei toimi. Mies on huithapeli ja joudun silloin kulkemaan miehen perässä korjaamassa jälkiä tai muistuttamaan, että sisällä ei kävellä kengät jalassa unohtuipa mitä tahansa. Olen silloin koko ajan kiukkuinen, joten helpommalla pääsen, kun siedän sotkua. Tykkäisin kyllä siististä kodista.

Vierailija kirjoitti:

Olen oppinut siistiksi koska en edelleenkään tykkää siivouksesta. Vähiten tarvitsee siivota, jos tavarat vie paikoilleen heti, pyyhkäisee tahran jne. Vihaan hinkkaamista, joten helpompaa jos en anna pinttyä. Kaman vähentäminen on auttanut myös, samoin sopivat materiaalit (esim ei lasipöytiä kun niihin tulee heti tahroja ja sormenjälkiä, koneessa helposti pestävät sohvanpääliset jne).

Tämä on niin totta, niin paljon helpompaa viedä tavarat paikoilleen saman tien. Imurointi on ainoa mistä en ole oppinut tykkäämään, mutta sekin sujuu nykyään kun kuuntelen samalla äänikirjaa niin ei tarvitse ajatella miten tylsää imurointi on;)

Minä! Mulla oli nuorena ihan hirveästi tavaraa ja romua jota säästin. Muuttojen myötä olen raivannut aika paljon ja kodinhoito ja järjestäminen on nykyään suht helppoa.

En edelleenkään nauti siivoamisesta, mutta ei se minusta erityisen vastenmielistäkään ole, ja nautin puhtaasta ja siististä kodista niin paljon että se maksaa vaivan.

Tärkeintä on, ettei tavaraa ole liikaa. Ensin täytyy siis karsia, sitten järjestää, ja sen jälkeen siivouskin helpottuu huomattavasti. Inspiraatiota voi hakea vaikka erittäin pitkästä av-ketjusta Tavarapaljous https://www.vauva.fi/keskustelu/3969618/ketju/tavarapaljous

Kun kaikella on paikkansa, niin sellaisesta suurraivauksesta voi luopua ja tehdä koko ajan vain pientä ylläpitävää järjestelyä. Teen myös siivousta osissa, esimerkiksi yhtenä vapaapäivänä siivoan kylpyhuoneen mutta en käytä koko päivää siivotakseni koko talon.

Vielä kolmekymppisenä minun oli jossain määrin vaikeaa hallita kämppääni. Nykyään se on erittäin helppoa.

Salaisuus on tavaran määrän minimointi ja se, että kaikelle on oma paikkansa, johon tavara palautetaan heti käytön jälkeen. Lisäksi se, minkä joutuu kuitenkin tekemään, kannattaa tehdä heti. Ei säästä aikaa eikä vaivaa kerätä tiskikasaa keittiöön tai pyykkikasaa sohvalle. Aina kun siirryn huoneesta toiseen, katson, pitääkö jotain viedä sieltä.

Siivoan mielestäni todella vähän. Silti koti on aina siisti. Kun roinaa ei ole ympäriinsä, on helppoa pyyhkäistä tasot tms pientä.

Vähensin tavaroista 90%.

7 jatkaa, että huomasin jossain vaiheessa kärsiväni sotkusta alitajuisesti. Olen siis aika herkkä stressaantumaan ylipäätään ja huomasin rauhoittuvani parhaiten siistissä, viihtyisässä kodissa (sitten kun olin lopulta saanut raivattua itselleni sellaisen). Kestän kyllä kiireisinä aikoina sotkua ja epäjärjestystä, kun tiedän, että se on väliaikaista ja voin siivota sen puolessa tunnissa heti kun jaksan ja ehdin.

Kun tunnistin tämän piirteen itsestäni niin olen ajatellut siivousta myös mukavana tekona itseäni kohtaan :) saatan esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa käyttää 10 minuuttia keittiön siistimiseen, koska sitten sinne on mukava tulla aamulla keittämään kahvia ja aloittaa päivä konkreettisesti puhtaalta pöydältä.

joo,ei. Ei onnistu. Siksi palkkasin siivoojan,käy kerran kuukaudessa. Väliajat jaksan joten kuten sinnitellä enkä sotke.

Lapsuuden kodissa oli aina siistiä. Itse olin laiska paska enkä koskaan siivonnut mutta sotkea kyllä osasin ja vaatia palvelua.

Kun muutin 18v omaan kotiin niin sen jälkeen olen siivonnut ja pitänyt kotini aina siistinä. Olen niin tottunut elämään kauniissa ja siistissä kodissa etten kykene elämään epäjärjestyksessä ja lian keskellä.

En kylläkään pidä siivoamisesta mutta teen pikasiivon joka päivä ja kunnon "vanhanaikainen" viikkosiivous kerran viikossa. Meillä on kaksi lasta ja yhä on aina siistiä.

Minun vinkki on hommata siisti puoliso. Minä en ole ennen ollut kovinkaan siisti tai tykännyt siivouksesta, ja mieheni taas on vastakohta tässä asiassa. Vuosien yhteiselon minusta on tullut huomattavasti siistimpi ja jopa tykkäänkin siivouksesta.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuuden kodissa oli aina siistiä. Itse olin laiska paska enkä koskaan siivonnut mutta sotkea kyllä osasin ja vaatia palvelua.

Kun muutin 18v omaan kotiin niin sen jälkeen olen siivonnut ja pitänyt kotini aina siistinä. Olen niin tottunut elämään kauniissa ja siistissä kodissa etten kykene elämään epäjärjestyksessä ja lian keskellä.

En kylläkään pidä siivoamisesta mutta teen pikasiivon joka päivä ja kunnon "vanhanaikainen" viikkosiivous kerran viikossa. Meillä on kaksi lasta ja yhä on aina siistiä.

Noin se monesti on. Meillä lapsuudenkodissa ei mitenkään erityisen siistiä ollut, ja samanlaista se sitten nyt on omassakin kodissani.

En ole oppinut kauhean siistiksi, mutta parannusta on tapahtunut. Pyrin viemään tavarat aina paikalleen, opetan lapsia siihen ja jopa mieheni on oppinut paremmaksi! Hän oli aiemmin varsinainen sottapytty (jännää on, että hän on toisissa asioissa hirveän huolellinen ja järjestelmällinen, mutta jos noudattaisimme hänen tapojaan, koti olisi kaaos - mä taas oon enemmän kaoottinen kuin järjestelmällinen, toki ajattelultani olen aina järjestelmällinen, mutta monet asiat teen ihan vasemmalla kädellä). Yritän myös ohimennen tehdä kaikkia järjestyksenpidollisia juttuja. Mutta olen niin laiska, ettei koti ole koskaan kovin tip top.