Montako lasta teillä on?

Kuusi pakastimessa.

Kohta kaksi, se riittää hetkeksi, ehkä myöhemmin kolmas, jos niikseen tulee.

5. Katotaan nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi lapsi. Juuri sopiva määrä. Vastuutonta hankkia montaa lasta.

Kuinka sitten yhden lapsen hankkiminen olisi sen vastuullisempaa?

Englannin prinssi muuten juuri sanoi, että kaksi on vastuullinen määrä!

2 lasta, ja se on meille sopiva määrä. Ei ole tullut iltatähden kaipuuta nyt, kun on ollut viimeiset hetket siihen. Äitinä on ollut kuitenkin hienoa olla, vaikka kaikki vanhemmuuteen liittyvät negatiivisetkin tunteet ovat tuttuja. Hienoa, että suomalaisiin perheisiin syntyy lapsia. Yhteiskuntamme tarvitsee fiksuja lapsia, joista tulee fiksuja aikuisia.

6, joista puolet jo täysi-ikäisiä ja nuorinkin kohta 10v.

Yksi. Olisin halunnut ainakin kaksi. ="(

Tietääkseni nolla, kukaan ei ole vielä soittanut ovikelloa ja todennut -- Hei isä :D

Elämä ei aina mene kaikilta osin niin kun sitä olisi toivonut :/

Kaksi tyttöä. Nyt on hyvä mutta vauvakuume iskee aina ovulaatiossa.

Kaksi. Yhteiskunta on suunniteltu kaksilapsisille perheille, joten moni asia on helpompi ja edullisempi tällä määrällä. Lisäksi tuloni ja voimavarani riittävät kahden lapsen hyvään ylläpitoon, kouluttamiseen yms.

4

Yksi, enempää ei tule vaikka olisimme halunneet ainakin kaksi lasta.

Ainokaisen loppuraskaus ja synnytys oli niin hurjaa hommaa, että meinasi lähteä sekä vauvalta että äidiltä henki. Emme enää ota sitä riskiä.

Kaksi on. Kolmaskin saa tulla, jos on tullakseen.

Yksi, nyt jo kolmekymppinen. Juuri sopiva määrä.

Yksi lapsi on ja hän on melkein aikuinen. Jos olisin tiennyt miten persiilleen tämäkin maa menee en olisi hankkinut lasta ollenkaan.

2 tyttöä, teinejä jo. Sopiva ikäero, alle 2v. ja sopiva lapsiluku meille.

4 lasta ja kohta viides (rv 35). Olen kyllä halunnut perheen rakastamani miehen kanssa, vaikea sanoa montako lasta. Ajattelin joskus että 5 tai 7. Tuntuisi surulliselta jos emme enää viidennen jälkeen saisi lapsia. Äitiyteen on kasvanut mukavasti kun on osannut ottaa säännöllisesti omaa ja yhteistä aikaa puolison kanssa, emme ole siis uhranneet koko elämää lapsille. Lapset ovat meille tärkeitä ja rakkaita mutta niin on myös oma hyvinvointi ja parisuhde.

3, kaksi tyttöä ja yksi poika, joista nuorimmainen on vasta 2kk. Tarkoitus oli että tämä olisi viimeinen mutta nyt on jo kamalan haikea olo kun ajattelee että ei enää ikinä niin monesti on hiipinyt mieleen ajatus että josko vielä joskus yksi. No aika näyttää, ikää minulla vasta 25v ja miehellä 30v niin ei ole kiire.

Alun kahdeksatta.

Ei yhtäkään. Ehkä tulevaisuudessa, mutta maksimi on 1