Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kertokaapa rehellisesti, mitä tavallisia asioita ette uskalla tehdä koska joko ette osaa tai koska nolottaa. Nyt ilman mitään sensuuria
Inhoan bussilla kulkemista, koska nolottaa painaa sitä pysähtyy nappulaa. Minulla ei ole ajokorttia.
Kommentit (1999)
Vierailija kirjoitti:
Syöminen ja juominen on hirveää ihmisten seurassa. Saan paniikkikohtauksia enkä pysty sitten syömään ja juomaan.
Tämä tosin luultavasti johtuu siitä, kun mulle aina lapsena huudettiin syömisestä. Pakko oli syödä, mutta sitten kuitenkin se oli kiellettyä, koska olin kuulemma hirveän lihava.
Olen myöhemmin katsonut valokuvia ja ihmetellyt, kun olin ihan normaali ja suht hoikka.
Pullaa oli pakko ottaa tai olet kiittämätön kun ei kelpaa!!
Jos otit, niin pullaa taas syödään ja lihotaan lisää!! Muutenkin on jo lihava kuin porsas!
Sama päti myös ruokaan. Ikinä ei ollut hyvä.
Koeta olla nyt itsesi puolella ainakin.
Minulla samaa: oli ristiriitaisia ohjeita. Eri asia, mutta sama ydin: vanhempaa ei pystynyt miellyttämään millään. Hankala ihminen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä pelkään pyykinpesukonetta. Aina, kun kone alkaa lingota, olen ahdistuksen partaalla. Pesen ainoastaan tunnin ohjelmalla, jossa on lopussa ne linkoukset. Pelkään, että kone alkaa poukkoilla, joskus on käynyt niin, vessanpönttö oli silloin vaarassa. Pelkään myös, että linkous tulee kannesta läpi. Pyykkäykset on pelkkää kauhua.
Onko asentaja jättänyt takatassut asentamatta? Huomasin vasta. Meinaan soittaa sinne, kone pomppii.
Nykyisin kaikki virastojen ym. kanssa puhelimessa toimiminen. En tiedä mistä puhutaan, kun aiheena on vero,pankki, vakuutus ym. asiat. Sanat ovat korvissani yhtä selittämätöntä sanahelinää, kun aihe ei ole tuttu. Älypuhelinta käytän, kunhan sen on ensin minulle poika "asentanut", samoin tv: ntoiminnot. Myönnän sovinnolla, etten tajua mitään. ( takana kuitenkin pitkä virka haastavassa työssä, jota kaikki ei hallitsisi).Nyt eläkkeellä, joten olen antanut itselleni luvan olla höpsö mamma, jota muut saa vetää perässään.Vaikka tuntuuhan se kurjalta, kun on pudonnut kärryiltä!
En mielelläni osta mitään herkkuja ja muuta mättöä, jos kassalla on miespuolinen henkilö. Hävettää todella paljon, että hän pitää minua jonakin lihavana ahmattina. En edes käy ostamassa kebabia tai pitsaa, jos kassalla on mies. Onko teitä muitakin?
En pysty sukeltamaan, koska
1. Hukun jos nenään menee vettä
2. Mun perse kelluu joka tapauksessa
Eli vaikutelma on lähinnä koominen ja mietinkin, pitäiskö mun vain alistua kohtalooni ja ommella hain selkäevä uikkarin perseeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyydä kaksi kanankoipea tai muussia ja lihapullakastiketta. Voivat kysyä minkä kokoiseen rasiaan laitetaan. Pieni, iso vai keskikokoinen. Voivat kysyä vielä saako kastikkeen ja lihapullat laittaa samaan rasiaan kuin muussin. Itse otan muussin eri rasiaan. Pyydä pätkä mustaa makkaraa.
Mutta ensin pitää saada se myyjä huomaamaan sinut. Minut on ohitettu vaikka minulla on ollut vuoronumero, kun en ole huutanut tarpeeksi lujaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En melkeen mitään ainakaan muitten nenän edessä. Aina ollut kaikki vaikeampaa mitä muilla. Normaali elämän askareetkin teen omalla tavalla. T.Nepsyongelmainen
mulla autistina on outoa se etten voi yskiä enkä aivastaa toisten kuullen enkä käydä vessassa enkä syödä jos joku näkee.
ihmettelen miten muut ei pysty hallitsemaan heidän yskää ja aivastelua ja ne tulee muille " yllättäen" ei minulle tule. estän ne toisten läsnä ollessa jopa ulkona
Itsellä suurimmaksi osaksi johtuu siitä kun pitää yrittää olla niin sanotusti normaali muitten ympäröimänä. Hirveä tarkkailu itseäni kohtaan että mitä teen. Joskusbkuullut että ole oma itsesi. Sitten kun olen ollut niin ole saanutkaan olla. Kun se on sitten häiritsevää ja ihmiset ei halua kuulla edes totuutta mitä mieltä olen.
Itse en ole edes oikeasti epänormaali, mun on vaan koko elämäni annettu ymmärtää, että olen vääränlainen. Yritän sitten esittää normaalia ja oikeanlaista ja se vie kaiken energian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minä en uskalla sulattaa jääkaappi pakastinta, koska en ymmärrä mistä se vesi tulee :D joo kyllä olen idiootti mutta olen onnistunut aiheuttamaan vesi vahingon tämän takia kerroin kyllä etten osaa vuokran antajalle ja hän neuvoi laitoin pyyhkeitä silti meni vedet naapuriin.
sen jälkeen en ole koskaan enää uskaltanut sulattaa jääkaappia.
seuraavalla kerralla, kun muutin laitoin toisen ihmisen ( jonka piti osata) tekemään sen ja silti tuli vesivahinko, eli ei ilmeisesti muutkaan osaa.
kauheaa nyt minun jääkaapissa on jäätä mutten uskalla sulattaa, kun minulla on niin huono tuuri näiden jääkaappien kanssa.
Katso ohjeet. Vanha pakastinlokero enimmät jäät rapsuta pois, laita astia keräämään sulamisvedet ja ne pyyhkeet. Säännöllisesti tehtynä ei tule vettä paljon että koko talo kastuu.
Vika on kyllä jääkaapinasentajan, jos vedet valuu lattialle ja tulee vesivahinkoa.
Vierailija kirjoitti:
En mielelläni osta mitään herkkuja ja muuta mättöä, jos kassalla on miespuolinen henkilö. Hävettää todella paljon, että hän pitää minua jonakin lihavana ahmattina. En edes käy ostamassa kebabia tai pitsaa, jos kassalla on mies. Onko teitä muitakin?
On muita! Mutta en halua ostaa myöskään, jos myyjänä on nuori tai itseni ikäinen nainen. Jos ostan herkkuja, ostan useammasta kaupasta ja piilotan ne terveellisten ja tavallisten ruokien ja ostosten joukkoon, ja suosin itsepalvelukassaa. Tai sitten leivon itse pullaa.
Olen nyt normaalipainoinen, mutta syömishäiriöinen ja olen ollut ylipainoinenkin. Näen itseni silti lihavan
En myöskään syö yleisillä paikoilla tai seurassa. Voin nähdä sieluni silmin, miten toiset näkevät/kuvittelevat minut, ahmatin, lihavan.. sokerin tai rasvan ja kuolan tursoavan suustani ja valuvan leualleni ja rintamukselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kehtaa mennä salille. Pelkään että teen liikkeitä väärin tai en osaa käyttää laitteita ollenkaan. Lisäksi pelkään tilannetta että ähkin jossain laitteessa ja ihmiset samalla jonottavat siihen laitteeseen ja odottavat että menisin pois.
Sama koskee kyllä oikeastaan kaikkia muitakin harrastuksia. Tuntuu typerältä aloittaa mitään nelikymppisenä, kun muut on jo harrastaneet vähintään 20 vuotta. Haluaisin kokeilla esim. joogaa, mutta ihmiset on niin sen näköisiä että asuvat puolet vuodesta jossain Intiassa ja puhuvat jotain joogakieltäkin. Miten sellaiseen menee mukaan?
Kerta se on ensimmäinenkin jokaiselle jokaisessa
harrastuksessa. Salilla saa halutessaan ohjausta ja joogassa voi kysyä onko aloittelijoiden ryhmää.
Joogassa kaikki keskittyvät omaan tekemiseen ja jos joogassa tai salilla joku ehtii tarkkailemaan toisia voi vain ihmetellä miksi ovat siellä ja siihen ei kannata kiinnittää mitään huomiota vaan keskittyä omaan tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Jostain syystä on älyttömän noloa jos kauppaan mennessä kassaneiti on sillä hetkellä toimettomana ja tervehtii minua, sitten joutuu tervehtiä taas kun menee ostostensa kanssa kassalle. Yritänkin vältellä näitä "monitervehdys"tilanteita esim. valitsemalla toisen kassan mikäli mahdollista.
Minä en ole tajunnut tervehtiä kassanhoitajia kun ostokset ovat hihnalla, ja en ole vielä maksanut niitä. Mutta kun olen maksanut ja lähdössä ja kassanhoitaja toivottaa hyvää päivän jatkoa tai hyvää iltaa, olen aina vastannut kiitos samoin.
Ihmettelin pitkään miksi ihmiset valittavat, että jotkut eivät vastaa kassanhoitajien tervehdyksiin, ennenkuin tajusin että enhän minäkään vastaa kuin vasta lähtiessä. Nyt harjoittelen. Monitervehdys tämäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhua englantia, tiedän osaavani kohtalaisesti ja voin puhua jos vastapuolikin puhuu. Mutta jos pitää esim. opiskellessa puhua englantia suomalaisten opiskelukaverien kuunnellessa menen lähes paniikkiin.
Ymmärrän englantia ja siksi puhun, vaikka lausuminen ei aina onnistu. Kauan lausuin Suomessa yleisestä gmail sähköpostista gmail ja moni suomalainen korjasi perään lausuen tsii mail. Sitten vasta tajusin kun joku sanoi se on tsii mail useamman kerran.
Vierailija kirjoitti:
En voi mennä kukkakaupasta kysymään myydäänkö siellä vihtoja/vastoja. Haluaisin kerrostalon asuntoon juhannuksen tuoksua. (saisikohan joltain torilta)
Cittareissa myydään vihtoja/vastoja, etsi osasto, missä on löylykiuluja ja -kauhoja ja saunatuoksuja yms. Täällä Tampereella ainakin Turtolan Cittarista löytyy. Vähän myöhäinen vihje, et ehdi täksi juhannukseksi kuivattua vastaa "tuoreuttaa". Tuoreita löytyy varmaan toreilta, mutta taitaa seuraavat toripäivät olla vasta ensi viiikolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole nuorena käynyt baareissa, eikä yhtään kiinnosta käydä nykyäänkään. Joskus harvoin kuitenkin jollain porukalla sinne mennään ja hermoilen aina, mitä tilaan ja miten :D Olen ulospäinsuuntautunut, rohkea, minulla ei ole sosiaalisia pelkoja, enkä edes ole helppo nolostumaan. Osaan nauraa itselleni. Mutta tämä aina hermostuttaa, pelkään varmaan, että tulee joku tarkentava kysymys, jota en edes tajua, kun alkoholi ei kiinnosta pätkääkään :D
Itse olen aina vältellyt kaikkea tanssimista. Menin sitten aikuisten tanssin alkeiskurssille. Tutustuttiin omaan kehoon ja liikkeisiin. Siellä tunnilla muutkin askelsi menemään ihan väärässä tahdissa. Ehkä nyt uskaltaudun menemään jonkun tanssilajin alkeiskurssille seuraavaksi
En soita tutuille. Pelkään häiritseväni ja herkkänä kuulen äänestä, jos soitto ei heille sovi. Pelkään torjutuksitulemista. Samoin en itse välitä jutella puhelimessa. Häiritsee se iloinen pirteä rooli, joka pitää ottaa. Tietysti se kuuluu asiaan mutta on melko teennäistä. Ei minullekaan enää soitella.
Asiapuhelut onnistuu helposti, mutta työpuhelu entuudestaan tutulle jää usein tekemättä. Tämä on ongelma, koska kaikki ei vastaa meilehin.
Vierailija kirjoitti:
Seksi. Olen kolmekymppinen, mutten ole harrastanut seksiä, ja pelkään että juna meni jo. Tuntuu, että helpompaa olla ilman kuin opetella tässä iässä.
Oon liki 40 v neitsyt Hävettää enkä tunnusta sitä kenellekään, mutta en myöskään halua seksiä. Ajatuskin inhottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puhua englantia, tiedän osaavani kohtalaisesti ja voin puhua jos vastapuolikin puhuu. Mutta jos pitää esim. opiskellessa puhua englantia suomalaisten opiskelukaverien kuunnellessa menen lähes paniikkiin.
Ymmärrän englantia ja siksi puhun, vaikka lausuminen ei aina onnistu. Kauan lausuin Suomessa yleisestä gmail sähköpostista gmail ja moni suomalainen korjasi perään lausuen tsii mail. Sitten vasta tajusin kun joku sanoi se on tsii mail useamman kerran.
Pah, kyllä se on Gee maili
Vierailija kirjoitti:
En soita tutuille. Pelkään häiritseväni ja herkkänä kuulen äänestä, jos soitto ei heille sovi. Pelkään torjutuksitulemista. Samoin en itse välitä jutella puhelimessa. Häiritsee se iloinen pirteä rooli, joka pitää ottaa. Tietysti se kuuluu asiaan mutta on melko teennäistä. Ei minullekaan enää soitella.
Asiapuhelut onnistuu helposti, mutta työpuhelu entuudestaan tutulle jää usein tekemättä. Tämä on ongelma, koska kaikki ei vastaa meilehin.
"Häiritsee se iloinen pirteä rooli, joka pitää ottaa. Tietysti se kuuluu asiaan mutta on melko teennäistä."
Siis mitä hippuraa? Ei ole olemassakaan mitään pirteää roolia, joka pitäisi ottaa. Eikä mikään sellainen kuulu asiaan. Kyllä puhelimella voi soittaa niin, että puhuu ihan itselleen normaalisti.
Alue: Aihe vapaa
Katso ohjeet. Vanha pakastinlokero enimmät jäät rapsuta pois, laita astia keräämään sulamisvedet ja ne pyyhkeet. Säännöllisesti tehtynä ei tule vettä paljon että koko talo kastuu.