Lue keskustelun säännöt.
Kertokaapa rehellisesti, mitä tavallisia asioita ette uskalla tehdä koska joko ette osaa tai koska nolottaa. Nyt ilman mitään sensuuria
Inhoan bussilla kulkemista, koska nolottaa painaa sitä pysähtyy nappulaa. Minulla ei ole ajokorttia.
Kommentit (1890)
Maalla en kehtaa mennä lenkille, kun on niin vähän vaihtoehtoisia reittejä. Hävettää kävellä ihmisten talojen ohi ja pelottaa että joku luulee että olen joku hiippari. Pitäisi hommata koira.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avainkortit hotelleissa. Onnistun melkein aina joko rikkomaan ne tai sitten en osaa niitä käyttää. Juuri viimeviikolla kävin respassa kolme kertaa ohjelmoituttamassa kortin uudelleen kun se ei toiminut hississä. Syy olikin siinä että luetutin korttia ohan väärässä paikassa. Ensimmäisen kerran luulin osanneeni mutta se olikin joku toinen asiakas jonka kortilla pääsin kerrokseen. Sitten usein saan rikottua kortin kun yritin vääntää sitä huoneen ovessa kuten avainta ennenkuin tajusin ettei niin tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin autokoulussa ja mulla meni joidenkin perusjuttujen kanssa kauan aikaa oppia tekemään ne saumattomasti kun opettelin aikuisiällä. Yksin kun liksoista maksoin rahat hupenivat nopeasti eikä tulosta tullut. Yksi syy oli tämä kun luin demonisointia naiskuskien surkeudesta joka ei pidä edes paikkansa.
Ajo-opettaja koki, että ehkä joku toinen osaisi opettaa paremmin joten kokeilin toista opettajaa. Siitä ei tullut senkään vertaa mitään. Viimeinen tikki oli liukkaiden ajosimulaatio jossa koneen käyttö oli ihan hepreaa ja menin paniikkiin. Jälkeeni tullut tyttö nauroi makeasti ja toivon, että hänellekin nauretaan kun ei osaa jotain.
Kävin siis autokoulua ja suorittaminen on kesken. Opin asioita hitaasti mutta perusteellisesti joten kerralla koko homman suorittaminen olisi vienyt varmaan 4000 euroa. Aina välillä joku ihmettelee onko korttia ja miten ei muka ole.
Osaan kyllä muuten t
Pikkupaketti autosta muute näkee paremmin liikenteeen kun on korkeammalla.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan järkyttävän huono suunnanvaisto, siksi en pysty matkustamaankaan, koska eksyisin heti. En uskalla kertoa tästä kenellekään. Monta koulutusmatkaa on tullut peruutettua kyseisen asian takia, joten se haittaa elämääni aika paljon.
Sama..käytän navia
En aja autoa vaikka on kortti. Ihan varmasti hyvä juttu kaikille liikenteessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ilkeä ostaa kokonaista olutlaatikkoa, vaikka tölkki hinta on halvempi kuin irtona. Ajattelen, että myyjä pitää minua juoppona.
Isot pojat ovat kertoneet että yksittäin ostettuna tölkki on halvempi kuin muoviin käärittynä sixpack:ssä. Tämä johtuu alkoholilaista, myyntipakkauksessa tölkki ei saa olla halvempi kuin irtona. Siksi kauppa laittaa aina varmuudeksi lisähintaa laatikolle. Eikun vain ostamaan kaikki irtotölkkeinä.
en lejhtaa ,emm' nromi ratsastustunnille, tai leirille, kun putosin lapsena satulasta joka tunti. Väen väkisin kävin kurssin loppuun. Myöhemmin aikuisällä uskaltauduin mennä hevospelko ja ratsastuspelko terapiaan. Musta tuntuu ihan avuttomalta ison eläimen kanssa, toisaalta pidän niistä. Onko täällä ketään ratsastus / hevospelkoista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko täällä ketään, joka osaa laskea kouluratsastuksen pirosentit? Mun mielestä kaikki esitykset ovat samanlaisia.
En uskalla mennä syömään ikean ravintolaan. Hävettää etten tiedä miten miten siellä pitää toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja nyt hävettää et kirjoitin tänne miten miten.. menen peiton alle soimaamaan itseäni koska nyt kaikki kuitenki nauraa mulle. Moi
Vierailija kirjoitti:
en lejhtaa ,emm' nromi ratsastustunnille, tai leirille, kun putosin lapsena satulasta joka tunti. Väen väkisin kävin kurssin loppuun. Myöhemmin aikuisällä uskaltauduin mennä hevospelko ja ratsastuspelko terapiaan. Musta tuntuu ihan avuttomalta ison eläimen kanssa, toisaalta pidän niistä. Onko täällä ketään ratsastus / hevospelkoista?
😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä joudun pitämään aina pitkiä housuja, jopa kesä kuumalla, koska minulla on jalassa todella pahat arvet leikkauksesta johtuen.
kukaan muu ei tiedä, kun lähipiirini.
Työpaikalla kerran oli yksi kesähessu, joka katsoi jalkaani, ei sanonut mitään, mutta näin, että oli vaihtanut puhukaappia.
Puhun englantia sujuvasti eikä ole mitään ongelmaa puhua jenkkien, brittien tai ihan muunmaalaisten kanssa, jos vain heidän puheestaan saa selvää. Mutta aina kun joudun puhumaan englantia muiden suomalaisten kuullen, tuntuu että kieli menee solmuun, en osaa lausua yhtäkkiä ollenkaan, en muista oikeita sanoja ja sanat tulee väärässä järjestyksessä. Tähän ei edes liity mitään koulutraumaa. Olin aina hyvä koulussakin. Jotenkin vain suomalaisten edessä puhuminen tuntuu kuin olisi kauhean arvostelun kohteena, vaikka nämä ihmiset eivät itse uskaltaisi puhua ollenkaan.
Olen myös hyvä ajamaan autolla, varsinkin tutuilla autoilla tutuissa paikoissa. Vieraissa kaupungeissa vähän ahdistaa, jos ei joku kerro ajoissa minne pitää mennä. Isoissa kaupungeissa en edes halua ajaa, jos ei ole aivan pakko. Mutta ahdistaa ylipäätään jos joku on kyydissä, varsinkin puoliso tai yksi tietty kaveri. Silloin ajan oikeastikin huonommin kuin yleensä. Eikä nuo edes ole minua parempia kuskeja, joten en ymmärrä mistä se johtuu.
Moni aikaisempi ahdistus, kuten nuo erilaisissa ravintoloissa sähläämiset, on ajan myötä helpottaneet. Aina voi kysyä. Ulkomailla on jotenkin vielä hankalampaa. Miksei voi olla selkeästi yksi tyyli: odota pöytiinohjausta TAI mene itse pöytään TAI mene tiskille tilaamaan, ja odota laskua TAI pyydä laskua TAI mene kassalle maksamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein keksi onko mitään semmoista, mikä jäisi minulla kokonaan tekemättä tuon takia, mutta moni asia vaatii sopivan mielentilan. Lykkään ja lykkään, kunnes yhtäkkiä teen sen.
Vieraaseen uimahalliin en voi mennä yksin sen vuoksi, että minulla on huono näkö ilman laseja ja pelkään, etten siksi osaa toimia siellä. Pahin pelko on, että säntään altaalta miesten suihkuihin ja aiheutan nolon tilanteen.
Tähän uimahalliin ja huonoon näköön on pakko kommentoida.. Teininä ystäväni (todella huono näkö hänellä) meni vahingossa miesten puolelle uima-altaalta. Eipä tuosta suurta vahinkoa ollut, kun hän ei siellä mitään nähnyt 😅
Itse en uskalla ajaa autopesuun tai auton käsinpesuun, kun en tiedä miten siellä toimitaan. Olin 20 vuotta naimisissa ja mies aina hoiti tuon asian.
Taskuparkki ei onnistu enkä uskalla.
M47
Vierailija kirjoitti:
En kehtaa mennä hammaslääkärille, koska mulla on mielestäni niin likaiset hampaat. En kehtaa tunnustaa hammaslääkärille, että en ole vuosiin käynyt. Mulla on myös hammaslääkärikammo.
Kuljen töissä työpisteelleni muutaman työkaverin ohi ja huomenen sanominen on jotenki vaivaannuttavaa, jos työkaveri keskittyneesti tekee jotain hommaa. En tiedä pitääkö sanoa vai ei. Onko epäkohteliasta vaan kävellä ohi vai moikata ja häiritä toisen työskentelyä?
En tykkää myöskään soitella tuntemattomille. Kauhistus olisi soittaa jonkun työhakemuksen perään ja sitten yrittää kuulostaa vakuuttavalta ja sellaiselta, joka kannattaa palkata.
Minulla meni 8 vuotta hammaslääkärikäyntien välissä. Oikein asiallista kohtelua sain, ja kehoituksen käydä useammin. :) Tsemppasin itseäni ajattelemalla, että ovat varmaan todella iloisia, että vihdoin minäkin tulen sinne. :)
En uskalla mennä uimarannalle tai pukeutua lyhyisiin hihoihin tai lahkeisiin. Olen läski ja kuvittelen miten ihmiset yökkäilee, tirskuu ja salakuvaa. Tiedän kyllä että siellä käy kaikenlaista ihmistä ja harvalla muiden kroppa kiinnostaa.
Hävettää teidän puolesta. Uskomattoman noloa ja osaamatonta porukkaa. Ihmettelen, miten selviätte elämässä ja ennenkaikkea, miten siedätte itseänne.
Olen muka niin tasa-arvon kannattaja, mutta vanhemmiten minusta on tulossa nössö kuski. Ajelin ennen paljon ja vaikka missä, nykyään mies ajaa oudoissa paikoissa, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Lisäksi kärryllä peruuttaminen nolottaa ja stressaa, mies hoitaa sen vaikka ei se sitä sen paremmin osaa. Hävettää edes tunnustaa tätä.