Kertokaapa rehellisesti, mitä tavallisia asioita ette uskalla tehdä koska joko ette osaa tai koska nolottaa. Nyt ilman mitään sensuuria

En uskalla luistella. Pelkään kaatumista, enkä ole koskaan oppinut sitä kunnolla.

Jännitän myös puhelinkeskusteluja tuntemattomien kanssa, esimerkiksi varatessani aikaa lääkäriin. Pelkään puhuvani epäselvästi tai vaikuttavani typerältä.

Vierailija kirjoitti:

En käy koskaan ravintolassa. Ystäväporukka usein pyytää mukaansa, mutta en koskaan lähde. En tiedä miten käyttäydytään, miten tilataan ja maksetaan, annetaanko juomarahaa ym. En ilkeä ystäviltäkään kysyä kun olen jo keski-ikäinen ja kaikki olettavat että ravintolakäynnit on normisettiä.

Olin juuri kirjoittamassa samaa. Myös hotellissakäynti kuuluu samaan kategoriaan.

En pidä siitä, että pitää kutsua vieraita omaan kotiini. Joskus vaan täytyy, etenkin  kun itse kyläilen mielelläni. sressaan etukäteen hirveästi , vaikka vieraat olisivat vanhoja ystäviä. Olen epävarma ja sählään tarjoiluissa. Työpaikallani taas joudun usein vastaanottamaan asiakkaita ja liiketuttuja ja toimimaan emäntänä. Tässä pärjään hyvin, jopa viihdyn, vaikka paikalle tulee henkilöitä, joita en ole koskaan tavannut. Kumma juttu, selitys täytyy olla se, että työssä omaksun tietyn roolin, en ole  oma itseni. Kotona sellaiseen rooliin ei  oikein voi paeta.

Ihan vaan puhumista. Puhun kuitenkin jotain älyvapaata ja kaikki nauraa partaansa ja supisee seläntakana kuinka idiootti olen

En kehtaa käydä kahviloissa yksin, kun pelkään että en osaa tilata sitä kahvia oikein.

Ylittää tietä ilman liikennevaloja

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin laulaa, mutta en koskaan laula, jos tiedän jonkun kuulevan. Asun kerrostalossa, joten en laula. Ajokorttia ei ole,  muuten laulaisin automatkoilla. Ihailen ihmisiä, jotka voivat laulaa estoitta esim. suihkussa. 

Minua ei haittaa, jos muut laulavat.

Välillä tämä häiritsee aivan hirvittävästi. Pitäisi päästä jonnekin korpimetsään karhuille ulvomaan :D

Laula kuiskaamalla niin kuin minä. Tuntuu ja kuulostaa ihan hyvältä kun tottuu.

En uskalla puhua ihmisille kasvotusten enkä muutenkaan. Laitan vaan viestejä ja sometan.

Kerran joku alkoi puhumaan minulle aloin esittää muka viittomakieltä ettei tarvisi puhua. Mutta se osasikin viittoa oikeasti ja kävi päälleni kun kai luuli että ivailen.

Viittomiseni oli jotakin ihan järkyttävää huitomista paniikissa. Sitten vielä ilmehdin kuin joku Dracula.

Parin viikon päästä tuli poliisilta kirje. En ole uskaltanut avata sitä koska olen ihan varma että liittyy tuohon tapaukseen ja pitäisi mennä ilmoittautumaan vankilaan.

Olen 48 ikäinen akateemisesti koulutettu tyttö.

Vierailija kirjoitti:

En käy koskaan ravintolassa. Ystäväporukka usein pyytää mukaansa, mutta en koskaan lähde. En tiedä miten käyttäydytään, miten tilataan ja maksetaan, annetaanko juomarahaa ym. En ilkeä ystäviltäkään kysyä kun olen jo keski-ikäinen ja kaikki olettavat että ravintolakäynnit on normisettiä.

Ystäväsi varmaan käyvät ns. tavallisissa ravintoloissa, ei missään ylettömän fiineissä paikoissa.

Menet sisään. Tarjoilija yleensä ottaa jotakin kontaktia aika pian, kysyy montako teitä on jne. Ohjaa pöytään tai sanoo että pöydän voi valita vapaasti. Ruokalista on joko valmiiksi pöydässä tai tarjoilija tuo sen ja kysyy samalla mitä haluatte juoda. Vettä ym. perusjuomaa saa joka paikassa, muut voi katsoa listasta. Pizzerioissa ja pikaruokapaikoissa jonotetaan tiskille ja tilataan sekä maksetaan tilauksen yhteydessä, listat on näkyvissä tiskillä tai katonrajassa valotaulussa.

Katsot listat ja tilaat mitä haluat. Seurueen kesken monesti keskustellaan otetaanko myös alkuruokaa tai alkoholia tms. Jokainen kuitenkin saa tilata mitä haluaa. Tarjoilijalta voi kysyä voiko annoksesta vaihtaa jotakin tai jättää pois, mikäli on vaikka jotain allergiaa. Tarjoilijalta voi ylipäätään kysyä, jos jokin listan ruoka tai muu asia askarruttaa.

Odottelelette jonkin aikaa, ja saatte ruuat pöytään. Joissain paikoissa voi olla esim. alkusalaatti seisovassa pöydässä, tarjoilija kertoo mikäli se kuuluu hintaan tai on ostettavissa erikseen muutamalla eurolla.

Syötte ja juotte, ja tarjoilija saattaa käydä kerran, pari kysymässä maistuuko ruoka, haluatteko lisää juotavaa ym. Kun kaikki ovat syöneet, korjaa tarjoilija astiat pöydästä, kysyy että haluatteko jälkiruokaa ellette ole tilanneet jotain menua mihin kuuluu kaikki alkuruuasta jälkiruokaan. Tilaatte listalta kahvia, teetä, jälkiruokaviiniä, jälkiruokaa, tai mitä haluatte (tarjoilija tuo listat mikäli ei ole pöydässä), tai ette ota jälkiruokaa.

Kun kaikki on syöty, pyydätte tarjoilijalta laskun, kerrotte maksetaanko kaikki samasta, vai otatteko erilliset laskut (jokainen maksaa omansa, pariskunnat maksaa yhteisesti, kaveri tarjoaa jollekin korvaukseksi jostain tms.). Voi myös maksaa lähtiessä tiskille ellei tarjoilijaa näy, kassalla usein vielä varmistetaan mitä söit ja joit. Maksat, ja olet valmis lähtemään. Ravintoloissa saa myös istua ja seurustella, ei ole pakko singahtaa ulos välittömästi kun on saanut viimeisen suupalan nielaistua.

Seuraa mitä muut tekevät, jos kassalle on jonoa, niin luultavasti tilataan siinä eikä pöydässä. Mutta aina voi kysyä tarjoilijalta, sitä ei tarvitse nolostella.

Rohkeasti vain kokeilemaan! Yksinkin voi aivan hyvin käydä harjoittelemassa.

Niin joo, suomessa ei ole tapana jättää ravintolassa juomarahaa, maksetaan vain se mitä laskussa on eritelty.

Tarjoilijalta voi myös pyytää lisää miettimisaikaa, mikäli et ole ehtinyt tai osannut päättää mitä haluat tilata.

Normaalit käytöstavat, älä huuda tai kailota, kiitä aina tarjoilijaa kun hän tuo jotain pöytään, älä sotke tai häiritse muita asiakkaita. Jos ruuassa on jotain vikaa (on vaikka viileää jo tuotaessa, sisältää jotain mitä et tilannut, tai on epäonnistunutta), sen voi ja kannattaa ystävällisesti sanoa tarjoilijalle.

Vinkkinä teille, jotka pelkäävät puhumista puhelimessa tai muuten sen takia että pelkäätte virheitä: minä sönkötän useinkin tai en saa ensin sanaa suustani kun ajatukset harhailevat, mutta käytän sitten tällaisia fraaseja: "eiku", "hehheh", "eiku hetkinen", "anteeks, mulla ei nyt aivot toimi", "miten mää en nyt osaa ajatella", "mitähän mun piti sanoa", "oho eiku siis", "määhän puhun ihan mitä sattuu", ja jos jotakin asiaa ei tajua tai ei kuule niin "anteeks en nyt ymmärrä/en kuullut" "selitätkö vielä kun en ihan ymmärtänyt/kuullut". :D Nämä toimii missä vaan. Kassalla, virastoissa, tapaamisissa, puhelimessa. Yleensä se toinen osapuoli ymmärtää heti ja naurahtelee mukana, ja johdattelee asiaa eteenpäin. Kaikilla on nimittäin kokemusta ajatuskatkoista ja sönköttämisestä, se ei ole kenenkään yksinoikeus. Noita voi vaikka harjoitellakin! Olen itse opetellut näitä havainnoimalla muita jotka ihailtavasti osaavat toilailla niin että tilanteet säilyvät silti ihan mukavina ja luontevina. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kehtaa mennä salille. Pelkään että teen liikkeitä väärin tai en osaa käyttää laitteita ollenkaan. Lisäksi pelkään tilannetta että ähkin jossain laitteessa ja ihmiset samalla jonottavat siihen laitteeseen ja odottavat että menisin pois.

Katso sellainen päivä, että paikalla on opastaja joka neuvoo oikeat liikkeet ja asennot.

Jonottavat ovat vastuussa itsestään, kyllä he näkevät onko jollain sarja kesken.

Olisipa kuumottavaa äheltää menemään, kun muut tuijottavat jonossa.

Ei siellä ole tuijottavia jonoja. Jokainen hoitaa oman hommansa. Ainakin siellä, mihin mennään oikeasti kuntoilemaan eikä esittelemään itseään. Kannattaa valita kunnan sali tai keskihintainen, jossa on tarpeeksi laitteita.

Tulikin tästä mieleen Sofia Blörffi joka otti salilla kuvan toisesta kuntoilijasta ja laittoi instaan ivallisen tekstin kera.

Tuohon ravintolassa käymiseen vielä sen verran, että useimpien ravintoloiden ruokalistat on netissä, niihin voi tutustua etukäteen ja miettiä jo valmiiksi mitä tilaa, mikäli jännittää, että tilaamisessa menee muuten liian kauan. Joskus voi olla niin, että lista on juuri vaihtunut ja netissä on vanhentunut lista, mutta sitten täytyy mennä sen mukaan.

Joissain hienommissa ravintoloissa saattaa olla vain maininta ”kauden herkkuja kokin mieltymysten mukaan valmistettuna” tms. jolloin tarjoilija kertoo teille mikä on päivän ruokalista.

En käytä WhatsAppia, kun en yhtään tiedä, miten se toimii ja miten sitä käytetään.

Minua ahdistaa käydä apteekissa, koska aina joku työntekijä tulee kysymään mitä etsin. Tiedän, että heitä on neuvottu niin, mutta on tosi rasittavaa kun jos vaikka ostan perus-Buranaa, niin siitäkin voi tulla lisäkysymyksiä tai joku luento lääkkeen käytöstä. Asiakkaiden ahdistelu apteekissa saisi loppua.

Itsellä todella monet asiat liittyvät juuri ihmisten kanssa toimimiseen. Pelkään nolaavani itseni varsinkin uusissa tilanteissa, joten välttelen niitä, mutta toisaalta en sitten saa mitään kokemuksia ja opi koskaan toimimaan jos ei ole harjoitusta. Näitä ovat juuri ravintolassa toimiminen, jonkun asian tilaaminen, junalla matkustaminen ja junien vaihto, ulkomaille matkustus jne. En ole ollut koskaan edes laivassa, tosin ei ole muutenkaan tullut mentyä eli en tahallani ja tarkoituksella ole kaikkea vältellyt vaan rahatilannekin ollut sellainen etten ole esim ulkomailla matkustaa. Olen aika nuori vasta, joten tietenkin olisi aikaa vielä tehdä mitä vaan, mutta välillä pelottaa miten koskaan uskallan ja vaikka uskaltaisin niin mietin sitä tuleeko joku asia koskaan minulle tavallaan mukavaksi vai onko se aina vaikeaa. Minulla ei myöskään ole ketään ihmistä, joka esim matkustaisi kanssani ja auttaisi aluksi uusissa jutuissa. En tietenkään nyt ketään rasittaisi, mutta olisi silti kiva joskus olla joku jonka kanssa tehdä asioita. Paljon tässä myös sen ettei minulla oikeastaan ole kavereita. Aika yksinäinen olen ja kiusattu aikoinaan paljon. Siitäkin tietty varovaisuus on jäänyt ja luota helposti. Silti todella paljon kaipaisin sellaista juttukaveria ja välillä tuntuu kurjalta, kun ei ole ketään ja haluasi keskustella toisen kanssa. Olin yhdessä koulutuksessa, jossa mukava porukka ja puhuin todella paljon siellä ( yllätin jo itsenikin) kun oikeasti olen ollut niin kauan ilman ketään sellaista jonka kanssa puhua.  Asun vielä aika "huonolla" paikkakunnalla, jossa ei paljon mitään mahdollisuuksia harrastaa yms joten en pidä hirveän hyvänä löytää täältä seuraa. Aikoinaan tuli tavallaan ajauduttua tänne ja täältä ei nyt niin vain pois voi muuttaa ja ei ole nyt mahdollista tämä.

Jatkuu 

Jatkoa

Tähän loppuun kirjoitan vielä yhdestä asiasta, joka varmaan monille voi olla kielteinen juttu. Oikeastaan olen jo aiemminkin käynyt yhdessä chatissa ja tavallaan siitä tullut vähän tapa minulle. Välillä kävin enemmän ja sitten taas taukoa. Olen nuori nainen. Nämä ovat siis sellaisia missä ihmiset ovat siis "esiintymässä" ja myönnän sen, että s*ksi näissä tietenkin esillä. Itse en silti oikeastaan käy sen takia vaan ihan sen vuoksi, että kiva katsella jotain ihmistä ja kuunnella "heidän" musiikkiaan sekä katsella mitä muut kirjoittavat. Miehiä siis katselen. Itsellä ei siis ole mitään tunnuksia tuonne ja olen ihan anonyymi siellä eli mitään nimimerkkiä yms ja en voi kirjoittaa mitään. Joskus mietin todella, että olisi kiva luoda tunnukset ja kirjoittaa jotain, mutta sitten en kuitenkaan viitsi ja ajattelen etten kuitenkaan uskaltaisi kirjoittaa. Minulla ei myöskään ole rahaa antaa heille mitään tippejä ja sekin ehkä vähän tyhmää jos olisi tunnukset ja kävisi usein katsomassa, eikä koskaan "maksaisi" mitään. Näiden syiden vuoksi varmaan on pakko pysyä vaan tunnuksettomana ja käydä muuten vaan siellä. Chat*rbatesta siis kyse ja sinne siis ilmaista luoda tunnukset. 

Oikeastaan se on silti aika hassua viettää aikaa siellä ja minulla on pari joita todella tykkään katsella ja he kuuntelevat vielä sellaista musiikkia mistä itsekin todella tykkään. Toinen metallimusiikkia ja toinen muuten todella lempibiisejäni. Tämänkin vuoksi on helppoa käydä siellä. Toinen on vielä todella sympaattisen oloinen ja hänet aikoinaan näin jo toisessa chatissa ja lähti sieltä ja olin oikeasti iloinen, kun huomasin, että on siirtynyt tuonne uuteen paikkaan ja löysin hänet sieltä. Hänellä vielä pari kissaa, jotka käyvät tervehtimässä aina välillä häntä, kun hän kirjoittaa ja voin sanoa, että oli todella ihana näky kun huomasi todella, että kissa todellakin rakastaa häntä ja on varmaan hyvä omistaja niille. Toinen heistä on myös todella iloinen aina ja hyvällä tuulella ja mukavaa "hengata" siellä. Yksi suosikeistani lopetti ja se oli aika ikävä juttu. Eräässä toisessa chatissa oli myös yksi joten kävin paljon katsomassa ja siellä oli aika vähän katsojia, joten hän tavallaan huomioi minutkin, vaikka olin tunnukseton ja puhui aina, että kävi kun käyn siellä ja vietän aikaa hänen kanssaan. Menin siis yleensä samaan aikaan ja olin kauan siellä ja siellä ei paljon käynyt niitä tunnuksettomia joten arvasi varmaan, että olen se sama tyyppi, joka siellä käy. Kun hän lopetti osittain juuri sen takia, ettei siellä käynyt tarpeeksi väkeä niin on pakko myöntää, että olin surullinen. Ehkä joku pitää nyt minua aika tyhmänä ihmisenä ja jotenkin tietenkin mietin sitäkin onko se oikein jos käyn noissa paikoissa.

jatkuu vielä

Jatkoa

Mietin myös sitä onko se oikein jos antaa sitä rahaa eli tippiä heille. Uskon, että jos olisin rikkaampi ihminen niin voisin todellakin maksaa ja sekin varmaan monelle sellainen asia mitä ei tekisi. Ymmärrän tietenkin sen mikä takia he siellä ovat ja joku tietenkin ajattelee, että rahan kerjuuta yms, mutta itse mietin myös sitä, että kyllä heillä varmaan tarvetta rahalle ja monet ovat köyhistä maista. Näin kuitenkin sen niin, että ihmisiä hekin ovat ja vaikka touhu tietenkin s*ksin ja rahan ympärillä pyörivää niin silti heissäkin on eroja ja toiset todella sympaattisia ja mukavalta vaikuttavia ihmisiä.  Sekin on tietenkin totta etten tule sitä seuraa tuolta samaan, vaikka kirjoittaisin ja olisi tunnukset ja ymmärrän sen, että pitäisi löytää ne ihmiset oikeasta elämästä. Käyn varmaan tuolla silti niin kauan kun se tuntuu mukavalta silti. Sori jos joku ei pidä tästä ja ymmärrän, että monet ajattelevat varmasti eri lailla. Kirjoitin tämän nyt tähän senkin vuoksi jos jollakin olisi ajatuksia tähän liittyen. Itsellä kuitenkin myös nolo asia, josta en kyllä kasvokkain tietenkään puhuisi kenellekään. Olen vielä nainen, joten jotenkin harvinaisempaa ehkä käydä tuolla ja olen huomannut, että katsojissa naisia aika vähän. Kiitos jos joku jaksaa lukea tämän.

Hävettää laulaa autolla ajaessa, etenkin liikennevaloissa. Tulee sellainen olo, että kaikki kyttää ympärillä että mikä skitso tuolla ulvoo yksinään. Olen ratkaissut asian naputtamalla mahtipontisesti tahtia sormilla rattiin ja heiluttamalla päätä/ylävartaloa musiikin tahtiin, että ihmiset varmasti ymmärtävät mun kuuntelevan musiikkia eikä mölyävän muuten vaan yksinään. Näytän varmaan melko typerältä.