Lue keskustelun säännöt.
Kertokaapa rehellisesti, mitä tavallisia asioita ette uskalla tehdä koska joko ette osaa tai koska nolottaa. Nyt ilman mitään sensuuria
Inhoan bussilla kulkemista, koska nolottaa painaa sitä pysähtyy nappulaa. Minulla ei ole ajokorttia.
Kommentit (1890)
Jaa. Ompa ihmisillä outoja pelkoja.
Ei tule itselle muuta mieleen kuin etten ole koskaan ajanut Helsingissä ja suoraan sanottuna, taksista katsottuna, se näyttää niin kaaosmaiselta etten ehkä uskaltaisi lähteä kokeilemaan. En ees tiedä mitä ne kehä 1 ja 3 ovat, varmaan on olemassa myös kehä kakkonen. Noh riski tälle on hyvin pieni kun asun tuppukylässä Lapissa melkein tuhannen kilsan päässä 😂.
Muuten, ei mitään sosiaalisten tilanteiden pelkoja. Vielä.
35N
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inhoan kaupassakäyntiä, koska luulen, ett kaikki tuijottaa minua.
Eipä siellä kukaan tuijota, silti minäkin inhoan kaupassakäyntiä.
Pirkko Arstila tuijottaa ja kirjoittaa näkymistään koko kansalle.
https://www.is.fi/viihde/art-2000005439302.html
Alkuperäistä kolumnia ei enää löydy, mutta tuo kertoo aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En uskalla kuunnella kuulokkeilla musiikkia esim. bussissa, koska pelkään, että hengitän äänekkäästi ja joku huomaa :(
Minä pelkään että rupean laulamaan tai hyräilemään 😁
Minä hyräilen ja jalka vispaa😊
Nolottaa mennä huoltoaseman vessaan kakalle. Käytännössä naapuri istuu 30 cm päässä ja kaikki ähinät ja lorinat sun muut kuuluu selvästi puolin toisin. Joissakin vessoissa on sentään radio päällä. Niissä käyn jos on aivan pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hävettää kaupassa kun olen niin hidas pakkaamaan ostoksia kasseihin ja kaikki katsoo kuinka epäjärjestelmällisesti pakkaan kun hädissäni vaan heittelen ostoksia sikin sokin kassiin. Jos yritän pitää jotain järkestystä, kaikki menee kuitenkin pieleen.
M36. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parkkihallikammo kirjoitti:
En osaa taskuparkkeerata, olen huono peruuttamaan parkkiruudusta ja siksi pelkään parkkihalleja - että ovat ahtaita enkä saa autoani enää sieltä ulos.
Ajoin melkein 20 v ennen kuin aloin parkkeerata taskuun. Se sujui ihmeen hyvin.
Itse en ole autokoulun jälkeen edes yrittänyt taskuparkkeerausta. Ahdistaa kun heti on toinen auto takana kyttäämässä ja odottamassa, että saat sen auton parkkiin. Enkä muutenkaan tajua mitään mitä peilin kautta näkyy, en vaan hahmota yhtään näkemääni.
Minulla on taskuparkeista tällainen kokemus: autokoulussa noudatin opettajan ohjeita ja ekasta taskuparkista lähtien homma sujui 100% hyvin. Kun kortti oli taskussa ja lainasin äidin autoa jossa ei ollut ohjaustehostinta ja kääntösäde oli hurja suuri, ei taskuparkista tullut yhtään mitään. Hikoilin naama punaisena ja vekslasin autoa ihan normaalinkokoiseen tilaan, ja homma ei kertakaikkiaan onnistunut. Vaikka olen sittemmin omistanut neljä autoa joissa kaikissa on ollut sekä tehostin että pienempi kääntösäde, taskuparkkiin on jäänyt kova kynnys tuon ekan "itsenäisen" kokeilun takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin aloittaa juoksemisen mutten kehtaa kun asun miljoona kapungissa ja aina joku nakisi minut hikisena ja punaisena.
Aiemmin nolestelin myos puhelimella soittamista, nyt onneksi paassyt tuosta yli.
Vierailija kirjoitti:
Jos pankkiautomaatilla on jonoa jätän menemättä siihen, koska en koskaan opi muistamaan kumpaan aukkoon (sininen vai keltainen) kortti kuuluikaan laittaa.
Joo, tiedän että lukeehan se siinä, mutta aina menee väärin.
Ssama, käyn niin harvoin nostamassa rahaa ja kerran menk väärään ja paniikki iski. Mies opetti ja nyt päässä soi aina automaatilla, "sirullinen kortti siniseen aukkoon". Tiedän olen hullu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pankkiautomaatilla on jonoa jätän menemättä siihen, koska en koskaan opi muistamaan kumpaan aukkoon (sininen vai keltainen) kortti kuuluikaan laittaa.
Joo, tiedän että lukeehan se siinä, mutta aina menee väärin.Ssama, käyn niin harvoin nostamassa rahaa ja kerran menk väärään ja paniikki iski. Mies opetti ja nyt päässä soi aina automaatilla, "sirullinen kortti siniseen aukkoon". Tiedän olen hullu.
Itse en tätä panikoi, mutta mulla on myös sama muistisääntö: SIrukortti SIniseen. Toimii :)
En osaa laittaa hiuksiani mitenkään, en föönata, kihartaa, laittaa mitään aineita siihen. Olen aikuinen nainen ja pidän aina ponnarilla, kun en kehtaa kysyä enää keneltäkään apua. En edes omista hiustenkuivaajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan ostaa poplevyn joka tuli vuosia sitten. Käteviten saisin sen kun menen levykauppa äx tiskille ja tilaan sieltä mutta en kehtaa koska se on vaihtoehtorockliike joiden myyjät / asiakkaat on sitä mieltä että pop on saat.nasta seuraavaa.
Mikset tilaa netistä?
Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollista tilata netistä. Ymmärtäkää se jo.
Siis tämä. Jos on vaikka luottotiedot menneet, tai ei ole mahdollista saada nettitunnuksia niin ei sitä niin vaan tilata. Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Tai jos yksinkertaisesti ei ole rahaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluan ostaa poplevyn joka tuli vuosia sitten. Käteviten saisin sen kun menen levykauppa äx tiskille ja tilaan sieltä mutta en kehtaa koska se on vaihtoehtorockliike joiden myyjät / asiakkaat on sitä mieltä että pop on saat.nasta seuraavaa.
Mikset tilaa netistä?
Kaikilla ihmisillä ei ole mahdollista tilata netistä. Ymmärtäkää se jo.
Siis tämä. Jos on vaikka luottotiedot menneet, tai ei ole mahdollista saada nettitunnuksia niin ei sitä niin vaan tilata. Kaikki ei ole niin mustavalkoista. Tai jos yksinkertaisesti ei ole rahaa.
Jos ei ole rahaa, niin ei voi ostaa kaupastakaan, joten tuo kehtaamisjuttu on aivan epäolennainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistaa katsoa kaupan myyjää silmiin. En tiedä miksi, kun omakin työ on todella sosiaalista ja en ole muutenkaan kovin introvertti. Se vaan ahdistaa.
Pelottaa myös kaikki "pakolliset" yhteislaulutilanteet, koska en osaa YHTÄÄN laulaa. Lauluni kuulostaa ihan järkyttävältä, ja se on vaan niin noloa, kun sitten kaikki vilkaisevat suuntaani kiusaantuneena. Esim. Paljon onnea vaan -laulut, joulukirkossa virret tai pahinta kaikesta, jotkut yllättävät yhteislaulut juhlissa. Opiskelijavuosina sitsien lauluvihkot oli yhtä kuin painajainen.
Lienenköhän joskus jo vastannut tähän keskusteluun, mutta vastaukseni kaikessa yksinkertaisuudessaan on se, että en uskalla lähestyä yhtäkään naista ns. "romanttisessa mielessä". Miksikö? Koska olen sen joskus tehnyt ja palkaksi sain vain rankkaa kiusaamista ja totaalisen itsetunnon romuttamisen. Kannattiko lähestyä kyseistä tyttöä? No eipä kyllä kannattanut. Jäi sellaiset traumat siitä kiusaamisesta, että minuun upotettiin syvälle ajatus siitä, että ei minua kukaan nainen koskaan halua. Se ajatus on päässäni pysynyt näihin päiviin asti, enkä yksinkertaisesti kykene lähestymään ketään naista omana itsenäni, koska pelkään taas jotain julkista nöyryyttämistä ja pilkkaamista. Eihän kukaan normaali aikuinen tuollaista harrasta, mutta enhän itsekään mikään normaali ole.
Terveisin Naispelko26
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En uskalla ajaa keskustassa, sillä pelkään joutuvani kaupungin facebook- seinälle haukuttavaksi. Jos on tapahtunut joku asia mitä en ole ennakoinut tmv.
En myöskään aja paikkaan missä on tietöitä, koska pelkään etten hahmota mistä pitää ajaa ja ajankin päin aitoja tai väärästä kohdasta. Jos pitäisi peruuttaa pois umpikujasta alkaisin varmaan itkemään 😂Toi on niin totta toi tietyöjuttu! Mäkin aina toivon, että olisi joku toinen auto edessä, joka perässä ajaisin sitten samalla tavalla. Jos ite joutuu menemään ensimmäisenä, oon ihan paniikissa ja pelkään että ajan jostain niitten tötsien väärältä puolelta tai jotain. Ja sitten vielä joku tietyömies siinä seisomassa ja tölläämässä.
Pari päivää sitten ajoin moottoritietä ja siellä olikin yllättäen asfaltointityö menossa ja joutui ajamaan kapeaa kaistaletta niiden koneiden vierestä valojen häikäistessä ja savun seassa. Sitä ehkä noin kilometri ja perään toinen säkkipimeässä yrittäen tihrustaa, että missä kohtaa se tietyöalue loppuu. kun takana tuleva vielä roikkui puskurissa kiinni.
Niitä liikenteen ohjaamiseen tarkoitettuja kartioitakin oli noin 2-300m välein, eikä niitä meinannut erottaa pimeässä.
Välttelen hissiin joutumista naapureiden kanssa. Aika usein kävelen portaat alas, myös ylös, jos ei ole paljon kannettavaa. Inhoan, jos junassa tulee joku viereen istumaan. Bussissa ei haittaa, koska en matkusta bussissa niin pitkiä matkoja kuin kaukojunassa. Menen usein lemmikkivaunuun, koska siellä on usein tilaa.
Suurin osa näistä ongelmista ois vältetty, jos itsetuntoa ois vahvistettu pienestä asti ja rohkaistu tekemään vaikeita juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pankkiautomaatilla on jonoa jätän menemättä siihen, koska en koskaan opi muistamaan kumpaan aukkoon (sininen vai keltainen) kortti kuuluikaan laittaa.
Joo, tiedän että lukeehan se siinä, mutta aina menee väärin.Ssama, käyn niin harvoin nostamassa rahaa ja kerran menk väärään ja paniikki iski. Mies opetti ja nyt päässä soi aina automaatilla, "sirullinen kortti siniseen aukkoon". Tiedän olen hullu.
Et sinä hullu ole 😁 Minun nimeni on Siru ja tyttäreni on Sini, joten... siru ja sini(nen).
Minä en uskalla mennä kakalle.