Miksi arvostat dipomi-insinöörin niin korkealle parisuhdemarkkinoilla
Onko syynä että kyseessä isotuloinen ja harkitseva oikea mies hyvässä asemassa
Kommentit (92)
En arvosta, vaikka mieheni ammatti onkin. Häntä harmittaa itsekkin että valitsi sen tien.
Arvostaisin EHKÄ jos hän kuitenkin osaisi edes kirjoittaa diplomi oikein. Koska ei osaa, en kyllä arvostakaan.
Eikös täällä aina Di:t ja luonnontieteistä kiinnostuneet kiltti pojat itke naisten vähäistä kiinnostusta?
Vierailija kirjoitti:
En arvosta, vaikka mieheni ammatti onkin. Häntä harmittaa itsekkin että valitsi sen tien.
Trolli. Kyseessä ei ole ammatti vaan tutkintonimike.
Naimissa DI-robotin kanssa. Kaikki hoituu arjessa, mutta sielukkuutta kaipaisin vähän enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Naimissa DI-robotin kanssa. Kaikki hoituu arjessa, mutta sielukkuutta kaipaisin vähän enemmän.
naimissa ja naimisissa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naimissa DI-robotin kanssa. Kaikki hoituu arjessa, mutta sielukkuutta kaipaisin vähän enemmän.
naimissa ja naimisissa :D
naimassa
Been there, done that, bought the t-shirt..
Never again..
Herkkänä ja romanttisena dilleinssinä mua harmittaa kun enemmistö pilaa meidän kaikkien maineen.
Vastaajat ovat kovin negatiivisia mutta kovasti tuntuu tosielämässä naisille DI kelpaavan
En tiennytkään, että DI olisi jotenkin erityisen arvostettu. Henk koht pidän miehen koulutustaustaa tärkeänä, mutta ennemmin olisin KTM:n, lääkärin tai juristin kanssa.
Btw oma mieheni on tavallinen insinööri. Ei siksi että en olisi ”saanut” korkeakoulutettua (itse olen korkeakoulutettu). Mutta loppujen lopuksi sitä vaan rakastui kunnolla niin ettei se koulutus ollutkaan enää ratkaiseva. Olen kuitenkin aika urakeskeinen ja halusin kunnianhimoisen puolison. Mieheni on tehnyt mielettömän uran vaikka onkin ”vain” insinööri. Ei myöskään ole insinöörille tyypillisissä tehtävissä. Sen uskon, että duunarin kanssa (joka olisi duunarihommissa) ei suhde olisi pidemmän päälle toiminut. Meidän maailmat olisi väkisinkin liian kaukana toisistaan.
Vierailija kirjoitti:
En tiennytkään, että DI olisi jotenkin erityisen arvostettu. Henk koht pidän miehen koulutustaustaa tärkeänä, mutta ennemmin olisin KTM:n, lääkärin tai juristin kanssa.
Btw oma mieheni on tavallinen insinööri. Ei siksi että en olisi ”saanut” korkeakoulutettua (itse olen korkeakoulutettu). Mutta loppujen lopuksi sitä vaan rakastui kunnolla niin ettei se koulutus ollutkaan enää ratkaiseva. Olen kuitenkin aika urakeskeinen ja halusin kunnianhimoisen puolison. Mieheni on tehnyt mielettömän uran vaikka onkin ”vain” insinööri. Ei myöskään ole insinöörille tyypillisissä tehtävissä. Sen uskon, että duunarin kanssa (joka olisi duunarihommissa) ei suhde olisi pidemmän päälle toiminut. Meidän maailmat olisi väkisinkin liian kaukana toisistaan.
DI on äärimmäisen arvostettu
En arvosta yhtään. Moukkia, turhaluuloisia juntteja, eikä kovin hyvätuloisia jos niin luulit.
Olen ollut kolmen kanssa.
DI:t ovat olleet huonoimpia seksikumppaneita ikinä. Vain oma nautinto etusijalla. Väsähtävät nopeasti sängyssä.
Äly, tuo tutkinto vaatii jo suuren äo arvon. Toki tutkinto ei yksin riitä mutta lupaava alku kun ainakin älyä riittää. Hyvä palkka ei sekään haittaa.
Vierailija kirjoitti:
En arvosta, vaikka mieheni ammatti onkin. Häntä harmittaa itsekkin että valitsi sen tien.
Ei ole ammatti
Tuo on kyllä tiedossa, että naiset eivät arvosta DI-koulutusta kovin korkealle. Sama taitaa koskea luonnontieteilijöitä. Oikeastaan se vähä arvostus mitä on, liittyy enemmänkin diplomi-insinöörien palkkatasoon, joka on kohtuullisen hyvä (ainakin päällikkö- ja johtajatason hommissa) enemmän kuin tutkintoon itseensä. Jos DI:n palkka olisi vaikkapa samaa tasoa luokanopettajien kanssa niin DI:t olisivat naistenhakumarkkinoilla vielä nykyistäkin huonommin pariutuvia.
Mutta mites muuten on, paraneeko asia, jos väittelee tekniikan tohtoriksi? Otanta on niin pieni, etten osaa sanoa tuntemieni tohtorien puolesta (pääosa taitaa olla kuitenkin parisuhteessa).
Miehenä vastaan, että toki ihminen, joka tienaa paljon ja todennäköisesti osaa jotain käytännössäkin, sekä hyväkäytöksinen yleensä ja rento ja kohtuullisen sivistynyt, kuten diplomi-insinöörit yleensä ovat, tietysti luovat tehokkaan vaikutuksen.
Kerran tosin tapasin NAISpuolisen DI:n treffeillä. Rahaa oli mutta sivistys rajoittui tenttikirjoihin, muutenkin oli joku motoristiharrastaja (ekohippinä ei sytytä) ja tosi rajoittuneen oloinen ja materialistinen muutenkin. Muotivaatteet viimeisen päälle ja kädessä joku 200 euroa maksanut törkeän näköinen mustanahkainen käsilaukku.
Ehkä ihan ok, mutta ei nyt vain mun tyyppiä.
Näistä vastauksista harva liittyy mitenkään tutkintoon... DI joukkoon mahtuu suuri määrä erilaisia ihmisiä.
Äly kommentin kanssa olen samaa mieltä, se liittyy oikeasti tutkintoon että älyä vaaditaan
Mun ex on DI. Ja on syystä ex. Vakaa ja turvallinen parisuhde kyllä joo. Jos se riittää niin miksipä ei.
Enemmän arvostan nykyistä kiihkeää seksielämääni kuin vakaata taloutta.