Kaveri lähestulkoon painostaa lapsen hankintaan
Onko muilla kokemuksia kavereista, jotka lähes joka tapaamisella kyselevät, joko on alettu lapsen hankintaan? Minulta ei ole tuollaisia tivanneet aiemmin edes sukulaiset. Miksi ihmeessä joku ottaa asiakseen yrittää painostaa noin henkilökohtaisessa asiassa?
Kommentit (27)
Lapset ovat vanhemman elämässä upeinta ja arvokkainta mitä heillä on, ja se halutaan jakaa. Vähän kuin vastauskoontullut hehkuttaa onneaan. Ei se ilkeyttä ole, vaikka tyhmää usein onkin. Eihän sitä voi tietää, miten kovasti toinen on jo yrittänyt.
Mun kaveri meinas, että olisi kiva, että meidän lapsetkin ovat kavereita. Siksi painosti. Sillä mä sitten sanoin, että viilensi välit äitiini vuosi sitten samasta asiasta. Moisen kaverin voisin lempata iisimmin.
Kyllä kävin uhkailemaan, kun ei ollut hiljaa. Mä olin vasta tavannut nykyisen mieheni silloin ja samantien alkoi se älytön painostus.
Meni seitsemän vuotta ennenkuin me alettiin edes lapsista puhumaan. Kaveri kerkes jo erota ja uutta kierrosta aloittamaan. Hänen numero neljänsä on samana vuonna syntynyt kuin meidän esikoinen. Eikä ole olleet hyviä kavereita koskaan, ei vaan kemiat natsaa. Ovat nyt 18v.
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat vanhemman elämässä upeinta ja arvokkainta mitä heillä on, ja se halutaan jakaa. Vähän kuin vastauskoontullut hehkuttaa onneaan. Ei se ilkeyttä ole, vaikka tyhmää usein onkin. Eihän sitä voi tietää, miten kovasti toinen on jo yrittänyt.
Tältä pohjalta on sangen mielenkiintoista pohtia, miksi perheellisiä yleensä pidetään lapsettomia avarakatseisempina, kypsempinä ja elämää enemmän ymmärtävinä. Tuollainen yhden valinnan tuputus kun käsittääkseni kertoo ihan jotain muuta.
Ei ehkä ilkeää, se on totta, mutta todellakin tyhmää, naiivia, kapeakatseista ja lapsellista (pun intended).
Utele tarkkaan miten kaverillas riittää rahat ja onko yllätyksiin varustauduttu? miten sujuu äkkilähdöt lomalle yms.
Pyydä ulos päiväkänneille ja voivottele kun kaveris ei pääsekkään just nyt vaan pitää katsoa almanakasta joskus vuoden 2025 ja klo 1215-1300 väliselle ajalle.
Naura kun kaveris valittaa väsymyksestä ja kerro että ihan itse halusit.
Vierailija kirjoitti:
Mun kaveri meinas, että olisi kiva, että meidän lapsetkin ovat kavereita. Siksi painosti. Sillä mä sitten sanoin, että viilensi välit äitiini vuosi sitten samasta asiasta. Moisen kaverin voisin lempata iisimmin.
Kyllä kävin uhkailemaan, kun ei ollut hiljaa. Mä olin vasta tavannut nykyisen mieheni silloin ja samantien alkoi se älytön painostus.
Meni seitsemän vuotta ennenkuin me alettiin edes lapsista puhumaan. Kaveri kerkes jo erota ja uutta kierrosta aloittamaan. Hänen numero neljänsä on samana vuonna syntynyt kuin meidän esikoinen. Eikä ole olleet hyviä kavereita koskaan, ei vaan kemiat natsaa. Ovat nyt 18v.
Menee jo ohi aiheen mutta en ole ikinä ymmärtänyt tuota ajattelutapaa, että samanikäisistä lapsista tulee aina kavereita keskenään. Lapsissakin on temperamentti- ja persoonaeroja, ja koska lapsilla tunteidensäätely ja sosiaaliset taidot eivät ole vielä kehittyneitä, niin eri aaltopituudella olevan kaverin kanssa voi kolista pahastikin.
Menettänyt yhden ystävän tämmöisen takia.
Hankki porukasta ensimmäisenä lapsen, ja alkoi jankuttaa kaikille kuinka se on ainoa oikea tapa elää, lapset pitää tehdä nuorena jne.
Kai se on jotakin epävarmuutta, ei oikein tiedä tekikö oikein, ja siksi painostaa muita samaan.
Anna sille kasvatusneuvoja.