Lue keskustelun säännöt.
Lapsi huusi ravintolassa, nyt vanhemmat yrittävät tuhota ravintolan somessa
22.08.2019 |
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006212162.html?utm_campaign=tf-HS&ut…
Ravintola puuttui lapsen itkuun ja sai vastaansa some-ryöpyn, joka romahdutti paikan maineen – ”Olemme antaneet jo periksi”
Harmittoman oloinen tapahtuma alkoi kerätä myöhemmin ravintolan Facebook-sivulle valtavasti negatiivista palautetta.
Kommentit (315)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.
Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.
Itselläni on normaali 3-vuotias, joka osaa jo käyttäytyä. Kokeile, jos saisit diagnoosin omallesi.
Höpöhöpö. Itsesäätelytaito kehittyy vasta 5-6-vuotiaana ja kunnolla vasta alakoulun alussa. Sitä ennen ei varsinaisesti voi normaaleja raivokohtauksia kasvattaa pois. Toisilla niitä tottakai on enemmän kuin toisilla sen mukaan, millainen temperamentti. Ainoastaan pelottelemalla voi lapsen pakottaa pois tästä käytöksestä.
Eli joko lapsesi on luonnostaan rauhallinen ja rauhallisesti reagoiva tai olet pelotellut hänet näennäisen hyväkäytöksiseksi.
Kyllä 3v voi jo odottaa jonkinlaista käytöksen säätelyä ja itsehillintää.
"Noin viisivuotiaana lapsi tunnistaa ja hallitsee
omia sekä ymmärtää muiden tunteita paremmin. Lapsi pystyy sopeuttamaan
omaa toimintaa muiden tunteisiin ja hän harjoittelee tunteiden ilmaisua ja hallin-
taa muun muassa roolileikkien avulla."Suora lainaus tästä kehityspsykologian kirjasta, jota juuri opintoihin luen.
Siis 3v saa tehdä mitä haluaa koska ei tajua mistään mitään? Ei se ihan noin mene. Onnea vain elämään tuolla asenteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän että lapset itkevät. Ymmärrän että saattaa harmittaa kun ravintolan henkilökunta huomauttaa asiasta. Sitä en todellakaan ymmärrä enkä hyväksy että tuon takia aloitetaan lokaamiskampanja sekä ravintolan omalla face-sivulla että monissa muissakin Facebookin ryhmissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.
Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.
Tai olisiko aika keskustella ongelmista jonkun asiantuntijan kanssa?
Kyllä ehdottomasti, jos jollakulla on kolmevuotias, joka ei koskaan itke, raivoa tai osoita muuten negatiivisia tunteitaan ns yli. Todellakin tarvitsee sellainen lapsi asiantuntija-apua.
Tai sitten äiti menee mielenterveyspalveluiden piiriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.
Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.
Itselläni on normaali 3-vuotias, joka osaa jo käyttäytyä. Kokeile, jos saisit diagnoosin omallesi.
Höpöhöpö. Itsesäätelytaito kehittyy vasta 5-6-vuotiaana ja kunnolla vasta alakoulun alussa. Sitä ennen ei varsinaisesti voi normaaleja raivokohtauksia kasvattaa pois. Toisilla niitä tottakai on enemmän kuin toisilla sen mukaan, millainen temperamentti. Ainoastaan pelottelemalla voi lapsen pakottaa pois tästä käytöksestä.
Eli joko lapsesi on luonnostaan rauhallinen ja rauhallisesti reagoiva tai olet pelotellut hänet näennäisen hyväkäytöksiseksi.
Kyllä 3v voi jo odottaa jonkinlaista käytöksen säätelyä ja itsehillintää.
"Noin viisivuotiaana lapsi tunnistaa ja hallitsee
omia sekä ymmärtää muiden tunteita paremmin. Lapsi pystyy sopeuttamaan
omaa toimintaa muiden tunteisiin ja hän harjoittelee tunteiden ilmaisua ja hallin-
taa muun muassa roolileikkien avulla."Suora lainaus tästä kehityspsykologian kirjasta, jota juuri opintoihin luen.
Kannattaa lukea lisää.. Väitätkö että vasta 5 vuotiaana lapsesta tulee ymmärtävä ja kommunikoiva olento joka yhtäkkiä tajuaa kaiken ja sitten hänelle aletaan opettamaan rajoja? Kyllä ne ensimmäiset vuodet on lapsen kehityksen kannalta ne tärkeimmät.
Ei tietenkään en tarkoita tuota. Mutta koska sitä nuoremmalla ei vaan ole kykyä hahmottaa ja säädellä tunteita kunnolla, ei vaan voida olettaa, että joku ns kasvatus tätä asiaa muuttaa. Toki lapsi matkii käytösmalleja ympäriltään jne, mutta ei silti varsinaisesti sisäistä vielä näitä asioita. Eikä osaa välttämättä aina kontrolloida omaa käytöstään, vaikka olisi kuinka hyviä roolimalleja ympärillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.
Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.
Tai olisiko aika keskustella ongelmista jonkun asiantuntijan kanssa?
Kyllä ehdottomasti, jos jollakulla on kolmevuotias, joka ei koskaan itke, raivoa tai osoita muuten negatiivisia tunteitaan ns yli. Todellakin tarvitsee sellainen lapsi asiantuntija-apua.
Tai sitten äiti menee mielenterveyspalveluiden piiriin.
Ehdottomasti, jos on lapsen oman tahdon ja omat reaktiot tavalla tai toisella hiljentänyt 3v mennessä. Silloin todellakin viiraa jotain päässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.
Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.
Itselläni on normaali 3-vuotias, joka osaa jo käyttäytyä. Kokeile, jos saisit diagnoosin omallesi.
Höpöhöpö. Itsesäätelytaito kehittyy vasta 5-6-vuotiaana ja kunnolla vasta alakoulun alussa. Sitä ennen ei varsinaisesti voi normaaleja raivokohtauksia kasvattaa pois. Toisilla niitä tottakai on enemmän kuin toisilla sen mukaan, millainen temperamentti. Ainoastaan pelottelemalla voi lapsen pakottaa pois tästä käytöksestä.
Eli joko lapsesi on luonnostaan rauhallinen ja rauhallisesti reagoiva tai olet pelotellut hänet näennäisen hyväkäytöksiseksi.
Kyllä 3v voi jo odottaa jonkinlaista käytöksen säätelyä ja itsehillintää.
"Noin viisivuotiaana lapsi tunnistaa ja hallitsee
omia sekä ymmärtää muiden tunteita paremmin. Lapsi pystyy sopeuttamaan
omaa toimintaa muiden tunteisiin ja hän harjoittelee tunteiden ilmaisua ja hallin-
taa muun muassa roolileikkien avulla."Suora lainaus tästä kehityspsykologian kirjasta, jota juuri opintoihin luen.
Kannattaa lukea lisää.. Väitätkö että vasta 5 vuotiaana lapsesta tulee ymmärtävä ja kommunikoiva olento joka yhtäkkiä tajuaa kaiken ja sitten hänelle aletaan opettamaan rajoja? Kyllä ne ensimmäiset vuodet on lapsen kehityksen kannalta ne tärkeimmät.
Ei tietenkään en tarkoita tuota. Mutta koska sitä nuoremmalla ei vaan ole kykyä hahmottaa ja säädellä tunteita kunnolla, ei vaan voida olettaa, että joku ns kasvatus tätä asiaa muuttaa. Toki lapsi matkii käytösmalleja ympäriltään jne, mutta ei silti varsinaisesti sisäistä vielä näitä asioita. Eikä osaa välttämättä aina kontrolloida omaa käytöstään, vaikka olisi kuinka hyviä roolimalleja ympärillä.
No ei varmasti osaakkaan kontrolloida mitään kunnolla vielä tuossa iässä, mutta tässäkin tapauksessa kyse siitä että 3 vuotas saanut itkeä ja kiukutella pitkään, eikä asiaan olla puututtu vaan näprätty kännykkää. Jos isä tai isoäiti olisi puuttunut tuohon touhuun niin emme olisi täällä keskustelemassa koko aiheesta. Kyllä tämä keissi menee vanhempien piikkiin 100%. Ja ilmeisesti jotkut täällä puollustelevat heidän välinpitämättömyyttään sillä verukkeella että "kaikki 3v lapset ovat uhmaikäisiä ja hankalia". Kyllä varmasti jokaisen lapsi on kiukutellut enemmän tai vähemmän, mutta jos vanhempana koet että kasvatus tarkoittaa samaa kuin olla puuttumatta ja toivoa hiljaa että huuto loppuu niin aika huolestuttavalla tavalla kasvatat lastasi.
Rasistikorttiakaan ei voinut öykkäriperhe heittää, kun ravintoloitsijat olivat kiinalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sarah H näyttää käyvän Facebookissa oikein kunnon kierroksilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.
Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.
Itselläni on normaali 3-vuotias, joka osaa jo käyttäytyä. Kokeile, jos saisit diagnoosin omallesi.
Höpöhöpö. Itsesäätelytaito kehittyy vasta 5-6-vuotiaana ja kunnolla vasta alakoulun alussa. Sitä ennen ei varsinaisesti voi normaaleja raivokohtauksia kasvattaa pois. Toisilla niitä tottakai on enemmän kuin toisilla sen mukaan, millainen temperamentti. Ainoastaan pelottelemalla voi lapsen pakottaa pois tästä käytöksestä.
Eli joko lapsesi on luonnostaan rauhallinen ja rauhallisesti reagoiva tai olet pelotellut hänet näennäisen hyväkäytöksiseksi.
Kyllä 3v voi jo odottaa jonkinlaista käytöksen säätelyä ja itsehillintää.
"Noin viisivuotiaana lapsi tunnistaa ja hallitsee
omia sekä ymmärtää muiden tunteita paremmin. Lapsi pystyy sopeuttamaan
omaa toimintaa muiden tunteisiin ja hän harjoittelee tunteiden ilmaisua ja hallin-
taa muun muassa roolileikkien avulla."Suora lainaus tästä kehityspsykologian kirjasta, jota juuri opintoihin luen.
Kannattaa lukea lisää.. Väitätkö että vasta 5 vuotiaana lapsesta tulee ymmärtävä ja kommunikoiva olento joka yhtäkkiä tajuaa kaiken ja sitten hänelle aletaan opettamaan rajoja? Kyllä ne ensimmäiset vuodet on lapsen kehityksen kannalta ne tärkeimmät.
Ei tietenkään en tarkoita tuota. Mutta koska sitä nuoremmalla ei vaan ole kykyä hahmottaa ja säädellä tunteita kunnolla, ei vaan voida olettaa, että joku ns kasvatus tätä asiaa muuttaa. Toki lapsi matkii käytösmalleja ympäriltään jne, mutta ei silti varsinaisesti sisäistä vielä näitä asioita. Eikä osaa välttämättä aina kontrolloida omaa käytöstään, vaikka olisi kuinka hyviä roolimalleja ympärillä.
Mua ei haittaa jos 3-vuotias ei osaa, mutta se mua ärsyttää jos vanhemmat eivät reagoi asiaan ja mukula vaan huutaa/juoksee/sekoilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten te paheksujat saisitte väsykiukkua huutavan kolmevuotiaan rahoitettua sille nyt heti? En nyt tätä vanhempaa puolustele, mutta ymmärryksen puute paistaa monen kirjoittajan tekstistä. Ei se väsymystään huutava lapsi lopeta huutoa millään lässytyksellä saati fyysisti kurittamalla.
Arvaa kumpi vtuttaa ihmisiä. Lapsi huutaa ja vanhemmat ei tee elettäkään tai lapsi huutaa ja vanhemmat yrittää tosissaan tehdä kaikkensa, että rauhottuisi. Noissa on järjetön ero. Jos kanssasyöjät eri pöydissä näkee, että yritetään saada lapsi rauhottumaan, niin se ei oikeasti vtuta. Ehkä vähän, mutta ei se iltaa pilaa vielä. Mutta sit on just näitä kännykässä notkumisia ja ei mitään taphdu, niin siinä alkaa ympärilllä pöydissä kierrokset nousemaan kummasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten te paheksujat saisitte väsykiukkua huutavan kolmevuotiaan rahoitettua sille nyt heti? En nyt tätä vanhempaa puolustele, mutta ymmärryksen puute paistaa monen kirjoittajan tekstistä. Ei se väsymystään huutava lapsi lopeta huutoa millään lässytyksellä saati fyysisti kurittamalla.
Minulle ei satu tuollaista koska kiinnitän huomiota lasteni vointiin. En vie väsykiukkuista lasta ravintolaan.
Käymme kyllä ravintoloissa ja yllättäen olen saanut vain kehuja miten hyvin lapset käyttäytyvät.
Kyllä jokaisen pitäisi tuntea oman lapsensa rytmi. Jos se kännykkä ja oma napa ei ole kiinnostavampi.
Sinä oletkin niitä harvinaisia ihmisiä, jotka ajattelee muita ja lapsetkin on hyvin kasvatettu. Isot pisteet siitä. JA tuskin ollut kovinkaan hankalaa opettaa lapsia käyttäytymään ravintolassa. Lapsi kuuntelee ja oppii sekunneissa jos siihen keskittyy ja kertoo asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö olla lapsivapaita ravintoloita? onhan jo lapsivapaita hotellejakin.
Käytöstavattomat lapset aterioisi omissa rafloissaan, jossa saisivat huuta ja riehua sydämensä kyllyydestä vanhemien ylpeänä katsellessa riehuvaa jälkikasvuaan jota tietenkään ei voi kieltää mistään, ettei se vaan saa traumoja.
Kolmevuotias nyt on vielä sen ikäinen ettei siihen väsyitkuun tai uhmakohtaukseen mitkään kasvatukset ja kiellot auta. Ne itkupotkuraivarit nyt vaan tulee kun tulee. On tullut sinullekkin. Kysyppä äidiltäsi vaikka.
Kolmevuotias on jo sen ikäinen, että hänellä on (tai ainakin pitäisi olla) tilannetajua ja käyttäytymisen perusasiat hallussa.
Ei kolmevuotiaani edes kehtaisi järjestää jotain vauvakohtausta ravintolassa tai muutenkaan tilanteessa, jossa on vieraita ihmisiä. Mutta näin me eri tavoin kai sitten kasvatetaan?
Sulle ihan ok?
"sinullekkin ja kysyppä" kertoo tietysti paljon sivistystasosta ja näin ollen kasvatustaidoistakin.
Varmaan pääosin, muuta kyllä meidän 3-vuotiaalla iskee välillä kiukku sopimattomissa paikoissa. Ei ne nyt hyvänen aika sentään mitään miniaikuisia ole. Kasvatuksella on myös hyvin vähän osaa tähän, lapsen temperamentti aika pitkälle määrää kuinka hän vaikka reagoi väsymykseen, nälkään jne.
Olennaista on silloin yrittää hoitaa se tilanne niin hyvin kuin voi. Jos ollaan juuri lähdössä muutenkin, antaa vaikka hetken huutaa, jos taas tarkoitus on vielä pitkään olla pöydässä, käydään rauhoittumassa vaikka ulkona tai jotain.
Ei - teidän ei tule antaa kakaranne huutaa ravintolassa YHTÄÄN vaikka olisitte juuri lähdössä. Muut asiakkaat ovat maksaneet ateriastaan ja rauhallisesta tunnelmasta, eivät kakarasi mölyämisestä.
Okei, pitää varmaan juosta ulos maksamatta sitten. Kiitos hei vinkistä.
Ei. Et tuo sitä kakaraasi ravintolaan jos se ei osaa käyttäytyä. Jos se alkaa huutaa, toinen vanhempi vie kakaran ulos huutamaan ja toinen maksaa ja häivytte saman tien.
Ensinnäkin, en ota mitään vastaan ihmiseltä, joka kutsuu lapsia kakaroiksi. Todella alentavaa.
Toiseksi, omilla lapsillani ei ole kahta vanhempaa. Heidän isänsä on kuollut. Mutta varmaan sait hyvän mielen taas tästäkin.
Alentavaa? Aivan tavallinen ilmaisu äidin pikku kullannupuista.
Olen pahoillasi että miehesi on menehtynyt, mutta enhän minä sille mitään voi. Mistä minä olisin voinut asian tietää? Uhriudu nyt vielä vähän lisää. Oli lapsella sitten yksi tai kaksi vanhempaa, häntä kasvatetaan eikä anneta olla kuin pellossa.
Mutta ei tullut kuitenkaan mieleen, että ihmiset käyvät ravintolassa lasten kanssa ilman, että mukana on kahta aikuista? Syystä tai toisesta. Ei se silloin toimi, että vaaditaan samalla sekunnilla häipymään, valitan. Vaan tilanne hoidetaan niin hyvin kuin pystyy, ja se, että 3v menee joskus kuppi nurin ei todellakaan oikeuta kutsumaan kakaraksi tai halveksuen pikku kullannupuksi. Käytöstapoja voit opetella ihan itse, omat lapset on aivan varmasti sinua paremmin kasvatettuja.
Minut on itse asiassa kasvatettu hyvin, osasin jo pienenä syödä ja käyttäytyä asiallisesti ravintolassa, en järjestänyt itkupotkuraivareita kaupoissa, en mankunut karkkipusseja jatkuvasti. Näin äitini minulle kertoi ja oli tyytyväinen kun osasin käyttäytyä.
1 aikuinen+useampi lapsi+ ravintola= sinusta hyvä idea? Kertookin jo kaiken sinun kyvystäsi ottaa toiset huomioon.
Mistä lähtien "pikku kullannuppu" on ollut halveksuva ilmaisu? Halveksuuko jokainen lastaan pikku kullannupuksi kutsuva äiti lastaan mielestäsi?
Olen eri kuin tuo, jonka kanssa vänkäät, mutta tässä jotain mitä itselle tulee mieleen.
Käytöstavat ovat vain pintakiiltoa joiden tulisi ilmentää halua tehdä toisten olo mukavaksi. Ja se puoli on ainakin jäänyt sinulla vajaaksi, päälleliimattu teennäisyys on todella vastenmielistä. Ja tiedät itsekin mitä hait tuolla pikku kullannupulla, turha esittää viatonta.
Mietin vaan sitä, että oletko oikeasti sitä mieltä, että perheet joissa on vain yksi vanhempi, pitäisi olla kotona eikä ihmisten ilmoilla koskaan? Vaikka sitten silläkin riskillä, että joskus lapselle tulee kiukkukohtaus vaikka sitten ravintolassa.
Mitä ihmettä sinä oikein selität? Käytöstavat pintakiiltoa? Ei, vaan käytöstavat ovat yksi tärkeimmistä asioista mitä ihminen voi oppia elämänsä aikana oppia. Ne eivät ole mitään pintakiiltoa vaan toisten huomioonottamista. Siitä tulee sekä toisille että itselle hyvä mieli. Sinulla taitaa olla päässä kovasti vikaa jos näet minussa jotain päälleliimattua teennäisyyttä. Minut on oikeasti kasvatettu hyvin - sinun lapsiasi ilmeisesti ei, jos käytöstavat ovat merkki teennäisyydestä ja pintakiillosta.
Jos on monen lapsen yksinhuoltaja, niin sitten ottaa vaikka jonkun toisen aikuisen ravintolaan tueksi siltä varalta, että lapset alkavat huutaa. Yksin lasten kanssa sinne ei tule mennä jos lapset eivät osaa käyttäytyä.
Eli kutsut jonkun sinulle vieraan ihmisen lapsia kakaroiksi ja väität olevasi aidosti hyvätapainen ja haluavasi ottaa muut huomioon? Et sitten edes näe ristiriitaa omassa tyylissäsi?
Minusta on todella huolestuttavaa, että osa ihmisistä on niin pihalla, että kuvittelee uhmaikäisen rauhallisuuden olevan omaa ansiota. Oikeasti iso osa kolmevuotiaista saa raivareita ja se on ihan normaalia. Vanhemman vastuulla on huolehtia siitä, ettei lapsi aiheuta kohtuutonta häiriötä lähiympäristölle. Riehuva lapsi viedään pois ravintolasta/kirjastosta/vastaavasta. Lasta kasvatetaan ja hänelle osoitetaan millainen käytös on hyväksyttyä ja millainen ei. Mutta jos kolmevuotias ei tätä vielä ihan täydellisesti osaa, niin se ei todellakaan tarkoita että lapsessa tai vanhemmassa olisi mitään vikaa. Aivan todellisuudesta vieraantuneita nämä "jos ei kolmevuotiaasi käyttäydy täydellisesti olet huono vanhempi ja lapsi on häiriintynyt" -suuntaiset vihjailut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.
Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.
Itselläni on normaali 3-vuotias, joka osaa jo käyttäytyä. Kokeile, jos saisit diagnoosin omallesi.
Höpöhöpö. Itsesäätelytaito kehittyy vasta 5-6-vuotiaana ja kunnolla vasta alakoulun alussa. Sitä ennen ei varsinaisesti voi normaaleja raivokohtauksia kasvattaa pois. Toisilla niitä tottakai on enemmän kuin toisilla sen mukaan, millainen temperamentti. Ainoastaan pelottelemalla voi lapsen pakottaa pois tästä käytöksestä.
Eli joko lapsesi on luonnostaan rauhallinen ja rauhallisesti reagoiva tai olet pelotellut hänet näennäisen hyväkäytöksiseksi.
Kyllä 3v voi jo odottaa jonkinlaista käytöksen säätelyä ja itsehillintää.
"Noin viisivuotiaana lapsi tunnistaa ja hallitsee
omia sekä ymmärtää muiden tunteita paremmin. Lapsi pystyy sopeuttamaan
omaa toimintaa muiden tunteisiin ja hän harjoittelee tunteiden ilmaisua ja hallin-
taa muun muassa roolileikkien avulla."Suora lainaus tästä kehityspsykologian kirjasta, jota juuri opintoihin luen.
Kannattaa lukea lisää.. Väitätkö että vasta 5 vuotiaana lapsesta tulee ymmärtävä ja kommunikoiva olento joka yhtäkkiä tajuaa kaiken ja sitten hänelle aletaan opettamaan rajoja? Kyllä ne ensimmäiset vuodet on lapsen kehityksen kannalta ne tärkeimmät.
Ei tietenkään en tarkoita tuota. Mutta koska sitä nuoremmalla ei vaan ole kykyä hahmottaa ja säädellä tunteita kunnolla, ei vaan voida olettaa, että joku ns kasvatus tätä asiaa muuttaa. Toki lapsi matkii käytösmalleja ympäriltään jne, mutta ei silti varsinaisesti sisäistä vielä näitä asioita. Eikä osaa välttämättä aina kontrolloida omaa käytöstään, vaikka olisi kuinka hyviä roolimalleja ympärillä.
No ei varmasti osaakkaan kontrolloida mitään kunnolla vielä tuossa iässä, mutta tässäkin tapauksessa kyse siitä että 3 vuotas saanut itkeä ja kiukutella pitkään, eikä asiaan olla puututtu vaan näprätty kännykkää. Jos isä tai isoäiti olisi puuttunut tuohon touhuun niin emme olisi täällä keskustelemassa koko aiheesta. Kyllä tämä keissi menee vanhempien piikkiin 100%. Ja ilmeisesti jotkut täällä puollustelevat heidän välinpitämättömyyttään sillä verukkeella että "kaikki 3v lapset ovat uhmaikäisiä ja hankalia". Kyllä varmasti jokaisen lapsi on kiukutellut enemmän tai vähemmän, mutta jos vanhempana koet että kasvatus tarkoittaa samaa kuin olla puuttumatta ja toivoa hiljaa että huuto loppuu niin aika huolestuttavalla tavalla kasvatat lastasi.
Se on oikeastaan eri asia. Nyt puhuttiin tässä lainauksessa siitä, miten 3 vuotiaan voi olettaa käyttäytyvän. Kun niin moni on kasvattanut muka omansa rauhallisiksi.
Tottakai vanhemman pitää pyrkiä puhaltamaan hankala tilanne poikki, KUN sellainen tulee. Mutta mikä lopulta on totuus tässä ravintolakeississä, kun perhe puhuu yhtä ja ravintolan pitäjä toista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö olla lapsivapaita ravintoloita? onhan jo lapsivapaita hotellejakin.
Käytöstavattomat lapset aterioisi omissa rafloissaan, jossa saisivat huuta ja riehua sydämensä kyllyydestä vanhemien ylpeänä katsellessa riehuvaa jälkikasvuaan jota tietenkään ei voi kieltää mistään, ettei se vaan saa traumoja.
Kolmevuotias nyt on vielä sen ikäinen ettei siihen väsyitkuun tai uhmakohtaukseen mitkään kasvatukset ja kiellot auta. Ne itkupotkuraivarit nyt vaan tulee kun tulee. On tullut sinullekkin. Kysyppä äidiltäsi vaikka.
Kolmevuotias on jo sen ikäinen, että hänellä on (tai ainakin pitäisi olla) tilannetajua ja käyttäytymisen perusasiat hallussa.
Ei kolmevuotiaani edes kehtaisi järjestää jotain vauvakohtausta ravintolassa tai muutenkaan tilanteessa, jossa on vieraita ihmisiä. Mutta näin me eri tavoin kai sitten kasvatetaan?
Sulle ihan ok?
"sinullekkin ja kysyppä" kertoo tietysti paljon sivistystasosta ja näin ollen kasvatustaidoistakin.
Varmaan pääosin, muuta kyllä meidän 3-vuotiaalla iskee välillä kiukku sopimattomissa paikoissa. Ei ne nyt hyvänen aika sentään mitään miniaikuisia ole. Kasvatuksella on myös hyvin vähän osaa tähän, lapsen temperamentti aika pitkälle määrää kuinka hän vaikka reagoi väsymykseen, nälkään jne.
Olennaista on silloin yrittää hoitaa se tilanne niin hyvin kuin voi. Jos ollaan juuri lähdössä muutenkin, antaa vaikka hetken huutaa, jos taas tarkoitus on vielä pitkään olla pöydässä, käydään rauhoittumassa vaikka ulkona tai jotain.
Ei - teidän ei tule antaa kakaranne huutaa ravintolassa YHTÄÄN vaikka olisitte juuri lähdössä. Muut asiakkaat ovat maksaneet ateriastaan ja rauhallisesta tunnelmasta, eivät kakarasi mölyämisestä.
Okei, pitää varmaan juosta ulos maksamatta sitten. Kiitos hei vinkistä.
Ei. Et tuo sitä kakaraasi ravintolaan jos se ei osaa käyttäytyä. Jos se alkaa huutaa, toinen vanhempi vie kakaran ulos huutamaan ja toinen maksaa ja häivytte saman tien.
Ensinnäkin, en ota mitään vastaan ihmiseltä, joka kutsuu lapsia kakaroiksi. Todella alentavaa.
Toiseksi, omilla lapsillani ei ole kahta vanhempaa. Heidän isänsä on kuollut. Mutta varmaan sait hyvän mielen taas tästäkin.
Alentavaa? Aivan tavallinen ilmaisu äidin pikku kullannupuista.
Olen pahoillasi että miehesi on menehtynyt, mutta enhän minä sille mitään voi. Mistä minä olisin voinut asian tietää? Uhriudu nyt vielä vähän lisää. Oli lapsella sitten yksi tai kaksi vanhempaa, häntä kasvatetaan eikä anneta olla kuin pellossa.
Mutta ei tullut kuitenkaan mieleen, että ihmiset käyvät ravintolassa lasten kanssa ilman, että mukana on kahta aikuista? Syystä tai toisesta. Ei se silloin toimi, että vaaditaan samalla sekunnilla häipymään, valitan. Vaan tilanne hoidetaan niin hyvin kuin pystyy, ja se, että 3v menee joskus kuppi nurin ei todellakaan oikeuta kutsumaan kakaraksi tai halveksuen pikku kullannupuksi. Käytöstapoja voit opetella ihan itse, omat lapset on aivan varmasti sinua paremmin kasvatettuja.
Minut on itse asiassa kasvatettu hyvin, osasin jo pienenä syödä ja käyttäytyä asiallisesti ravintolassa, en järjestänyt itkupotkuraivareita kaupoissa, en mankunut karkkipusseja jatkuvasti. Näin äitini minulle kertoi ja oli tyytyväinen kun osasin käyttäytyä.
1 aikuinen+useampi lapsi+ ravintola= sinusta hyvä idea? Kertookin jo kaiken sinun kyvystäsi ottaa toiset huomioon.
Mistä lähtien "pikku kullannuppu" on ollut halveksuva ilmaisu? Halveksuuko jokainen lastaan pikku kullannupuksi kutsuva äiti lastaan mielestäsi?
Olen eri kuin tuo, jonka kanssa vänkäät, mutta tässä jotain mitä itselle tulee mieleen.
Käytöstavat ovat vain pintakiiltoa joiden tulisi ilmentää halua tehdä toisten olo mukavaksi. Ja se puoli on ainakin jäänyt sinulla vajaaksi, päälleliimattu teennäisyys on todella vastenmielistä. Ja tiedät itsekin mitä hait tuolla pikku kullannupulla, turha esittää viatonta.
Mietin vaan sitä, että oletko oikeasti sitä mieltä, että perheet joissa on vain yksi vanhempi, pitäisi olla kotona eikä ihmisten ilmoilla koskaan? Vaikka sitten silläkin riskillä, että joskus lapselle tulee kiukkukohtaus vaikka sitten ravintolassa.
Mitä ihmettä sinä oikein selität? Käytöstavat pintakiiltoa? Ei, vaan käytöstavat ovat yksi tärkeimmistä asioista mitä ihminen voi oppia elämänsä aikana oppia. Ne eivät ole mitään pintakiiltoa vaan toisten huomioonottamista. Siitä tulee sekä toisille että itselle hyvä mieli. Sinulla taitaa olla päässä kovasti vikaa jos näet minussa jotain päälleliimattua teennäisyyttä. Minut on oikeasti kasvatettu hyvin - sinun lapsiasi ilmeisesti ei, jos käytöstavat ovat merkki teennäisyydestä ja pintakiillosta.
Jos on monen lapsen yksinhuoltaja, niin sitten ottaa vaikka jonkun toisen aikuisen ravintolaan tueksi siltä varalta, että lapset alkavat huutaa. Yksin lasten kanssa sinne ei tule mennä jos lapset eivät osaa käyttäytyä.
Eli kutsut jonkun sinulle vieraan ihmisen lapsia kakaroiksi ja väität olevasi aidosti hyvätapainen ja haluavasi ottaa muut huomioon? Et sitten edes näe ristiriitaa omassa tyylissäsi?
Tuli aivan sama mieleen. Minä olen hyvätapainen ja sinun lapsesi ovat huonosti kasvatettuja kakaroita :D Pintakiiltoa parhaasta päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.
Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.
Itselläni on normaali 3-vuotias, joka osaa jo käyttäytyä. Kokeile, jos saisit diagnoosin omallesi.
Höpöhöpö. Itsesäätelytaito kehittyy vasta 5-6-vuotiaana ja kunnolla vasta alakoulun alussa. Sitä ennen ei varsinaisesti voi normaaleja raivokohtauksia kasvattaa pois. Toisilla niitä tottakai on enemmän kuin toisilla sen mukaan, millainen temperamentti. Ainoastaan pelottelemalla voi lapsen pakottaa pois tästä käytöksestä.
Eli joko lapsesi on luonnostaan rauhallinen ja rauhallisesti reagoiva tai olet pelotellut hänet näennäisen hyväkäytöksiseksi.
Kyllä 3v voi jo odottaa jonkinlaista käytöksen säätelyä ja itsehillintää.
"Noin viisivuotiaana lapsi tunnistaa ja hallitsee
omia sekä ymmärtää muiden tunteita paremmin. Lapsi pystyy sopeuttamaan
omaa toimintaa muiden tunteisiin ja hän harjoittelee tunteiden ilmaisua ja hallin-
taa muun muassa roolileikkien avulla."Suora lainaus tästä kehityspsykologian kirjasta, jota juuri opintoihin luen.
Kannattaa lukea lisää.. Väitätkö että vasta 5 vuotiaana lapsesta tulee ymmärtävä ja kommunikoiva olento joka yhtäkkiä tajuaa kaiken ja sitten hänelle aletaan opettamaan rajoja? Kyllä ne ensimmäiset vuodet on lapsen kehityksen kannalta ne tärkeimmät.
Ei tietenkään en tarkoita tuota. Mutta koska sitä nuoremmalla ei vaan ole kykyä hahmottaa ja säädellä tunteita kunnolla, ei vaan voida olettaa, että joku ns kasvatus tätä asiaa muuttaa. Toki lapsi matkii käytösmalleja ympäriltään jne, mutta ei silti varsinaisesti sisäistä vielä näitä asioita. Eikä osaa välttämättä aina kontrolloida omaa käytöstään, vaikka olisi kuinka hyviä roolimalleja ympärillä.
No ei varmasti osaakkaan kontrolloida mitään kunnolla vielä tuossa iässä, mutta tässäkin tapauksessa kyse siitä että 3 vuotas saanut itkeä ja kiukutella pitkään, eikä asiaan olla puututtu vaan näprätty kännykkää. Jos isä tai isoäiti olisi puuttunut tuohon touhuun niin emme olisi täällä keskustelemassa koko aiheesta. Kyllä tämä keissi menee vanhempien piikkiin 100%. Ja ilmeisesti jotkut täällä puollustelevat heidän välinpitämättömyyttään sillä verukkeella että "kaikki 3v lapset ovat uhmaikäisiä ja hankalia". Kyllä varmasti jokaisen lapsi on kiukutellut enemmän tai vähemmän, mutta jos vanhempana koet että kasvatus tarkoittaa samaa kuin olla puuttumatta ja toivoa hiljaa että huuto loppuu niin aika huolestuttavalla tavalla kasvatat lastasi.
Se on oikeastaan eri asia. Nyt puhuttiin tässä lainauksessa siitä, miten 3 vuotiaan voi olettaa käyttäytyvän. Kun niin moni on kasvattanut muka omansa rauhallisiksi.
Tottakai vanhemman pitää pyrkiä puhaltamaan hankala tilanne poikki, KUN sellainen tulee. Mutta mikä lopulta on totuus tässä ravintolakeississä, kun perhe puhuu yhtä ja ravintolan pitäjä toista.
Juuri näin. Kasvattaa ja ohjata pitää, mutta ei voi olettaa että kaikki kolmevuotiaat osaavat jo. Yksi kirjoittajahan vihjaili edellä aika suoraan, että kiukutteleva uhmaikäinen on lähtökohtaisesti sairas. Sitä pidän jo täysin absurdina kommenttina. Kyllä meillä lastenneuron ja -psykiatrian polit hukkuisi potilaisiin, jos jokaiselle huutoraivarin saavalle uhmikselle pitäisi väkisin kaivaa diagnoosi. Jotain valoja nyt päälle.
Vierailija kirjoitti:
Sarah H näyttää käyvän Facebookissa oikein kunnon kierroksilla.
Jep. Samoin Jukka S***kari. Aaarghh mikä tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Täytyypä mennä kannatuskäynnille tuohon ravintolaan.
Sama. Menen heti huomenna lounaalle, kun olen töissäkin tässä vieressä.
Minä ainakin aion käydä ravintolassa, jossa saa syödä rauhassa. Pitääkin pistää korvan taakse.
Kannattaa lukea lisää.. Väitätkö että vasta 5 vuotiaana lapsesta tulee ymmärtävä ja kommunikoiva olento joka yhtäkkiä tajuaa kaiken ja sitten hänelle aletaan opettamaan rajoja? Kyllä ne ensimmäiset vuodet on lapsen kehityksen kannalta ne tärkeimmät.