Lapsi huusi ravintolassa, nyt vanhemmat yrittävät tuhota ravintolan somessa

Faith kirjoitti:

Ei se ole osoitus huonosta vanhemmuudesta, jos kolmevuotias lapsi huutaa julkisella paikalla. Kuka tahansa kolmevuotias voi turhautua ja ruveta huutamaan ja jopa raivoamaan, vaikka olisi hyvin kasvatettu.

Kuinka kauan lapsi ehti huutaa ravintolassa?

Tilanteessa on erityistä huomioitavaa sekin, että Shabudin-isä oli ravintolassa äitinsä, kolmevuotiaan lapsen ja lisäksi yksivuotiaan lapsensa kanssa. Hän ei siis välttämättä ehtinyt kovin nopeasti lähtemään lapsineen.

Mikäli juttuun on uskominen, niin ravintoloitsija olisi kyllä voinut sanoa asiasta ystävällisemmin. Vieraalla kielellä kommunikointi on saattanut vaikuttaa tähän?

Minusta monessa someryhmässä tapahtuneen puiminen ja paheksuminen on kuitenkin kohtuutonta. Kirjoittaja, Shabudinin vaimo Crew, ei edes itse ollut paikalla! Ehkä Shabudin ja hänen äitinsä ovat tuohtuneena kertoneet tapahtumasarjasta kotona vaimolle, joka on saanut siitä todellisuutta dramaattisemman kuvan ja ruvennut hermostuneena näpyttelemään someen?

Hmm. eri näkemys. 

Ei minun kolmevuotiaani todellakaan saa huutokohtauksia edes kotona saati julkisella paikalla. 

On jo sosiaalistunut yleisiin käyttäytymisnormeihin. 

Ei tämä ole varsinainen kasvatuskysymys, vaan kodin ilmapiirin rauhallisuus ja esimerkki. Toki sekin on "kasvatusta", mutta mitään erityisiä toimenpiteitä ei ole tähän tarvittu. 

Ja näin on parin muunkin tuttavaperheen kohdalla, jottei tule tunnelmaa sädekehän haalimisesta itselle :D

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.

Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.

Ei 3-vuotiaan tarvitse olla aina hillitty ja rauhallinen. Mutta vanhemman/vanhempien TÄYTYY REAGOIDA lapsen itkuun ja tehdä asialle jotain. Minuuttikaupalla huudattaminen on myös lapselle paha, kokee ettei tule huomioiduksi ja huomionkipeys taas pahentaa asiaa, vuosia jatkuessaan voi saada aikaan todella ikäviäkin seurauksia. 

Vierailija kirjoitti:

Zhaon kotimaassa ei taatusti mukulat hypi pöydillä. Näkyä saa vaan ei kuulua.

Suomessa ei saa lapset näkyä eikä kuulua. Mieluusti eivät saisi edes olemassa, koska häiritsevät ja lisäksi ilmastonmuutos.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.

Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.

Itselläni on normaali 3-vuotias, joka osaa jo käyttäytyä. Kokeile, jos saisit diagnoosin omallesi.

Höpöhöpö. Itsesäätelytaito kehittyy vasta 5-6-vuotiaana ja kunnolla vasta alakoulun alussa. Sitä ennen ei varsinaisesti voi normaaleja raivokohtauksia kasvattaa pois. Toisilla niitä tottakai on enemmän kuin toisilla sen mukaan, millainen temperamentti. Ainoastaan pelottelemalla voi lapsen pakottaa pois tästä käytöksestä.

Eli joko lapsesi on luonnostaan rauhallinen ja rauhallisesti reagoiva tai olet pelotellut hänet näennäisen hyväkäytöksiseksi.

Kyllä 3v voi jo odottaa jonkinlaista käytöksen säätelyä ja itsehillintää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö olla lapsivapaita ravintoloita? onhan jo lapsivapaita hotellejakin.

Käytöstavattomat lapset aterioisi omissa rafloissaan, jossa saisivat huuta ja riehua sydämensä kyllyydestä vanhemien ylpeänä katsellessa riehuvaa jälkikasvuaan jota tietenkään ei voi kieltää mistään, ettei se vaan saa traumoja.

Kolmevuotias nyt on vielä sen ikäinen ettei siihen väsyitkuun tai uhmakohtaukseen mitkään kasvatukset ja kiellot auta. Ne itkupotkuraivarit nyt vaan tulee kun tulee. On tullut sinullekkin. Kysyppä äidiltäsi vaikka.

Kolmevuotias on jo sen ikäinen, että hänellä on (tai ainakin pitäisi olla) tilannetajua ja käyttäytymisen perusasiat hallussa. 

Ei kolmevuotiaani edes kehtaisi järjestää jotain vauvakohtausta ravintolassa tai muutenkaan tilanteessa, jossa on vieraita ihmisiä. Mutta näin me eri tavoin kai sitten kasvatetaan?

Sulle ihan ok?

"sinullekkin ja kysyppä" kertoo tietysti paljon sivistystasosta ja näin ollen kasvatustaidoistakin. 

Varmaan pääosin, muuta kyllä meidän 3-vuotiaalla iskee välillä kiukku sopimattomissa paikoissa. Ei ne nyt hyvänen aika sentään mitään miniaikuisia ole. Kasvatuksella on myös hyvin vähän osaa tähän, lapsen temperamentti aika pitkälle määrää kuinka hän vaikka reagoi väsymykseen, nälkään jne.

Olennaista on silloin yrittää hoitaa se tilanne niin hyvin kuin voi. Jos ollaan juuri lähdössä muutenkin, antaa vaikka hetken huutaa, jos taas tarkoitus on vielä pitkään olla pöydässä, käydään rauhoittumassa vaikka ulkona tai jotain.

Ei - teidän ei tule antaa kakaranne huutaa ravintolassa YHTÄÄN vaikka olisitte juuri lähdössä. Muut asiakkaat ovat maksaneet ateriastaan ja rauhallisesta tunnelmasta, eivät kakarasi mölyämisestä.

Okei, pitää varmaan juosta ulos maksamatta sitten. Kiitos hei vinkistä.

Ei. Et tuo sitä kakaraasi ravintolaan jos se ei osaa käyttäytyä. Jos se alkaa huutaa, toinen vanhempi vie kakaran ulos huutamaan ja toinen maksaa ja häivytte saman tien.

Ensinnäkin, en ota mitään vastaan ihmiseltä, joka kutsuu lapsia kakaroiksi. Todella alentavaa.

Toiseksi, omilla lapsillani ei ole kahta vanhempaa. Heidän isänsä on kuollut. Mutta varmaan sait hyvän mielen taas tästäkin.

Alentavaa? Aivan tavallinen ilmaisu äidin pikku kullannupuista.

Olen pahoillasi että miehesi on menehtynyt, mutta enhän minä sille mitään voi. Mistä minä olisin voinut asian tietää? Uhriudu nyt vielä vähän lisää. Oli lapsella sitten yksi tai kaksi vanhempaa, häntä kasvatetaan eikä anneta olla kuin pellossa.

Mutta ei tullut kuitenkaan mieleen, että ihmiset käyvät ravintolassa lasten kanssa ilman, että mukana on kahta aikuista? Syystä tai toisesta. Ei se silloin toimi, että vaaditaan samalla sekunnilla häipymään, valitan. Vaan tilanne hoidetaan niin hyvin kuin pystyy, ja se, että 3v menee joskus kuppi nurin ei todellakaan oikeuta kutsumaan kakaraksi tai halveksuen pikku kullannupuksi. Käytöstapoja voit opetella ihan itse, omat lapset on aivan varmasti sinua paremmin kasvatettuja.

Minut on itse asiassa kasvatettu hyvin, osasin jo pienenä syödä ja käyttäytyä asiallisesti ravintolassa, en järjestänyt itkupotkuraivareita kaupoissa, en mankunut karkkipusseja jatkuvasti. Näin äitini minulle kertoi ja oli tyytyväinen kun osasin käyttäytyä.

1 aikuinen+useampi lapsi+ ravintola= sinusta hyvä idea? Kertookin jo kaiken sinun kyvystäsi ottaa toiset huomioon.

Mistä lähtien "pikku kullannuppu" on ollut halveksuva ilmaisu? Halveksuuko jokainen lastaan pikku kullannupuksi kutsuva äiti lastaan mielestäsi?

Olet viisaiden vanhempien lapsi. Nykyään kun kaikki piripäät ja muutenkin onnettomat sikiää niin meno on sen mukaista ja kaikki pitäisi hyväksyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te paheksujat saisitte väsykiukkua huutavan kolmevuotiaan rahoitettua sille nyt heti? En nyt tätä vanhempaa puolustele, mutta ymmärryksen puute paistaa monen kirjoittajan tekstistä. Ei se väsymystään huutava lapsi lopeta huutoa millään lässytyksellä saati fyysisti kurittamalla. 

Viet sen kersasi vaikka ulos ravintolasta rauhoittumaan.

No ei se lapsi siitä rauhoitu, hölmö. Siihen rauhoittamiseen kysyin kikkakolmosia, se kun monen kommentoijan mielestä on hyvinkin helppo homma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Zhaon kotimaassa ei taatusti mukulat hypi pöydillä. Näkyä saa vaan ei kuulua.

Suomessa ei saa lapset näkyä eikä kuulua. Mieluusti eivät saisi edes olemassa, koska häiritsevät ja lisäksi ilmastonmuutos.

Suomessa lapset näkyvät ja kuuluvat (varsinkin kuuluvat!) aivan liikaa. Kumma kun muissa Euroopan maissa jo pienetkin lapset osaavat käyttäytyä eikä siellä näy kirkuliisoja ja riehupettereitä terrorisoimassa julkista tilaa. Olen matkoillani pistänyt merkille, kuinka kauniisti esim. ranskalaiset ja espanjalaiset lapset käyttäytyvät illallisella ja muutenkin julkisilla paikoilla. Ei itkun itkua, ei riehumista, sotkemista ja kiukuttelua vaan juttelua, naurua ja ruoasta nauttimista perheen ja ystävien kesken.

Oikea ratkasu tähän ois laittaa näiden mielensäpahottaneiden nimet ja kuvat vaan jokasen ravintolan seinään ja jos tää crew ja shubabuba yrittää astua sisään lapsilla tai ilman, niin näytetään vaan suoraan ulko-ovea. Ei heidän tarvitse tulla mieltänsä pahottamaan enää minnekkään tai kutsua syyrian serkkuja mukaan johonkin someraivoon fb:ssä ja pilata stadin parhaan buffetin maine. 

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Ei se ole osoitus huonosta vanhemmuudesta, jos kolmevuotias lapsi huutaa julkisella paikalla. Kuka tahansa kolmevuotias voi turhautua ja ruveta huutamaan ja jopa raivoamaan, vaikka olisi hyvin kasvatettu.

Kuinka kauan lapsi ehti huutaa ravintolassa?

Tilanteessa on erityistä huomioitavaa sekin, että Shabudin-isä oli ravintolassa äitinsä, kolmevuotiaan lapsen ja lisäksi yksivuotiaan lapsensa kanssa. Hän ei siis välttämättä ehtinyt kovin nopeasti lähtemään lapsineen.

Mikäli juttuun on uskominen, niin ravintoloitsija olisi kyllä voinut sanoa asiasta ystävällisemmin. Vieraalla kielellä kommunikointi on saattanut vaikuttaa tähän?

Minusta monessa someryhmässä tapahtuneen puiminen ja paheksuminen on kuitenkin kohtuutonta. Kirjoittaja, Shabudinin vaimo Crew, ei edes itse ollut paikalla! Ehkä Shabudin ja hänen äitinsä ovat tuohtuneena kertoneet tapahtumasarjasta kotona vaimolle, joka on saanut siitä todellisuutta dramaattisemman kuvan ja ruvennut hermostuneena näpyttelemään someen?

Hmm. eri näkemys. 

Ei minun kolmevuotiaani todellakaan saa huutokohtauksia edes kotona saati julkisella paikalla. 

On jo sosiaalistunut yleisiin käyttäytymisnormeihin. 

Ei tämä ole varsinainen kasvatuskysymys, vaan kodin ilmapiirin rauhallisuus ja esimerkki. Toki sekin on "kasvatusta", mutta mitään erityisiä toimenpiteitä ei ole tähän tarvittu. 

Ja näin on parin muunkin tuttavaperheen kohdalla, jottei tule tunnelmaa sädekehän haalimisesta itselle :D

Nää "räväkät" kananpersetukkaiset, tatskatut akat puolustelee huonosti käyttäytyviä penskojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö olla lapsivapaita ravintoloita? onhan jo lapsivapaita hotellejakin.

Käytöstavattomat lapset aterioisi omissa rafloissaan, jossa saisivat huuta ja riehua sydämensä kyllyydestä vanhemien ylpeänä katsellessa riehuvaa jälkikasvuaan jota tietenkään ei voi kieltää mistään, ettei se vaan saa traumoja.

Kolmevuotias nyt on vielä sen ikäinen ettei siihen väsyitkuun tai uhmakohtaukseen mitkään kasvatukset ja kiellot auta. Ne itkupotkuraivarit nyt vaan tulee kun tulee. On tullut sinullekkin. Kysyppä äidiltäsi vaikka.

Kolmevuotias on jo sen ikäinen, että hänellä on (tai ainakin pitäisi olla) tilannetajua ja käyttäytymisen perusasiat hallussa. 

Ei kolmevuotiaani edes kehtaisi järjestää jotain vauvakohtausta ravintolassa tai muutenkaan tilanteessa, jossa on vieraita ihmisiä. Mutta näin me eri tavoin kai sitten kasvatetaan?

Sulle ihan ok?

"sinullekkin ja kysyppä" kertoo tietysti paljon sivistystasosta ja näin ollen kasvatustaidoistakin. 

Varmaan pääosin, muuta kyllä meidän 3-vuotiaalla iskee välillä kiukku sopimattomissa paikoissa. Ei ne nyt hyvänen aika sentään mitään miniaikuisia ole. Kasvatuksella on myös hyvin vähän osaa tähän, lapsen temperamentti aika pitkälle määrää kuinka hän vaikka reagoi väsymykseen, nälkään jne.

Olennaista on silloin yrittää hoitaa se tilanne niin hyvin kuin voi. Jos ollaan juuri lähdössä muutenkin, antaa vaikka hetken huutaa, jos taas tarkoitus on vielä pitkään olla pöydässä, käydään rauhoittumassa vaikka ulkona tai jotain.

Ei - teidän ei tule antaa kakaranne huutaa ravintolassa YHTÄÄN vaikka olisitte juuri lähdössä. Muut asiakkaat ovat maksaneet ateriastaan ja rauhallisesta tunnelmasta, eivät kakarasi mölyämisestä.

Okei, pitää varmaan juosta ulos maksamatta sitten. Kiitos hei vinkistä.

Ei. Et tuo sitä kakaraasi ravintolaan jos se ei osaa käyttäytyä. Jos se alkaa huutaa, toinen vanhempi vie kakaran ulos huutamaan ja toinen maksaa ja häivytte saman tien.

Ensinnäkin, en ota mitään vastaan ihmiseltä, joka kutsuu lapsia kakaroiksi. Todella alentavaa.

Toiseksi, omilla lapsillani ei ole kahta vanhempaa. Heidän isänsä on kuollut. Mutta varmaan sait hyvän mielen taas tästäkin.

Yritäpä Sarah nyt vähän rauhoittua ja vaikka tilata sitä pitsaa, jos se mieli vähän tästä kohenisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö olla lapsivapaita ravintoloita? onhan jo lapsivapaita hotellejakin.

Käytöstavattomat lapset aterioisi omissa rafloissaan, jossa saisivat huuta ja riehua sydämensä kyllyydestä vanhemien ylpeänä katsellessa riehuvaa jälkikasvuaan jota tietenkään ei voi kieltää mistään, ettei se vaan saa traumoja.

Kolmevuotias nyt on vielä sen ikäinen ettei siihen väsyitkuun tai uhmakohtaukseen mitkään kasvatukset ja kiellot auta. Ne itkupotkuraivarit nyt vaan tulee kun tulee. On tullut sinullekkin. Kysyppä äidiltäsi vaikka.

Kolmevuotias on jo sen ikäinen, että hänellä on (tai ainakin pitäisi olla) tilannetajua ja käyttäytymisen perusasiat hallussa. 

Ei kolmevuotiaani edes kehtaisi järjestää jotain vauvakohtausta ravintolassa tai muutenkaan tilanteessa, jossa on vieraita ihmisiä. Mutta näin me eri tavoin kai sitten kasvatetaan?

Sulle ihan ok?

"sinullekkin ja kysyppä" kertoo tietysti paljon sivistystasosta ja näin ollen kasvatustaidoistakin. 

Varmaan pääosin, muuta kyllä meidän 3-vuotiaalla iskee välillä kiukku sopimattomissa paikoissa. Ei ne nyt hyvänen aika sentään mitään miniaikuisia ole. Kasvatuksella on myös hyvin vähän osaa tähän, lapsen temperamentti aika pitkälle määrää kuinka hän vaikka reagoi väsymykseen, nälkään jne.

Olennaista on silloin yrittää hoitaa se tilanne niin hyvin kuin voi. Jos ollaan juuri lähdössä muutenkin, antaa vaikka hetken huutaa, jos taas tarkoitus on vielä pitkään olla pöydässä, käydään rauhoittumassa vaikka ulkona tai jotain.

Ei - teidän ei tule antaa kakaranne huutaa ravintolassa YHTÄÄN vaikka olisitte juuri lähdössä. Muut asiakkaat ovat maksaneet ateriastaan ja rauhallisesta tunnelmasta, eivät kakarasi mölyämisestä.

Okei, pitää varmaan juosta ulos maksamatta sitten. Kiitos hei vinkistä.

Ei. Et tuo sitä kakaraasi ravintolaan jos se ei osaa käyttäytyä. Jos se alkaa huutaa, toinen vanhempi vie kakaran ulos huutamaan ja toinen maksaa ja häivytte saman tien.

Ensinnäkin, en ota mitään vastaan ihmiseltä, joka kutsuu lapsia kakaroiksi. Todella alentavaa.

Toiseksi, omilla lapsillani ei ole kahta vanhempaa. Heidän isänsä on kuollut. Mutta varmaan sait hyvän mielen taas tästäkin.

Alentavaa? Aivan tavallinen ilmaisu äidin pikku kullannupuista.

Olen pahoillasi että miehesi on menehtynyt, mutta enhän minä sille mitään voi. Mistä minä olisin voinut asian tietää? Uhriudu nyt vielä vähän lisää. Oli lapsella sitten yksi tai kaksi vanhempaa, häntä kasvatetaan eikä anneta olla kuin pellossa.

Mutta ei tullut kuitenkaan mieleen, että ihmiset käyvät ravintolassa lasten kanssa ilman, että mukana on kahta aikuista? Syystä tai toisesta. Ei se silloin toimi, että vaaditaan samalla sekunnilla häipymään, valitan. Vaan tilanne hoidetaan niin hyvin kuin pystyy, ja se, että 3v menee joskus kuppi nurin ei todellakaan oikeuta kutsumaan kakaraksi tai halveksuen pikku kullannupuksi. Käytöstapoja voit opetella ihan itse, omat lapset on aivan varmasti sinua paremmin kasvatettuja.

Minut on itse asiassa kasvatettu hyvin, osasin jo pienenä syödä ja käyttäytyä asiallisesti ravintolassa, en järjestänyt itkupotkuraivareita kaupoissa, en mankunut karkkipusseja jatkuvasti. Näin äitini minulle kertoi ja oli tyytyväinen kun osasin käyttäytyä.

1 aikuinen+useampi lapsi+ ravintola= sinusta hyvä idea? Kertookin jo kaiken sinun kyvystäsi ottaa toiset huomioon.

Mistä lähtien "pikku kullannuppu" on ollut halveksuva ilmaisu? Halveksuuko jokainen lastaan pikku kullannupuksi kutsuva äiti lastaan mielestäsi?

Olen eri kuin tuo, jonka kanssa vänkäät, mutta tässä jotain mitä itselle tulee mieleen.

Käytöstavat ovat vain pintakiiltoa joiden tulisi ilmentää halua tehdä toisten olo mukavaksi. Ja se puoli on ainakin jäänyt sinulla vajaaksi, päälleliimattu teennäisyys on todella vastenmielistä. Ja tiedät itsekin mitä hait tuolla pikku kullannupulla, turha esittää viatonta.

Mietin vaan sitä, että oletko oikeasti sitä mieltä, että perheet joissa on vain yksi vanhempi, pitäisi olla kotona eikä ihmisten ilmoilla koskaan? Vaikka sitten silläkin riskillä, että joskus lapselle tulee kiukkukohtaus vaikka sitten ravintolassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten te paheksujat saisitte väsykiukkua huutavan kolmevuotiaan rahoitettua sille nyt heti? En nyt tätä vanhempaa puolustele, mutta ymmärryksen puute paistaa monen kirjoittajan tekstistä. Ei se väsymystään huutava lapsi lopeta huutoa millään lässytyksellä saati fyysisti kurittamalla. 

Viet sen kersasi vaikka ulos ravintolasta rauhoittumaan.

No ei se lapsi siitä rauhoitu, hölmö. Siihen rauhoittamiseen kysyin kikkakolmosia, se kun monen kommentoijan mielestä on hyvinkin helppo homma.

Kysyt liian myöhään jos lapsesi ovat jo 3v vanhoja. Ensin opetetaan kotona rajoja. Ota kotoa joku esine, esimerkiksi huonekasvi ja opeta että tähän ei saa koskea. Kun lapsi oppii erottamaan oikean väärästä voit viedä häntä ulos. Jos ulkona lapsesi alkaa kiukuttelemaan ilman mitään syytä vaikka kaikki on muuten hyvin (syötetty,nukutettu) niin sano että lähdette kotiin kun asenne on tämä. Sitten vaan päättäväisesti viet lapsesi kotiin, eikä sieltä poistuta ennenkuin asia on ymmärretty. Voit myös selittää hänelle samalla tavalla kuin aikuiselle miksi ravintoloissa käyttäydytään nätisti. Kaikki "koska minä käsken" mantrat voi unohtaa. Lapsi ei siitä mitään opi, eikä tehoa niin hyvin kuin se että selität asian kunnolla niin että 3v ymmärtää. Ja usko minua, 3v lapset ovat erittäin älykkäitä. Mutta tosiaan jos lapsesi ovat jo 3v tai yli niin tilanne ei varmaan enää ole yhtä helppo kohdallasi. Tärkeintä on ettet anna lapsen tahdon mennä läpi. 

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.

Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.

Tai olisiko aika keskustella ongelmista jonkun asiantuntijan kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Minun ravintolani ovenpielessä on kyltti, jossa on ruksit lastenvaunujen ja tuttisuupenskan kuvan päällä. Ravintolani on menestynyt hyvin jo yli 20 vuotta ja siellä ei kukaan melskaa eikä häiritse asiakkaideni ruokarauhaa.

Kiitoksia olen saanut siitäkin, että kukaan akka ei vedä ruokapöydässä tissejään esiin eikä mikään imeväinen lutkuta kuuluvasti maitoa.

Ravintolasi lienee Porvoossa? 

:D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.

Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.

Ei 3-vuotiaan tarvitse olla aina hillitty ja rauhallinen. Mutta vanhemman/vanhempien TÄYTYY REAGOIDA lapsen itkuun ja tehdä asialle jotain. Minuuttikaupalla huudattaminen on myös lapselle paha, kokee ettei tule huomioiduksi ja huomionkipeys taas pahentaa asiaa, vuosia jatkuessaan voi saada aikaan todella ikäviäkin seurauksia. 

Jos luit lehtijutun, niin huomasit varmaan ravintan kommnetin, että heillä käy paljon lapsiperheitä ja he ymmärtävät, että välillä lapset itkevät.

Nyt oli kyseessä siitä, että uhmaikäinen lapsi oli huutanut pitkään. Tämän pitkän keston vahvisti (facebook päivitys) ulkopuolinen paikalla ollut.

Uhmaikäisen kuluukin hakea sitä omaa tahtoa. Mutta vastaavasti vanhempien pitää ottaa huomioon muut. Eli jos uhmaikäinne metelöi pitkään, lähdetään muualle rauhoittumaan, jos se vaan on mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.

Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.

Itselläni on normaali 3-vuotias, joka osaa jo käyttäytyä. Kokeile, jos saisit diagnoosin omallesi.

Höpöhöpö. Itsesäätelytaito kehittyy vasta 5-6-vuotiaana ja kunnolla vasta alakoulun alussa. Sitä ennen ei varsinaisesti voi normaaleja raivokohtauksia kasvattaa pois. Toisilla niitä tottakai on enemmän kuin toisilla sen mukaan, millainen temperamentti. Ainoastaan pelottelemalla voi lapsen pakottaa pois tästä käytöksestä.

Eli joko lapsesi on luonnostaan rauhallinen ja rauhallisesti reagoiva tai olet pelotellut hänet näennäisen hyväkäytöksiseksi.

Kyllä 3v voi jo odottaa jonkinlaista käytöksen säätelyä ja itsehillintää.

"Noin viisivuotiaana lapsi tunnistaa ja hallitsee

omia sekä ymmärtää muiden tunteita paremmin. Lapsi pystyy sopeuttamaan

omaa toimintaa muiden tunteisiin ja hän harjoittelee tunteiden ilmaisua ja hallin-

taa muun muassa roolileikkien avulla."

Suora lainaus tästä kehityspsykologian kirjasta, jota juuri opintoihin luen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.

Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.

Itselläni on normaali 3-vuotias, joka osaa jo käyttäytyä. Kokeile, jos saisit diagnoosin omallesi.

Höpöhöpö. Itsesäätelytaito kehittyy vasta 5-6-vuotiaana ja kunnolla vasta alakoulun alussa. Sitä ennen ei varsinaisesti voi normaaleja raivokohtauksia kasvattaa pois. Toisilla niitä tottakai on enemmän kuin toisilla sen mukaan, millainen temperamentti. Ainoastaan pelottelemalla voi lapsen pakottaa pois tästä käytöksestä.

Eli joko lapsesi on luonnostaan rauhallinen ja rauhallisesti reagoiva tai olet pelotellut hänet näennäisen hyväkäytöksiseksi.

Pakko sanoa, että höpö höpö. Minulla on ääripään lapset, toinen rauhallinen, toisella muurahaisia vaatteidensa alla, eikä tämä jälkimmäinen tosiaan ole mikään rauhallisesti reagoiva, eikä häntä ole peloteltu käyttäytymään tms, vaan ihan kasvattamalla. Ikinä ei ole tarvinnut julkisilla paikoilla hävetä kummankaan käytöstapoja.

Tämä on oikeasti tosi järkyttävää. Kaikki tekevät joskus virheitä! Asiasta olisi voinut valittaa ravintolaan yksityisesti, kuten ennen hyvään aikaan. Ravintolalla olisi ollut mahdollisuus korjata virheensä ja asiakas olisi voinut äänestää jaloillaan. Kyllä pitää olla sadistinen, että lähtee tuollaiseen tuho-operaatioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselläni on 3vee ja todellakin hänellä tulee ihan normaalia lapsen uhmaa, kiukuttelua, raivokohtauksia jne. Vaikka ihan varmasti on häntä kasvatettu sen verran, mitä nyt tuon ikäistä kasvatetaan. Siksipä harvoin ulos syömään viitsitään, ei sitä itsekään jaksa.

Mutta aivan kummallista ihmisiltä olettaa, että 3vee on aina hillitty ja rauhallinen. Tai sitten teillä on kummallisia kolmevuotiaita.

Tai olisiko aika keskustella ongelmista jonkun asiantuntijan kanssa?

Kyllä ehdottomasti, jos jollakulla on kolmevuotias, joka ei koskaan itke, raivoa tai osoita muuten negatiivisia tunteitaan ns yli. Todellakin tarvitsee sellainen lapsi asiantuntija-apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäisikö olla lapsivapaita ravintoloita? onhan jo lapsivapaita hotellejakin.

Käytöstavattomat lapset aterioisi omissa rafloissaan, jossa saisivat huuta ja riehua sydämensä kyllyydestä vanhemien ylpeänä katsellessa riehuvaa jälkikasvuaan jota tietenkään ei voi kieltää mistään, ettei se vaan saa traumoja.

Kolmevuotias nyt on vielä sen ikäinen ettei siihen väsyitkuun tai uhmakohtaukseen mitkään kasvatukset ja kiellot auta. Ne itkupotkuraivarit nyt vaan tulee kun tulee. On tullut sinullekkin. Kysyppä äidiltäsi vaikka.

Kolmevuotias on jo sen ikäinen, että hänellä on (tai ainakin pitäisi olla) tilannetajua ja käyttäytymisen perusasiat hallussa. 

Ei kolmevuotiaani edes kehtaisi järjestää jotain vauvakohtausta ravintolassa tai muutenkaan tilanteessa, jossa on vieraita ihmisiä. Mutta näin me eri tavoin kai sitten kasvatetaan?

Sulle ihan ok?

"sinullekkin ja kysyppä" kertoo tietysti paljon sivistystasosta ja näin ollen kasvatustaidoistakin. 

Varmaan pääosin, muuta kyllä meidän 3-vuotiaalla iskee välillä kiukku sopimattomissa paikoissa. Ei ne nyt hyvänen aika sentään mitään miniaikuisia ole. Kasvatuksella on myös hyvin vähän osaa tähän, lapsen temperamentti aika pitkälle määrää kuinka hän vaikka reagoi väsymykseen, nälkään jne.

Olennaista on silloin yrittää hoitaa se tilanne niin hyvin kuin voi. Jos ollaan juuri lähdössä muutenkin, antaa vaikka hetken huutaa, jos taas tarkoitus on vielä pitkään olla pöydässä, käydään rauhoittumassa vaikka ulkona tai jotain.

Ei - teidän ei tule antaa kakaranne huutaa ravintolassa YHTÄÄN vaikka olisitte juuri lähdössä. Muut asiakkaat ovat maksaneet ateriastaan ja rauhallisesta tunnelmasta, eivät kakarasi mölyämisestä.

Okei, pitää varmaan juosta ulos maksamatta sitten. Kiitos hei vinkistä.

Ei. Et tuo sitä kakaraasi ravintolaan jos se ei osaa käyttäytyä. Jos se alkaa huutaa, toinen vanhempi vie kakaran ulos huutamaan ja toinen maksaa ja häivytte saman tien.

Ensinnäkin, en ota mitään vastaan ihmiseltä, joka kutsuu lapsia kakaroiksi. Todella alentavaa.

Toiseksi, omilla lapsillani ei ole kahta vanhempaa. Heidän isänsä on kuollut. Mutta varmaan sait hyvän mielen taas tästäkin.

Alentavaa? Aivan tavallinen ilmaisu äidin pikku kullannupuista.

Olen pahoillasi että miehesi on menehtynyt, mutta enhän minä sille mitään voi. Mistä minä olisin voinut asian tietää? Uhriudu nyt vielä vähän lisää. Oli lapsella sitten yksi tai kaksi vanhempaa, häntä kasvatetaan eikä anneta olla kuin pellossa.

Mutta ei tullut kuitenkaan mieleen, että ihmiset käyvät ravintolassa lasten kanssa ilman, että mukana on kahta aikuista? Syystä tai toisesta. Ei se silloin toimi, että vaaditaan samalla sekunnilla häipymään, valitan. Vaan tilanne hoidetaan niin hyvin kuin pystyy, ja se, että 3v menee joskus kuppi nurin ei todellakaan oikeuta kutsumaan kakaraksi tai halveksuen pikku kullannupuksi. Käytöstapoja voit opetella ihan itse, omat lapset on aivan varmasti sinua paremmin kasvatettuja.

Minut on itse asiassa kasvatettu hyvin, osasin jo pienenä syödä ja käyttäytyä asiallisesti ravintolassa, en järjestänyt itkupotkuraivareita kaupoissa, en mankunut karkkipusseja jatkuvasti. Näin äitini minulle kertoi ja oli tyytyväinen kun osasin käyttäytyä.

1 aikuinen+useampi lapsi+ ravintola= sinusta hyvä idea? Kertookin jo kaiken sinun kyvystäsi ottaa toiset huomioon.

Mistä lähtien "pikku kullannuppu" on ollut halveksuva ilmaisu? Halveksuuko jokainen lastaan pikku kullannupuksi kutsuva äiti lastaan mielestäsi?

Olen eri kuin tuo, jonka kanssa vänkäät, mutta tässä jotain mitä itselle tulee mieleen.

Käytöstavat ovat vain pintakiiltoa joiden tulisi ilmentää halua tehdä toisten olo mukavaksi. Ja se puoli on ainakin jäänyt sinulla vajaaksi, päälleliimattu teennäisyys on todella vastenmielistä. Ja tiedät itsekin mitä hait tuolla pikku kullannupulla, turha esittää viatonta.

Mietin vaan sitä, että oletko oikeasti sitä mieltä, että perheet joissa on vain yksi vanhempi, pitäisi olla kotona eikä ihmisten ilmoilla koskaan? Vaikka sitten silläkin riskillä, että joskus lapselle tulee kiukkukohtaus vaikka sitten ravintolassa.

Mitä ihmettä sinä oikein selität? Käytöstavat pintakiiltoa? Ei, vaan käytöstavat ovat yksi tärkeimmistä asioista mitä ihminen voi oppia elämänsä aikana oppia. Ne eivät ole mitään pintakiiltoa vaan toisten huomioonottamista. Siitä tulee sekä toisille että itselle hyvä mieli. Sinulla taitaa olla päässä kovasti vikaa jos näet minussa jotain päälleliimattua teennäisyyttä. Minut on oikeasti kasvatettu hyvin - sinun lapsiasi ilmeisesti ei, jos käytöstavat ovat merkki teennäisyydestä ja pintakiillosta.

Jos on monen lapsen yksinhuoltaja, niin sitten ottaa vaikka jonkun toisen aikuisen ravintolaan tueksi siltä varalta, että lapset alkavat huutaa. Yksin lasten kanssa sinne ei tule mennä jos lapset eivät osaa käyttäytyä.