Pahin tietämäsi tapaus, jossa lääkäri on ohittanut vakavan sairauden?
Eli syöpä tai vastaava on ohitettu migreeninä tai masennuksena vastaanotolla, kunnes sitten jälkeenpäin potilaalta onkin todettu jokin vakava sairaus. Millaisia tapauksia on tullut vastaan?
Kommentit (34)
Vaikuttaa olevan todella yleistä. Youtubessa on "how I was diagnosed"-tyyppisiä videoita, ja niissä on enemmän sääntö kuin poikkeus, että aluksi oireita on vähätelty esim. nuoren iän takia tai on tutkimatta diagnosoitu joku yleisempi harmiton sairaus, johon oireet joten kuten sopivat. Myöhemmin on todettu syöpäsairaus. Joissain tapauksissa hoito on viivästynyt niin paljon, että ennuste on huonompi.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Syöpää pidettiin peräpukamina.
Myös ilmavaivoina mutta ei se diagnoosin teko niin helppoa ole.
Isä meni työterveyslääkärille, koska ylävatsaan sattui. Ei muutenkaan mene lääkäriin paitsi todellisessa tuskassa ja tämä oli sellainen. Lääkäri diagnosoi närästykseksi, käski ottaa Rennietä ja palata asiaan jos vielä vaivaa.
Isä teki työtä käskettyä ja kitui vielä yön yli. Seuraavana aamuna oli taju mennyt työpaikalla ja ambulanssi tilattu paikalle. Sairaalassa todettiin sydänfilmillä infarkti, joka ollut jo yli vuorokauden ajan. Isä kiireelliseen liuotukseen ja pallolaajennukseen.
Vierailija kirjoitti:
Äitini. Vuoden kävi lääkärissä valittamassa vatsakipuja. Missään vaiheessa ei tutkittu kunnolla. Käskettiin tyyliin ota Samarin ja mene kotiin.
Lopulta kun kivut oli niin kovat ettei pystynyt enää liikkumaan katsottiin ja löytyi terminaalivaiheessa oleva syöpä. 2 viikkoa tämän jälkeen saattohoidossa ja kuolema.
Olen edelleen katketa sysipaskasta työterveyshuollosta.
Haimasyöpä? Se valitettavasti useinmiten löytyy vasta siinä vaiheessa kun on jo aivan liian myöhäistä. Ihan ammatilaiseltakin.
Siskoni kävi lääkärissä vatsavaivojen vuoksi, lääkäri tulkitsi ne katarriksi. Ei tutkimuksia. Lopulta sisko oksensi verta eli vatsahaava puhkesi ja kas, tutkimuksissa löytyi laajalle levinnyt vatsasyöpä. Kaipaamaan jäivät puoliso sekä 5v ja 3v lapset. Jopa siskon tiedoissa luki, että "inttää pääsyä tarkempiin tutkimuksiin, ohjattu keskustelemaan psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa, koska jumittunut ajatukseen vakavasta sairaudesta".
Työkaverin aivoverenvuotoon lääkäri määräsi Buranaa, kuoli seuraavana aamuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syöpää pidettiin peräpukamina.
Myös ilmavaivoina mutta ei se diagnoosin teko niin helppoa ole.
Ei tietenkään, mutta niin monta asenne*ammaista lääkäriä olen elämäni aikana tavannut, että on vaikea uskoa väärien diagnoosien johtuvan aina vain inhimillisistä virheistä.
Ihanaa tällaisena mt-potilaana lueskella näitä. Tai enhän minä mikään potilas ole: eläkkeellä ja ei hoitosuhdetta mihinkään suuntaan. En tiedä, näkyykö tämä diagnoosi Kannassa mihinkään, kun olen sieltä klikkaillut kieltoja sinne sun tänne. Toivon että ei näy.
Itse löysin patin rinnastani muutama viikko sitten, soitin siitä ja sain päivystysajan lääkäriin samalle päivälle (!). Lääkäri määräsi perus verikokeet, ja itse piti soittaa aika ultraan ja mammografiaan. Sain ajan kuukauden päähän. Kyllähän se tuntuu vähän kurjalta, että jos on joku patti jossain missä sen ei pitäisi olla ja vielä on mahdollista että se on se naisten yleisin syöpä, että pitää odottaa kuukausi. Kiukuttelu ei kuitenkaan auta, ja omalääkäri sanoi että jos mitään oiretta tulee, hänelle soitto. En tiedä auttaako sekään, mutta onneksi lääkäriksi sattui nuori nainen. Hänellä vielä ehkä intoa parantaa ihmisiä.
En varmasti ole ainoa, jota melkein naurattaa lööpit ja artikkelit jotka on otsikoitu "jos sinulla on tämä oire, ota yhteyttä lääkäriisi". Ensinnäkin, suurin osa kysyy että kenelle ihmeen lääkärilleSI? Monella on edessä melkoisen pitkä tie sille lääkärille, joka juuri siitä oireesta osaa jotakin sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Syöpää pidettiin peräpukamina.
:D
Niin se vaan on että kaikki me kuollaan ennemmin tai myöhemmin.
Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.
psalmi 139
EDS oli liioittelua, luulotautia ja lopulta psyykkinen sairaus.
EDS nyt ei ole syöpä, mutta oireet voivat olla tappavia ja tavalliset hoitotoimrnpiteet voivat aiheuttaa vaikeita komplikaatioita.
Lääkäri suostui aluksi suoliston tutkimiseen ja kun sieltä ei löytynyt mitään, kehotettiin "opettamaan" suolisto siirtämään erilaisia ruokia. Kaikki ruoka-aineiden välttämiset kiellettiin ja sanottiin, että ei ole aihetta jatkotutkimuksille.
Vuosia kului, ja oireet pysyivät. Tuli migreeniä, voimakasta väsymistä, outoja tapaturmia (esim murtumia ja muita ruhjeita, jotka huomattiin sattumalta eikä lapsi tiennyt mistä ja milloin ne olivat tulleet)
Sitten alkoi tulla kipukohtauksia aina sykkeen noustessa, huimausta, lihasheikkoutta, neurologisia oireita, hammasongelmia...
Muutamien lääkärikäyntien jälkeen suostuttiin jatkotutkimuksiin. Mutta ensin piti tietysti käydä psykiatriselle hakemassa arvioita. Lapselta tivattiin, onko hänellä itsetuhoisia ajatuksia, haluaako hän vahingoittaa itseään tai tappaa itsensä. Kiusaamisesta myös kuulusteltiin, eikä haluttu uskoa kun lapsi sanoi, että ei häntä kiusata.
Lopulta eräs lääkäri kirjoitti lähetteen jatkotutkimuksiin, ja saatiinkin aika tutkimuksiin heti kun lähete oli päässyt perille. Diagnoosi tulikin sitten nopeasti.
Kuulemma iso osa EDS potilaista kohtaa epäasiallista kohtelua ja vähättelyä ja saa virheellisiä psykiatrisia tai muita vääriä diagnooseja
Tämä sattui 80 luvulla pikkukaupungissa, mutta kun lukee teidän juttuja niin eipä tunnu meno muuttuneen.. :(
Eli äidin työkaveri ja hyvä ystävä, lapseton nainen joka toi minulle aina kahvilla käydessään suklaata ja jonkun kivan paidan tai mekon. Alkoi vapun tienoilla kärsiä kovista pääkivuista jotka sekä työterveyslääkäri että toinen lääkäri, yleislääkäri tk:ssa määrittelivät migreeniksi. Kuoli seuraavana syksynä aivokasvaimeen, viikko ennen nelikymppisiään jotka oli suunnitellut viettävänsä äitini kanssa etelän auringossa.
Ps. En ole varma mitä muita oireita, tai oliko mitään, tuolla kasvaimella oli päänsäryn lisäksi. Luulisi muutakin nyt olevan mutta en ole lääkäri.
Ystäväni kipuja hoidettiin migreeninä, mutta hänellä olikin kaularangan nivelrikko. Kyseessä parikymppinen.