Miten saada taapero lopettamaan lyöminen?
Tänään tällanen päivä. Ei onneksi ole jokapäiväistä, eikä läpsi kuin minua. Tänään sitten vähän enemmän.
Monta kertaa oli kuin olisi ollut tulossa syliin tai pelleilemään kuten meillä on tapana. Mutta alkaakin mäiskimään ykskaks. Kieltäminen ei auta. Nauraa vaan ja jatkaa. Tai kun siirrät lapsen pois tilanteesta saadessa huomion muualle niin saattaa mennä joo touhuamaan muuta mutta kohta sama juttu, tai sitten jää siihen kertaan. Ei myöskään auta pitää kiinni ja selittää ettei niin saa tehdä. Tuntuu myös että innostuu vaan lisää kun kieltää. Lapsi on parin kk päästä 2vuotta. Tänään meni kyllä koko pv sisällä kun satoi ja oli kaikkea hommia että varmasti tylsistyminen osa syy.
Kommentit (30)
Jos lapsi vaan nauraa, niin ei taida ymmärtää, että sua sattuu ja lyöminen on ikävää. Huudahda (älä kuitenkaan karju), käänny lapsesta pois päin ja osoita selvästi, että tämä ei ollut kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Koitapa muutaman kerran näytellä että sinuun sattuu ihan hirveästi. Oikein itkeä vollotat. Toimii takuulla!
Itse asiassa itku pääsi ihan oikeasti viimeisellä kerralla. Ei se että olis sattunut vaan kun en tommosta taaperoa saa aisoihin. En keksi enää mitä kokeilla.
Siinä hän vieressä katteli ja selitti höpinöitään. Ei siis puhu vielä mitään. Vain tavuja. Jonkin aikaa taas meni kunnes jatkoi. Ymmärtää kyllä todella hyvin kaiken muun kun sanoo mitä tehdään tai ollaan tekemässä jne. Mutta kun jotain kieltää niin ei tahdo uskoa. Varsinkaan tuon läpsimisen kanssa. Sama kuin seinille puhuis.
ap
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi vaan nauraa, niin ei taida ymmärtää, että sua sattuu ja lyöminen on ikävää. Huudahda (älä kuitenkaan karju), käänny lapsesta pois päin ja osoita selvästi, että tämä ei ollut kivaa.
Miettinyt kanssa tätä että voiko vaan olla ettei ymmärrä sen sattuvan. Kuten kerkesin jo toiseen lainaukseen kirjoittamaan niin muuten kyllä ymmärtää hyvin puhetta ja toimitaan sen mukaan. Mutta ei sanaa ei ymmärrä tai tottele.
ap
Älä anna lyödä. Otat käsistä kiinni niin, ettei se pääse lyömään.
Vierailija kirjoitti:
Älä anna lyödä. Otat käsistä kiinni niin, ettei se pääse lyömään.
Näin teenkin aina. Tai ainakin yritän. Tossa pienessä ihmisessä on vaan todella paljon voimaa. En tiedä mistä tämä läpsiminen on saanut alkunsa edes. Muuten niin kiltti eikä kiukuttele/raivoa tms koskaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä anna lyödä. Otat käsistä kiinni niin, ettei se pääse lyömään.
Näin teenkin aina. Tai ainakin yritän. Tossa pienessä ihmisessä on vaan todella paljon voimaa. En tiedä mistä tämä läpsiminen on saanut alkunsa edes. Muuten niin kiltti eikä kiukuttele/raivoa tms koskaan.
ap
Enemmän minä olisin siitä huolissani että 1,5-2v ei koskaan kiukkua kuin siitä että läpäisi äitiä. Mikä ei tarkoita että jälkimmäinen olisi ok ja toivottavaa jatkaa, se vain kuulostaa normaalimmalta.
Mistähän on oppinut lyömisen? Ei se ole mikään selkäytimestä tuleva toiminta jonka jokainen osaa.
Vierailija kirjoitti:
Mistähän on oppinut lyömisen? Ei se ole mikään selkäytimestä tuleva toiminta jonka jokainen osaa.
Juuri sitä se on.
Jopa telkkarin piirretyissä lastenohjelmissa on väkivaltaa!
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi vaan nauraa, niin ei taida ymmärtää, että sua sattuu ja lyöminen on ikävää. Huudahda (älä kuitenkaan karju), käänny lapsesta pois päin ja osoita selvästi, että tämä ei ollut kivaa.
Minä tein niin että kiljahdin oikein ja vaistomaisesti vähän tönäisin lasta kauemmas koska oikeasti sattui. Lapsi säikähti ja alkoi itkemään, ei lyönyt enää.
Vierailija kirjoitti:
Jopa telkkarin piirretyissä lastenohjelmissa on väkivaltaa!
Kuka antaa 1-vuotiaan katsoa piirrettyjä joissa on väkivaltaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jopa telkkarin piirretyissä lastenohjelmissa on väkivaltaa!
Kuka antaa 1-vuotiaan katsoa piirrettyjä joissa on väkivaltaa?
Niinpä. Ei meillä ainakaan sellasia katsota. Ei lyödä. Kukaan ei ole häntä lyönyt. Varmasti meilläkin tulee niitä raivokohtauksia sun muita vielä. Mutta tähän asti ollut ja on ilman lyömistä kiltti. Itkee/känisee lähinnä jos nukkumaanmeno venähtää tms.
ap
Jos lapsi on tosi pieni (eikä vielä koe empatiaa) niin ei siinä auta mikään tekoitku. Kun ei ole vielä tarvittavia kognitiivisia taitoja ymmärtää toisen kokemusta, niin ei ole. Se tulee vain ajan kanssa.
Ei siihen ap auta kuin aika ja johdonmukaisuus. Eli aika estät lyönnin ja lyhyesti sanot ei, tuo käy kipeää. Ei kannata kuvitella, että saisit tuon loppumaan nopeasti, sillä suurimmalla osalla se jatkuu vielä pitkään.
Jos lapselle on tullut tästä 'leikki", niin voit yrittää kääntää sen kutittamiseksi, silittämiseksi tms. Eli sanot ei noin, tee mieluummin näin. Jos epäilet että lapsi tekee tuota tunnereaktiosta käsin, niin siihen ei välttämättä toimi tuokaan.
Niin ja tuo on ihan normaalia käytöstä 1-3-vuotiailla.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on tosi pieni (eikä vielä koe empatiaa) niin ei siinä auta mikään tekoitku. Kun ei ole vielä tarvittavia kognitiivisia taitoja ymmärtää toisen kokemusta, niin ei ole. Se tulee vain ajan kanssa.
Ei siihen ap auta kuin aika ja johdonmukaisuus. Eli aika estät lyönnin ja lyhyesti sanot ei, tuo käy kipeää. Ei kannata kuvitella, että saisit tuon loppumaan nopeasti, sillä suurimmalla osalla se jatkuu vielä pitkään.
Jos lapselle on tullut tästä 'leikki", niin voit yrittää kääntää sen kutittamiseksi, silittämiseksi tms. Eli sanot ei noin, tee mieluummin näin. Jos epäilet että lapsi tekee tuota tunnereaktiosta käsin, niin siihen ei välttämättä toimi tuokaan.
Niin ja tuo on ihan normaalia käytöstä 1-3-vuotiailla.
Kiitos vinkeistä. Täytyy muistaa juuri tuo että koittaa kääntää huomio muualle kun alkaa läpsimään. Jos sillä saisi sen ainakin sillä kertaa loppumaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on tosi pieni (eikä vielä koe empatiaa) niin ei siinä auta mikään tekoitku. Kun ei ole vielä tarvittavia kognitiivisia taitoja ymmärtää toisen kokemusta, niin ei ole. Se tulee vain ajan kanssa.
Ei siihen ap auta kuin aika ja johdonmukaisuus. Eli aika estät lyönnin ja lyhyesti sanot ei, tuo käy kipeää. Ei kannata kuvitella, että saisit tuon loppumaan nopeasti, sillä suurimmalla osalla se jatkuu vielä pitkään.
Jos lapselle on tullut tästä 'leikki", niin voit yrittää kääntää sen kutittamiseksi, silittämiseksi tms. Eli sanot ei noin, tee mieluummin näin. Jos epäilet että lapsi tekee tuota tunnereaktiosta käsin, niin siihen ei välttämättä toimi tuokaan.
Niin ja tuo on ihan normaalia käytöstä 1-3-vuotiailla.
Kiitos vinkeistä. Täytyy muistaa juuri tuo että koittaa kääntää huomio muualle kun alkaa läpsimään. Jos sillä saisi sen ainakin sillä kertaa loppumaan.
ap
Miksihän tämäkin sai alapeukkua?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsi on tosi pieni (eikä vielä koe empatiaa) niin ei siinä auta mikään tekoitku. Kun ei ole vielä tarvittavia kognitiivisia taitoja ymmärtää toisen kokemusta, niin ei ole. Se tulee vain ajan kanssa.
Ei siihen ap auta kuin aika ja johdonmukaisuus. Eli aika estät lyönnin ja lyhyesti sanot ei, tuo käy kipeää. Ei kannata kuvitella, että saisit tuon loppumaan nopeasti, sillä suurimmalla osalla se jatkuu vielä pitkään.
Jos lapselle on tullut tästä 'leikki", niin voit yrittää kääntää sen kutittamiseksi, silittämiseksi tms. Eli sanot ei noin, tee mieluummin näin. Jos epäilet että lapsi tekee tuota tunnereaktiosta käsin, niin siihen ei välttämättä toimi tuokaan.
Niin ja tuo on ihan normaalia käytöstä 1-3-vuotiailla.
Kiitos vinkeistä. Täytyy muistaa juuri tuo että koittaa kääntää huomio muualle kun alkaa läpsimään. Jos sillä saisi sen ainakin sillä kertaa loppumaan.
ap
"Tai kun siirrät lapsen pois tilanteesta saadessa huomion muualle niin saattaa mennä joo touhuamaan muuta mutta kohta sama juttu, tai sitten jää siihen kertaan. "
Ymmärsin, että olit jo tehnyt sitä..
Jos ei kerran raivoissaan lyö vaan ihan muuten vain, hyvä keino on näyttää sallittuja kosketustapoja. Eli esim. "ei saa lyödä, se sattuu. Voit silittää näin" ja otat lapsen kädestä kiinni ja silität sillä itseäsi. Tai silitys voi olla kättelyä, halaamista, kutittamista, mitä tahansa.
Tuo pitää saada loppumaan ennenkuin siitä muodostuu piintynyt toimintatapa, sen jälkeen TODELLA vaikea kitkeä... :-/
Mikäli lapsi ei kehitystasonsa (tai luonteensa...) puolesta koe empatiaa indikoimaasi kipua ja itkua kohtaan, on aika vaan ottaa kovemmat otteet käyttöön.
Sanot kerran EI! , ja mikäli lapsi jatkaa, nipistät tai tukistat lasta (voimankäyttöön järkeä, tarkoitus ei ole tuottaa kipua, vaan epämukavan tunteen lapselle)
Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi oppii impulssikontrollia ja ymmärtää että väkivaltainen käytös tuottaa automaattisesti kipua myös itselle, sen helpompaa on jatkossa
Koitapa muutaman kerran näytellä että sinuun sattuu ihan hirveästi. Oikein itkeä vollotat. Toimii takuulla!