Pelkään jatkuvasti rintasyöpää...
Olen käynyt varmaan 4krt viimeisen parin vuoden aikana ultrauttamassa rintani. Pelkään hysteerisesti rintasyöpää. :/ rintani ovat usein kipeät. Lisäksi niissä on kyhmyjä ja möykkyjä vaikka muille jakaa. Lääkäri on löytänyt kystiä ultralla, ei muuta.
Viimeksi kävin tammikuussa ja olen yrittänyt siitä asti välttää yletöntä tutkimista. Nyt kuitenkin suihkuun mennessä kokeilin kädellä ja löysin toisesta rinnasta lähellä rintojen väliä tiiviin, joskin epätasaisen ihokohdan.
En voi ravata lääkärissä koko ajan mutta jos en mene olen ihan paniikissa :(
Mitä pitäisi tehdä? Olen 28v, suvussa ei edes ole rintasyöpää.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan en ole enää uskaltanut kunnolla tunnustella rintoja muuta kuin kevyesti päältä. Ne ovat ihan hirveän möykkyiset niin kyllä sieltä aina jonkun patin saa kaivettua esiin.
Ap
Joudut hyväksymään itsesi tisseinesi (vaikka niissä saattaa patteja ollakin) tai harkitsemaan rintojen poistoa omakustanteisesti. Ja rintojen poisto olisi MT-ongelmiesi oire, ei todelliseen tarpeeseen perustuva. Sinulla on pakkoajatuksia, jotka TÄYTYY saada sille tasolle, etteivät ne uhkaa hyvinvointiasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan en ole enää uskaltanut kunnolla tunnustella rintoja muuta kuin kevyesti päältä. Ne ovat ihan hirveän möykkyiset niin kyllä sieltä aina jonkun patin saa kaivettua esiin.
Ap
Joudut hyväksymään itsesi tisseinesi (vaikka niissä saattaa patteja ollakin) tai harkitsemaan rintojen poistoa omakustanteisesti. Ja rintojen poisto olisi MT-ongelmiesi oire, ei todelliseen tarpeeseen perustuva. Sinulla on pakkoajatuksia, jotka TÄYTYY saada sille tasolle, etteivät ne uhkaa hyvinvointiasi.
Olen oikeasti harkinnut tätäkin. Leikkaisi vaan pois. Pienet ne on kuitenkin, ei paljon olisi eroa ulkonäössä. Mutta tiedän, että sen jälkeen keksisin vain jotain muuta huolestumisen aihetta.
Terapeutin kanssa joskus puhuin että mun on pakko olla huolissani jostain koko ajan. Että tunnen oloni uhatuksi jos ei ole mitää mistä huolestua. Nyt mulla oli pitkä jakso kun kaikki oli niin ihanaa ja elämä hymyili. Sitten aina tulee joku huoli mikä tulee päälle ku musta pilvi.
Ap
Minulla on ihan samanlainen pelko. Olen pian lähdössä reissuun kavereiden kanssa enkä halua pilata matkaani joten en uskalla ollenkaan koskea rintoihini, jos jotain kyhmyröitä olisi niin matka menisi pilalle. Samalla teen mielessäni kuolemaa rintasyövän takia..rasittavaa!
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan samanlainen pelko. Olen pian lähdössä reissuun kavereiden kanssa enkä halua pilata matkaani joten en uskalla ollenkaan koskea rintoihini, jos jotain kyhmyröitä olisi niin matka menisi pilalle. Samalla teen mielessäni kuolemaa rintasyövän takia..rasittavaa!
Olen itsekin lähdössä matkalle marraskuussa. En tiedä päädynkö menemää lääkäriin tämän asian takia. Toivottavasti en. Mutta jos en saa rauhaa niin kai se on pakko.
En millään haluaisi :/
ap
Sulla on joku ahdistus muussa elämässä ja se ilmenee noin. Mieti mikä rassaa: koti, perustarpeet, ruoka, raha, parisuhde, työ, opinnot, vanhemmat jne. ja koita saada paremmalle tolalle.
Vierailija kirjoitti:
Sulla on joku ahdistus muussa elämässä ja se ilmenee noin. Mieti mikä rassaa: koti, perustarpeet, ruoka, raha, parisuhde, työ, opinnot, vanhemmat jne. ja koita saada paremmalle tolalle.
No parisuhde nyt ensimmäisenä tulee mieleen. Olen kohta 30 ja mies ei haluakaan kanssani lapsia vaikka koko ajan on puhuttu, että myöhemmin. Nyt kun on "myöhemmin" niin mies ei haluakaan. Olen niin ahdistunut, että en jaksa edes ajatella eroa. Olen lamaantunut sisältä vaikka ulospäin näytän iloiselta.
Mulla on ihan kauhea yksinjäämisen pelko; ajattelen, että kohta kaikki mun sukulaiset kuolee ja jään yksin. Kavereita mulla on pari, joita näen aika harvoin.
ap
Ja tosiaan en ole enää uskaltanut kunnolla tunnustella rintoja muuta kuin kevyesti päältä. Ne ovat ihan hirveän möykkyiset niin kyllä sieltä aina jonkun patin saa kaivettua esiin.
Ap