Pitääkö sun puoliso sua hyvänä ja hellii

Ei

Joskus

No ei kyllä, ei todellakaan.

Kaipaisin tuollaista paljonkin, mutta ei sitä vaan ole. Jos menen edes samalle sohvalle, kuuluu vain joku möreä murahdus "pois telkkarin edestä" tai kovaääninen lemupieraisu. :(

Nuoruudessani haaveilin tuollaisesta ja edelleen haaveeksi jää.

Ei ikinä ;(

Ainoastaan seksimielessä

Ei.

Ei tod pidetä mitään sipsi- iltoja..

Mut tottakai, puolin ja toisin on kiva olla lähellä. En mä olisi sellaisessa suhteessa jossa ei olisi hellyyttä ja läheisyyttä. Se on mulle ainakin yhtä tärkeää kuin seksi.

Joka päivä. Minua monesti ahdistaa kun kaappaa syliin kun olen kävelemässä jonnekin. Halailee, suukottelee, hieroo hartioita, silittelee... Näin jo 15 vuotta.

Pitää hyvänä mutta ei se hellyys ole kaikki kaikessa. Puolisoni on laiska, täysin sokea itselleen ja omalle toiminnalleen ja viimeisimpänä olen huomannut että hän siis elää omassa maailmassaan. Hän kertoo tehneensä asioita mitä ei ole tehnyt ja väittää minun sanoneen asioita mitä en ole sanonut, jos se hänelle sopii. Esimerkiksi vie koirat lenkille ja on siellä 4 minuuttia ja puhuu sitten itsestään kuinka ”hän lenkitti koirat tänään”. 4 minuutissa? Vähättelee syömistään ja liioittelee liikkumistaan ja sitten ihmettelee kun olin 20kg ylipainoa kun hän elää niin terveellisesti ja on niin raskas fyysinen työ. Puhuu itsestään marttyyrisävyyn miten hän tekee kaikkensa lastensa eteen ja sitten kun minä tulen myöhään kotiin lapset on pesemättä, syömättä, puoliso välillä kuulokkeet korvilla ettei lapset voi ottaa kontaktia. Joo hellyyttä on kyllä tosin.

Joskus. Yleensä jää kyllä minun kontolleni. 

Kyllä, oltu yhdessä 15 vuotta, 4 lasta ja edelleen käy kuumana, hellii ja hyväilee. Ostaa myös kaiken mitä pyydän, no rahatilanteen mukaan tietysti.

Kauanko olette olleet yhdessä te joilla ei ole mitään hellimistä? Tuntuu kun täällä lukee näitä ketjuja, että ihan hirveää vain on parisuhde-elämä :(

Vierailija kirjoitti:

Kauanko olette olleet yhdessä te joilla ei ole mitään hellimistä? Tuntuu kun täällä lukee näitä ketjuja, että ihan hirveää vain on parisuhde-elämä :(

8 täällä.

Ollaan oltu yhdessä puolitoista vuotta. Ei hellyyttä eikä läheisyyttä enää, minuutin jaksaa pitää sylissä jos siihen änkeän.

Ihan hirveää tosiaan.

Miten nämä hellimättömät mörähtelijät vältetään parinvalintatilanteessa?

Kyllä. Yleensä aamuisin herätessä ja illalla nukkumaan mennessä vetää kainaloonsa. Ja suukottelee tai paijailee ohi mennessä. Joka päivä. Me ei kyllä oikeastaan koskaan löhötä sohvalla katsomassa telkkaria. Mieluummin luetaan, yleensä mies lukee kirjaa nojatuolissa istuen ja minä pöydän ääressä. Joskus katsotaan leffoja ja nekin mieluiten niin että molemmat makoilee kulmasohvassa päät eri suuntiin ja jalat yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Yleensä aamuisin herätessä ja illalla nukkumaan mennessä vetää kainaloonsa. Ja suukottelee tai paijailee ohi mennessä. Joka päivä. Me ei kyllä oikeastaan koskaan löhötä sohvalla katsomassa telkkaria. Mieluummin luetaan, yleensä mies lukee kirjaa nojatuolissa istuen ja minä pöydän ääressä. Joskus katsotaan leffoja ja nekin mieluiten niin että molemmat makoilee kulmasohvassa päät eri suuntiin ja jalat yhdessä.

Ja lisäyksenä että ollaan oltu 19 vuotta yhdessä.

Pitää.

Molemmille läheisyys tärkeää, halaillaan ja pussaillaan paljon joka päivä. Sipsi-iltoina eli elokuvaa tai sarjoja katsellessa on paikka toisen kainalossa ja rapsutuksia aina tarjolla.

Ollaan kyllä oltu ”vasta” reilut viisi vuotta yhdessä, että tilanne voinee vielä muuttua.

Toistaiseksi näin on kuitenkin oikein hyvä. On ihanaa, kun elämänkumppani ottaa kunnon karhuhalaukseen joka päivä.

Minä lopetin tuon hellimisen sinä saman päivänä kun nalkutus alkoi.