Miksi ylipainoisten kuvitellaan mussuttavat jatkuvasti herkkuja ja roskaruokaa?

Vierailija kirjoitti:

Tai ainakin syö koko ajan. Puolen tunnin välein suuhun jotain kun hiukoo.

Onkohan pitkään tuttia imeneet lihavampia kuin vähän tai ei ollenkaan? Jotain turvaahan siinä haetaan kun suussa pitää olla kokoaikaa pureskeltavaa.

Suun kuivuudesta kärsivä voi purra ksylitolipurkkaa tai imeä sokeritonta purkkaa ihan sen vuoksi, ettei voi koko ajan kostuttaa suutaan vedellä ja juosta vessassa. Siinä ei ole minkäänlaista tutti- tai turvajuttua mielessä. Keittiöpsykologialla näköjään löytää selityksen joka asiaan.

Lähipiirini on täynnä ylipainoisia ja ei tosiaan ruokavalio ole kunnossa.

Luulen, että osaksi johtuu siitä että monilla luonnostaan hoikilla on ennakkoluuloja ylipainoisia kohtaan. Koska sellaiselta, jolla on luontaisesti nopea aineenvaihdunta, heikohko ruokahalu ja liikunnallinen elämäntyyli, lihominen todella vaatisi roskaruoan mättämistä kaksin käsin, ja luulevat siis että kaikki lihavat tekevät niin. En sano että kaikki nykymaailmassa hoikkana pysyvät ovat siis yllä mainitun laisia, mutta varmasti monella on ainakin yksi näistä ominaisuuksista/tavoista aineenvaihduntaan, ruokahaluun tai liikunnallisuuteen liittyen, että yleensä pysyvät hoikkina tässä herkkujen ja houkutusten paljoudessa.

Toki jotkut ylipainoiset todella syövät liikaa ja epäterveellisesti, mutta eivät kaikki. Ne taas, joille painonhallinta on lähinnä helppoa matematiikkaa, painottavat usein, että siinähän on vaan kyse syödyistä ja kulutetuista kaloreista (itse uskon, että painonhallinnalla ja syömisellä on myös vahva psykologinen ulottuvuus). Silti monien kaloriteoriaa painottavien on vaikea uskoa, että juuri tämän ajattelun mukaan on ihan mahdollista kerätä liikakiloja vähitellen vuosien saatossa syömällä aivan tavallista kotiruokaa, vain hieman liian suuria annoksia kerrallaan.

Tuttavapiiristäni löytyy ylipainoisista yhtä lailla sekä mättöherkuttelijoita että näitä pitkän ajan saatossa vähäsen liian suurilla ruoka-annoksilla kilonsa keränneitä. Kaikkein epäterveellisimmin syövät taas ne tuntemani ihmiset, jotka ovat aina olleet luonnostaan hoikkia. Roskaruokaa menee joka päivä ja aivan hirveitä annoksia, mutta mikään ei vaan tunnu tarttuvan kroppaan. Ihan uskomatonta. Vähän pistää kateeksikin tällaisella, jolla itsensä juuri ja juuri normaalipainoisena pysyminen vaatii jäätävää itsekuria ja kieltäymystä. :( Mutta nämä luonnonlakeja uhmaavat hoikat ovat toki vähemmistössä. Suurin osa laihoista ja normaalipainoisista joutuu myös miettimään aika tarkkaan, mitä syö.

Ylipainoisilla / lihavilla on yleensä jokin ongelma syömisen kanssa. Yleensä ruokavalinnat on vääriä, syödään liian paljon vääriä ruokia ja vielä liian usein. Jotkut syövät jatluvasti välipaloja esim. töissä tai kun vaikka bussilla tai junalla matkustavat parin tunnin matkan niin ennen sen matkan aikana ja jälkeen vedetään välipalaa ja hiukopatukkaa. Vähän limpparia päälle jne.

Jos oikeasti syötäisiin sen 3-4 kertaa päivässä kunnollista ruokaa (ei mitään makkaraa, pikaruokaa tms) ja sokerit laitettaisiin minimiin ja herkkuhetket harvemmaksi niin kyllä se painokin siitä alkaa asettua alaspäin kohti normaalipainoa. Lisäksi vielä liikuntaa tukemaan.

Siksi koska sillä on helppo uskotella itselleen, että minä parempi ihminen en ole heikko k*rmaperse ja sohvis joka päästää itsensä lihomaan vaan syön terveellisesti.

Sitten kirotaan kuinka ne viime syksynä ostetut farkut on kutistunut vuoden aikana.

Paljon olisi viisaampaa pitää esillä sitä totuutta, että aineenvaihdunta / kulutus hidastuu ja pienenee vanhetessa ja että ihan sillä normiruualla (vaikka kuinka terveellisellä) on monen todella helppo lihoa hitaasti mutta varmasti. Siihen ei tarvita edes suklaapatukkaa / kahvileipää parina päivänä viikossa.

Jdkdkdkdk kirjoitti:

Ylipainoisilla / lihavilla on yleensä jokin ongelma syömisen kanssa. Yleensä ruokavalinnat on vääriä, syödään liian paljon vääriä ruokia ja vielä liian usein. Jotkut syövät jatluvasti välipaloja esim. töissä tai kun vaikka bussilla tai junalla matkustavat parin tunnin matkan niin ennen sen matkan aikana ja jälkeen vedetään välipalaa ja hiukopatukkaa. Vähän limpparia päälle jne.

Jos oikeasti syötäisiin sen 3-4 kertaa päivässä kunnollista ruokaa (ei mitään makkaraa, pikaruokaa tms) ja sokerit laitettaisiin minimiin ja herkkuhetket harvemmaksi niin kyllä se painokin siitä alkaa asettua alaspäin kohti normaalipainoa. Lisäksi vielä liikuntaa tukemaan.

Olen kyllä huomannut, että se ongelma ei ole liian usein syöminen vaan lähinnä liian harvoin ja epäsäännöllisesti syöminen. Nimenomaan tämä sanomasi 3-4 kertaa päivässä kunnollista ruokaa on se juttu! 👆

Minä ja moni lähipiirini jäsen skippaa aamupalan, ehkä lounaan ja välipalat. Sitten ilalla on sudennälkä ja alkaa tehdä mieli pizzaa, ja päälle herkut.

Söin eilen liian kevyesti, koska ei jaksettu lomalta palattua kokata ja se vaikuttaa yhä tänään. Söin kaksi annosta ruokaa tunti sitten, nyt tekee mieli silti vetää kasa leipää. Ei hedelmiä tai muuta, nimenomaan sitä mättöhiilaria. Nälkävelkaa vastaan on vaikea taistella, mutta yritetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen syö helpommin herkkuja ja roskaruokaa, kuin terveellistä ruokaa. Tai ainakin minulla se menee niin.

Kaikilla ei riitä varaa roskaruokaan kun on perhekin ruokittavana. Silloin kyllä miettii tarkkaan, että kannattaako se pari euroa laittaa ruoanlaittoaineksiin vaiko karkki- tai sipsipussiin.

Menen harvoin kaupan karkkihyllyn ohi. Olen ostanut Fazerin sinistä edellisen kerran markka-aikana 10 markalla levy ja nykyinen suklaalevyn hinta on ainakin minulle liian kallis koska se olisi pois perheen ruoasta.

Saisinko kysyä, että miten ihmeessä voi kahden euron suklaa olla näin rankka isku?

Mikä on pielessä rahatilanteessa?

En itse ole äiti vielä, mutta haluaisin välttää tilanteen, jossa ei voi ruokkia perhettä, jos ostaa vähän suklaata.

Sillä kahdella eurolla saa jo ihan kivan määrän kauden hedelmiä ja kasviksia, joka ovat osa terveellistä ruokavaliota.

Valtaenemmistö lihavista syö epäterveellistä ruokaa. Toki on pieni osa jotka syövät terveellistä liikaa, mutta heitä on vähän piiloherkuttelijoihin ja muihin verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Tai ainakin syö koko ajan. Puolen tunnin välein suuhun jotain kun hiukoo.

Onkohan pitkään tuttia imeneet lihavampia kuin vähän tai ei ollenkaan? Jotain turvaahan siinä haetaan kun suussa pitää olla kokoaikaa pureskeltavaa.

Syödään ettei vaan verensokeri laske kunnes haima on niin hajalla, että verensokeri alkaa laskemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selleristähän se ylipaino varmasti on lähtöisin. Ja kuussa on ukkoja, jotka käskee katsoa Emmerdalea. En tiedä. Kunhan ounastelen.

Mä ainakin olen lihonut lähinnä hiilareita ja juustoa sun muuta mussuttamalla, sikana paahtoleipää Oivariinilla, juustopastaa, brietä jollain kekseillä...

No aijaa, ihanko. :D

No niiiii!

Pointti se, että porukka varmaan olettaa, että käyn mäkkärissä ja pizzalla. Mässytän karkkia tai muuta sokerista. 😅

Se Telegraphin Tanya Goldhan siinä Niken plusmallistoon liittyvässä kolumnissaan sanoi, että kaikki lihavat ovat sokeriaddikteja ja syövät suruunsa.

Aika outo ajatusmaailma! Sokerissa on yhtä paljon kaloreita kuin muissa hiilihydraateissa mutta se on ravintoköyhää ja epäterveellistä. Ylipainoisissa on niitä, jotka eivät pidä makeasta ja normaalipainoisissa on sokerihiiriä. Monella menee ruokahalu surun iskiesssä.

Yhdessä tutkimuksessa todettiin herkästi stressaantuvien syövän muita herkemmin makeaa ja snack-tyyppisiä tuotteita painoon katsomatta.

Yksi ryhmä ovat ne, joilla on kotona osoitettu rakkautta ja välittämistä herkuilla eikä puheella tai fyysisellä kontaktilla. Heillä kytketyy lapsuudessa opittu mekanismi päälle silloin kun on iloa tai murheita koska he eivät osaa käsitellä kunnolla tunteitaan mielessään verbaalisesti. Heillä on kuitenkin mahdollisuus muuttua kun vaikka tekevät itselleen sähköpostiosoitteen, johon lähettävät itselleen postia. Pitää oppia ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan ihan itsensä kanssa vaikka viisi minuuttia kerrallaan ennen kuin käyttäytyy lapsuudessa opitun mekanismin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ruokavaliooni kuuluu vain terveellisiä ruoka-aineita, mutta silti olen lihava. En edes muista, milloin olisin syönyt roskaruokaa, makeisia, perunalastuja tai esimerkiksi kastikkeita tai öljyjä. Kyllä kanalla, maustamattomalla jogurtilla, kasviksilla ja ruisleivällä lihoo, kun niitä syö riittävästi.

Haluaisin kyllä tietää, mikä erään kaverini salaisuus on. Hän on töissä ravitsemusalalla, ja hänen harrastuksiinsa kuuluu ravintoloissa syöminen. Hän syö usein ja aivan valtavasti, enkä minä ymmärrä ollenkaan, mihin kohtaan hyvin hoikkaa varttaan hän piilottaa sen, mikä suusta menee alas. Bulimiaa hänellä ei ole. Hänen miehellään on sama työ, samat harrastukset ja iso maha. Kysyttäessä kumpikin vai kohauttaa olkapäitään ja hymyilee.

Ei kaikki vaan liho niin herkästi.

Ehkä syö kevyemmin päivän muut ateriat?

Tai harraastako paljon liikuntaa?

Syö kevyesti joinain päivinä?

Kysy.

Kysy? Olen kysynyt ja niin on tosi moni muukin. Sitä määrää, minkä hän syö, ei kuluteta millään määrällä liikuntaa. Hän on matkustellut paljon Kaakkois-Aasiassa, joten epäilen lapamatoa. Bulimikko tai jonkinlaisesta imeytymishäiriöstä kärsivä ihminen näyttää tavallisesti vähän sairaalta, mutta tämä viisikymppinen on reippaan ja terveen näköinen.

Hänellä on erilainen suoliston mikrobiomi kuin muilla.

Lihoin itse nimenomaan herkuttelemalla, koska epäterveellinen ruoka vaan on mielettömän hyvää+siihen päälle sokeri-, suola- ja rasvakoukku. Eipä tuo kuvitelma mikään väärä varsinaisesti ole, just vedin pizzan huiviin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen syö helpommin herkkuja ja roskaruokaa, kuin terveellistä ruokaa. Tai ainakin minulla se menee niin.

Kaikilla ei riitä varaa roskaruokaan kun on perhekin ruokittavana. Silloin kyllä miettii tarkkaan, että kannattaako se pari euroa laittaa ruoanlaittoaineksiin vaiko karkki- tai sipsipussiin.

Menen harvoin kaupan karkkihyllyn ohi. Olen ostanut Fazerin sinistä edellisen kerran markka-aikana 10 markalla levy ja nykyinen suklaalevyn hinta on ainakin minulle liian kallis koska se olisi pois perheen ruoasta.

Entäs ne perheet, jossa kaikki ovat samasta "painoluokasta" pikkupojasta ja pikkutytöstä perheen isään ja äitiin? Jostain 10-vuotiaasta lapsesta voi jo nähdä että hänellä tulee olemaan vaikeuksia kilojensa kanssa aikuisenakin.

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että osaksi johtuu siitä että monilla luonnostaan hoikilla on ennakkoluuloja ylipainoisia kohtaan. Koska sellaiselta, jolla on luontaisesti nopea aineenvaihdunta, heikohko ruokahalu ja liikunnallinen elämäntyyli, lihominen todella vaatisi roskaruoan mättämistä kaksin käsin, ja luulevat siis että kaikki lihavat tekevät niin. En sano että kaikki nykymaailmassa hoikkana pysyvät ovat siis yllä mainitun laisia, mutta varmasti monella on ainakin yksi näistä ominaisuuksista/tavoista aineenvaihduntaan, ruokahaluun tai liikunnallisuuteen liittyen, että yleensä pysyvät hoikkina tässä herkkujen ja houkutusten paljoudessa.

Toki jotkut ylipainoiset todella syövät liikaa ja epäterveellisesti, mutta eivät kaikki. Ne taas, joille painonhallinta on lähinnä helppoa matematiikkaa, painottavat usein, että siinähän on vaan kyse syödyistä ja kulutetuista kaloreista (itse uskon, että painonhallinnalla ja syömisellä on myös vahva psykologinen ulottuvuus). Silti monien kaloriteoriaa painottavien on vaikea uskoa, että juuri tämän ajattelun mukaan on ihan mahdollista kerätä liikakiloja vähitellen vuosien saatossa syömällä aivan tavallista kotiruokaa, vain hieman liian suuria annoksia kerrallaan.

Tuttavapiiristäni löytyy ylipainoisista yhtä lailla sekä mättöherkuttelijoita että näitä pitkän ajan saatossa vähäsen liian suurilla ruoka-annoksilla kilonsa keränneitä. Kaikkein epäterveellisimmin syövät taas ne tuntemani ihmiset, jotka ovat aina olleet luonnostaan hoikkia. Roskaruokaa menee joka päivä ja aivan hirveitä annoksia, mutta mikään ei vaan tunnu tarttuvan kroppaan. Ihan uskomatonta. Vähän pistää kateeksikin tällaisella, jolla itsensä juuri ja juuri normaalipainoisena pysyminen vaatii jäätävää itsekuria ja kieltäymystä. :( Mutta nämä luonnonlakeja uhmaavat hoikat ovat toki vähemmistössä. Suurin osa laihoista ja normaalipainoisista joutuu myös miettimään aika tarkkaan, mitä syö.

Einekset lasketaan myös roskaruuaksi, ei vain pikaruoka. Monet mielestään syövät "tavallista kotiruokaa" vaikka syövät epäterveellisesti joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tai ainakin syö koko ajan. Puolen tunnin välein suuhun jotain kun hiukoo.

Onkohan pitkään tuttia imeneet lihavampia kuin vähän tai ei ollenkaan? Jotain turvaahan siinä haetaan kun suussa pitää olla kokoaikaa pureskeltavaa.

Syödään ettei vaan verensokeri laske kunnes haima on niin hajalla, että verensokeri alkaa laskemaan.

Ykköstyypin diabeetikot ovat pieni vähemmistö Suomessa ja heidän pitää miettiä tavista enemmän verensokeriaan. Toinen vähemmistöryhmä ovat migreeniä sairastavat. He eivät saa pitää yli neljän tunnin välejä ruokailuissa mutta ruokailu ei tarkoita lautasellista ruokaa vaan esimerkiksi kourallista pähkinöitä välipalaksi lounaan ja päivällisen välillä. Iltapalaksi kuitupitoista, että verensokeri pysyy tasaisena aamiaiseen saakka.

Terveellä taviksella verensokeri ei tavallisissa olosuhteissa laske lääketieteelliseltä kannalta katsoen liian matalaksi vaikka ruokailujen välillä on se ihanne eli kolmesta neljään tuntia.

En ole yhdenkään terveen taviksen valitelleen verensokerin liiallisesta laskemisesta. Tällä palstalla olen lukenut toki kommentteja siitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että osaksi johtuu siitä että monilla luonnostaan hoikilla on ennakkoluuloja ylipainoisia kohtaan. Koska sellaiselta, jolla on luontaisesti nopea aineenvaihdunta, heikohko ruokahalu ja liikunnallinen elämäntyyli, lihominen todella vaatisi roskaruoan mättämistä kaksin käsin, ja luulevat siis että kaikki lihavat tekevät niin. En sano että kaikki nykymaailmassa hoikkana pysyvät ovat siis yllä mainitun laisia, mutta varmasti monella on ainakin yksi näistä ominaisuuksista/tavoista aineenvaihduntaan, ruokahaluun tai liikunnallisuuteen liittyen, että yleensä pysyvät hoikkina tässä herkkujen ja houkutusten paljoudessa.

Toki jotkut ylipainoiset todella syövät liikaa ja epäterveellisesti, mutta eivät kaikki. Ne taas, joille painonhallinta on lähinnä helppoa matematiikkaa, painottavat usein, että siinähän on vaan kyse syödyistä ja kulutetuista kaloreista (itse uskon, että painonhallinnalla ja syömisellä on myös vahva psykologinen ulottuvuus). Silti monien kaloriteoriaa painottavien on vaikea uskoa, että juuri tämän ajattelun mukaan on ihan mahdollista kerätä liikakiloja vähitellen vuosien saatossa syömällä aivan tavallista kotiruokaa, vain hieman liian suuria annoksia kerrallaan.

Tuttavapiiristäni löytyy ylipainoisista yhtä lailla sekä mättöherkuttelijoita että näitä pitkän ajan saatossa vähäsen liian suurilla ruoka-annoksilla kilonsa keränneitä. Kaikkein epäterveellisimmin syövät taas ne tuntemani ihmiset, jotka ovat aina olleet luonnostaan hoikkia. Roskaruokaa menee joka päivä ja aivan hirveitä annoksia, mutta mikään ei vaan tunnu tarttuvan kroppaan. Ihan uskomatonta. Vähän pistää kateeksikin tällaisella, jolla itsensä juuri ja juuri normaalipainoisena pysyminen vaatii jäätävää itsekuria ja kieltäymystä. :( Mutta nämä luonnonlakeja uhmaavat hoikat ovat toki vähemmistössä. Suurin osa laihoista ja normaalipainoisista joutuu myös miettimään aika tarkkaan, mitä syö.

Einekset lasketaan myös roskaruuaksi, ei vain pikaruoka. Monet mielestään syövät "tavallista kotiruokaa" vaikka syövät epäterveellisesti joka päivä.

No tämä.

Kyllä mua kiinnostaisi tietää, että millä perusteella moni suomalainen arkiruoka on muka terveellistä.

Esim. makaroonilaatikko, nakit / valmislihapullat ja uuniranskikset, nakkikastike, maksalaatikko, uunimakkara jne.

Asiaa parantaa se, jos ihan oikeasti puolet lautasesta on kasviksia, mutta eihän se näin aina mene. Suomessa ei oikein itse ruuassa ole kasviksia, keitoissa toki pala porkkanaa...

Päivän 5 ateriaa saattaa olla selitys.

Minä näin koko lapsuuteni ajan miten toinen vanhempani ylläpiti reilua ylipainoaan juuri ap:n mainitsemilla tavoilla. Joka päivä pullaa, kuivakakkua, erilaisia keksejä... Ja sitten pari kolme kertaa päivässä ihan vaan ajan tappamiseksi pari ranskanleipäsiivua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihminen syö helpommin herkkuja ja roskaruokaa, kuin terveellistä ruokaa. Tai ainakin minulla se menee niin.

Kaikilla ei riitä varaa roskaruokaan kun on perhekin ruokittavana. Silloin kyllä miettii tarkkaan, että kannattaako se pari euroa laittaa ruoanlaittoaineksiin vaiko karkki- tai sipsipussiin.

Menen harvoin kaupan karkkihyllyn ohi. Olen ostanut Fazerin sinistä edellisen kerran markka-aikana 10 markalla levy ja nykyinen suklaalevyn hinta on ainakin minulle liian kallis koska se olisi pois perheen ruoasta.

Entäs ne perheet, jossa kaikki ovat samasta "painoluokasta" pikkupojasta ja pikkutytöstä perheen isään ja äitiin? Jostain 10-vuotiaasta lapsesta voi jo nähdä että hänellä tulee olemaan vaikeuksia kilojensa kanssa aikuisenakin.

Tuohon on kaksi vaikuttavaa tekijää eli geeniperimä koska me kaikki olemme nälkävuosista selviytyneiden geenien kantajia sekä tietämättömyys terveellisen ruoan laittamisesta sekä makutottumukset. Geeniperimää voi pitää parhaansa mukaan aisoissa mutta sellaiset geenit perinyt ei ikinä tule olemaan normaalipainon alarajoilla vaikka olisi todella tarkka syömistensä suhteen.

Käsitys hyvästä ruoasta vaihtelee eri ihmisten välillä. Osa ei voi kuvitellakaan, että hyvää ruokaa saisi aikaiseksi ilman kermaa ja voita. Yksi sukulaiseni on sellainen. Sen lisäksi perheen aikuiset eivät ole lapsilleen esikuvina kasvisten ja hedelmien syömisessä. Lapsethan oppivat yleensä hedelmien makuun purkkisoseita syötyään ja samaa mieltymystä tulisi jatkaa siten, että kuorisi ja paloittelisi lapselle hedelmiä sekä olisi itsekin esimerkkinä siinä samalla hedelmän syömisessä.

Näiden perheiden paino-ongelmat saisi rauhoittumaan jo sillä, että käytäisiin vaikka viikonloppukurssilla opettelemassa kevyempien mutta terveellisten ruokien laittoa. Makaronilaatikon voi tehdä sekä terveellisesti että epäterveellisesti. Kilokaloriero per sata grammaa voi olla jo merkittävä vuositasolla jos sitä makaronilaatikkoa valmistetaan usein.

Kansanjoukot mielellään yksinkertaistavat asioita ja projisoivat negatiivisiä piirteitä muihin. Lihavuuteen on monia mahdollisia syitä joista yksi on herkuttelu.