Naisystävän suusta: "ihan hyvä että ei tavattu nuorempana koska en olisi osannut arvostaa sinua silloin"

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tästä loukkaantujia. Tuohan on kohteliaisuus miehelle ja samalla nainen kertoo, että on ollut nuorena tietämättömämpi/kypsymättömämpi/tms, jolloin oma elämäntilanne ei ole vielä tasaantunut. 

Olisiko vinkuja-aloittajan mielestä ollut parempi, että olisi saanut elää tämän naisen kanssa nuorena muutaman kuukauden kuin että saa nyt elää naisen kanssa loppuelämän ajan? Normaaliälyllä varustettu ihminen valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon.

Nämä vinkujat nimenomaan ovat katkeria siitä, etteivät ole nuoresta lähtien saaneet harrastaa vastikkeetonta irtoseksiä nuoten kauniiden naisten kanssa. Eli kyllä ap varmaankin olisi valinnut tuon ensimmäisen vaihtoedon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä kaksinaismoralismin huipentuma! "Yhyyy, se ei ois halunnut mua sillon, kun se itse ois ollut vielä haluttava! Törkeetä! Eroan!"

korjataan: Siis mitä? Se sanoi itse etten olisi kelvannu sille ennen mutta nyt pitää hän tyytyy muhun?

Ei, vaan sä itse lisäät ton "tyytymisen" siihen.

Hän sanoi, että on oppinut arvostamaan sinun tyyppisiäsi miehiä. Tämän voisi lukea niin, että on kypsynyt ihmisenä, viisastunut, oppinut arvostamaan oikeasti tärkeitä ja hienoja piirteitä miehessä. Tai sitten voi lisätä ton tyytymisen siihen itse ja suuttua siitä kamalasti.

Rohkenen silti veikata ja olisin valmis lyömään vetoa, että mies tyypillisesti ottaa tuollaisen avautumisen vastaan positiivisemmin. Kyse on ensinnäkin siitä, että monet miehet ovat maskuliinisesti vielä varsin kehittymättömiä siinä vaiheessa kun ensimmäisiä parisuhteita muodostetaan ja se käsitys omasta potentiaalista parisuhdemarkkinoilla alkaa muodostua. Monet miehet todellakin puhkeavat kukkaan vastaa vuosia esimerkiksi varusmiespalveluksen jälkeen. Ominaisuudet joita miehiltä odotetaan pitkään ja turvalliseen parisuhteeseen ottavat aikaa kehittyä. Itse aloin saada naisilta positiivista viestiä miehekkyydestäni vasta 25-vuoden paremmalla puolella. Osa miehistä alkaa saada sitä jo vähintään 15-vuotiaana.

Jos puolestaan mies avautuu noin naiselle kuitenkaan kertomatta että vietti nuoruutensa luostarissa ottaa naiselle kovemmin vaikkei sitä ilmaisisikaan.

Tarkoitan toki jos tutkittaisiin tilastomäärin.

eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tästä loukkaantujia. Tuohan on kohteliaisuus miehelle ja samalla nainen kertoo, että on ollut nuorena tietämättömämpi/kypsymättömämpi/tms, jolloin oma elämäntilanne ei ole vielä tasaantunut. 

Olisiko vinkuja-aloittajan mielestä ollut parempi, että olisi saanut elää tämän naisen kanssa nuorena muutaman kuukauden kuin että saa nyt elää naisen kanssa loppuelämän ajan? Normaaliälyllä varustettu ihminen valitsee jälkimmäisen vaihtoehdon.

Loppuelämän ajan? Salli minun nauraa. Naiset hakee eroa 80% tapauksista ja  tämä naisen "tasainen vaihe" menee kyllä ohi ja taas alkaa kiinnostaa ne jännemmät tapaukset.

Tekeekö tuo ajatusmaailma sinut onnelliseksi? Oletko tyytyväinen elämääsi, nautitko siitä?

Mikä muotijuttu tästäkin sanonnasta on nyt tullut?

Pitäiskö minun loukkaantua, kun mieheni on sanonut, että toivoi ennen naiselta pieniä, siroja rintoja? Nyt on kypsynyt ja ymmärtää, et kaikkea ei saa, ja jotkut toiveet on varsin ulkokohtaisia ja pinnallisia. Nyt siis joutuu tyytymään mun isompiin lolleroihin, ja on jopa oppinut iloitsemaan niistä ;)

Mutta siis, pitäisikö olla pettynyt, kun kasvoi aikuiseksi ja osaa arvostaa esim. vaimonsa luonnetta enemmän kuin esim. sitä, et olis pienet rinnat? Ylpeys, se on hankala asia, ja nöyryys se vasta vaikeaa onkin!

Vierailija kirjoitti:

Pitäiskö minun loukkaantua, kun mieheni on sanonut, että toivoi ennen naiselta pieniä, siroja rintoja? Nyt on kypsynyt ja ymmärtää, et kaikkea ei saa, ja jotkut toiveet on varsin ulkokohtaisia ja pinnallisia. Nyt siis joutuu tyytymään mun isompiin lolleroihin, ja on jopa oppinut iloitsemaan niistä ;)

Mutta siis, pitäisikö olla pettynyt, kun kasvoi aikuiseksi ja osaa arvostaa esim. vaimonsa luonnetta enemmän kuin esim. sitä, et olis pienet rinnat? Ylpeys, se on hankala asia, ja nöyryys se vasta vaikeaa onkin!

Minun puolisoni möläytti kerran, että olisi toivonut varakkaampaa naista. Koomisinta on, että minulla on isommat tulot kuin hänellä.

Vierailija kirjoitti:

Pitäiskö minun loukkaantua, kun mieheni on sanonut, että toivoi ennen naiselta pieniä, siroja rintoja? Nyt on kypsynyt ja ymmärtää, et kaikkea ei saa, ja jotkut toiveet on varsin ulkokohtaisia ja pinnallisia. Nyt siis joutuu tyytymään mun isompiin lolleroihin, ja on jopa oppinut iloitsemaan niistä ;)

Mutta siis, pitäisikö olla pettynyt, kun kasvoi aikuiseksi ja osaa arvostaa esim. vaimonsa luonnetta enemmän kuin esim. sitä, et olis pienet rinnat? Ylpeys, se on hankala asia, ja nöyryys se vasta vaikeaa onkin!

Helppo hyväksyä, kun toinen joutuu ”tyytymään” nimenomaan kauneusihanteen mukaiseen ulkonäköön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitäiskö minun loukkaantua, kun mieheni on sanonut, että toivoi ennen naiselta pieniä, siroja rintoja? Nyt on kypsynyt ja ymmärtää, et kaikkea ei saa, ja jotkut toiveet on varsin ulkokohtaisia ja pinnallisia. Nyt siis joutuu tyytymään mun isompiin lolleroihin, ja on jopa oppinut iloitsemaan niistä ;)

Mutta siis, pitäisikö olla pettynyt, kun kasvoi aikuiseksi ja osaa arvostaa esim. vaimonsa luonnetta enemmän kuin esim. sitä, et olis pienet rinnat? Ylpeys, se on hankala asia, ja nöyryys se vasta vaikeaa onkin!

Minun puolisoni möläytti kerran, että olisi toivonut varakkaampaa naista. Koomisinta on, että minulla on isommat tulot kuin hänellä.

Minullakin on isompi penis kuin tuhansilla miehillä, mutta pieni tämä 11-senttinen silti on.

Vierailija kirjoitti:

Pitäiskö minun loukkaantua, kun mieheni on sanonut, että toivoi ennen naiselta pieniä, siroja rintoja? Nyt on kypsynyt ja ymmärtää, et kaikkea ei saa, ja jotkut toiveet on varsin ulkokohtaisia ja pinnallisia. Nyt siis joutuu tyytymään mun isompiin lolleroihin, ja on jopa oppinut iloitsemaan niistä ;)

Mutta siis, pitäisikö olla pettynyt, kun kasvoi aikuiseksi ja osaa arvostaa esim. vaimonsa luonnetta enemmän kuin esim. sitä, et olis pienet rinnat? Ylpeys, se on hankala asia, ja nöyryys se vasta vaikeaa onkin!

ei tietenkään tarvitse, mutta älä ihmettele jos joku toinen tuosta loukkaantuisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua. En nyt yhtään ymmärrä, mistä Ap oikein on vihainen. Siitäkö, että naisen miesmaku on iän myötä muuttunut? Eikö se ole vain positiivinen asia, että kelpaat hänelle nyt?

Nuo markkina-arvoteoriat ovat täyttä roskaa. Niitä miettivät vain miehet, jotka eivät saa naisia, koska eivät osaa heitä lähestyä. On helpompi kehitellä jokin teoria ja syyttää koko maailmaa kuin katsoa sinne peilin ja tarkastella omaa käytöstä.

Mitä jännämiehiin tulee niin seksiin kelpaavat, mutta eivät suhteeseen. Sellasta on kiva kokeilla, mutta kyllästyttää melko pian. En ymmärrä kuka normaali mies on tällaiselle kateellinen.

Niin... miksi olla kateellinen kun joku saa panoja, ehkä ainoa asia millä on miehelle väliä, ehkä ainoa syy ryhtyä "parisuhteeseen" josta sitten lipsahdetaan pettämään, naisen ihmetellessä kuinka mies voi tehdä niin.

Mies, jolle irtopanot ovat ainoa asia millä on väliä, ja niiden puutteessa sitten parisuhdekin kelpaa korvikkeeksi, toki niin että petetään heti jos ja kun voidaan... Naiset hoi, käsi ylös kuka tällaisen haluaa!

Naiset hoi, kuinka moni ilahtuisi, jos saisi tietää miehensä ennen olleen tällainen?

Minulle olisi eron syy, jos kuulisin miehen olevan kanssani vain paremman puutteessa ja vain siksi, että mies on tyytynyt minuun. Pettäminen on myös liian paha asia ja varsinkin siksi, että mies suunnittelee sitä etukäteen.

Mitä? Etkö osaakaan arvostaa miehen henkistä kypsymistä? Ei hän tietenkään ole tyytynyt, on vain arvomaailma muuttunut. Uskottavaa, eikö?

Mies joka sanoo panemaan pääsemisen olevan suunnilleen ainoa asia jolla miehelle on väliä ja ainoa syy ryhtyä parisuhteeseen, ja huomauttaa samaan hengenvetoon että parisuhteessa sitten helposti lipsahtaa pettämään, ei vaikuta henkisesti kovin kypsältä.

Jos mies sen sijaan sanoisi, että hän ei olisi nuorena osannut arvostaa minunkaltaistani naista, olisi fiilis hänen henkisestä kypsymisestään ihan toisenlainen. En todellakaan ainakaan ensitöikseni suuttuisi ja alkaisi kuvittelemaan kaikenlaista typerää. Kysyisin häneltä ihan rauhallisesti että millaisia asioita hän sitten nuorempana arvosti.

En tiedä onko tämä nyt kaiketi joku ikäkysymys, mutta näin lähemmäs viisikymppiselle ei oikeasti ole mikään ihme eikä varsinkaan huono asia, että oma kumppani on aikuistunut sitten nuoruusvuosien. En ole itsekään enää samanlainen kuin nuorempana. Parikymppisenä olin ulkonäkökeskeisempi jolloin monet ihmissuhteet jäivät varsin pinnalliselle tasolle. Ei se siihen aikaan minua tosin kovasti häirinnyt, koska en halunnut vakavissani sitoutua kuitenkaan. Vasta lähempänä kolmeakymppiä alkoi sitoutumishalut nousta enemmän pintaan ja samaa tahtia alkoi kadota ylenpalttinen ulkonäköön keskittyminenkin, sekä oman itseni että mahdollisen kumppanin suhteen.

-Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua. En nyt yhtään ymmärrä, mistä Ap oikein on vihainen. Siitäkö, että naisen miesmaku on iän myötä muuttunut? Eikö se ole vain positiivinen asia, että kelpaat hänelle nyt?

Nuo markkina-arvoteoriat ovat täyttä roskaa. Niitä miettivät vain miehet, jotka eivät saa naisia, koska eivät osaa heitä lähestyä. On helpompi kehitellä jokin teoria ja syyttää koko maailmaa kuin katsoa sinne peilin ja tarkastella omaa käytöstä.

Mitä jännämiehiin tulee niin seksiin kelpaavat, mutta eivät suhteeseen. Sellasta on kiva kokeilla, mutta kyllästyttää melko pian. En ymmärrä kuka normaali mies on tällaiselle kateellinen.

Niin... miksi olla kateellinen kun joku saa panoja, ehkä ainoa asia millä on miehelle väliä, ehkä ainoa syy ryhtyä "parisuhteeseen" josta sitten lipsahdetaan pettämään, naisen ihmetellessä kuinka mies voi tehdä niin.

Mies, jolle irtopanot ovat ainoa asia millä on väliä, ja niiden puutteessa sitten parisuhdekin kelpaa korvikkeeksi, toki niin että petetään heti jos ja kun voidaan... Naiset hoi, käsi ylös kuka tällaisen haluaa!

Naiset hoi, kuinka moni ilahtuisi, jos saisi tietää miehensä ennen olleen tällainen?

Minulle olisi eron syy, jos kuulisin miehen olevan kanssani vain paremman puutteessa ja vain siksi, että mies on tyytynyt minuun. Pettäminen on myös liian paha asia ja varsinkin siksi, että mies suunnittelee sitä etukäteen.

Mitä? Etkö osaakaan arvostaa miehen henkistä kypsymistä? Ei hän tietenkään ole tyytynyt, on vain arvomaailma muuttunut. Uskottavaa, eikö?

Mies joka sanoo panemaan pääsemisen olevan suunnilleen ainoa asia jolla miehelle on väliä ja ainoa syy ryhtyä parisuhteeseen, ja huomauttaa samaan hengenvetoon että parisuhteessa sitten helposti lipsahtaa pettämään, ei vaikuta henkisesti kovin kypsältä.

Jos mies sen sijaan sanoisi, että hän ei olisi nuorena osannut arvostaa minunkaltaistani naista, olisi fiilis hänen henkisestä kypsymisestään ihan toisenlainen. En todellakaan ainakaan ensitöikseni suuttuisi ja alkaisi kuvittelemaan kaikenlaista typerää. Kysyisin häneltä ihan rauhallisesti että millaisia asioita hän sitten nuorempana arvosti.

En tiedä onko tämä nyt kaiketi joku ikäkysymys, mutta näin lähemmäs viisikymppiselle ei oikeasti ole mikään ihme eikä varsinkaan huono asia, että oma kumppani on aikuistunut sitten nuoruusvuosien. En ole itsekään enää samanlainen kuin nuorempana. Parikymppisenä olin ulkonäkökeskeisempi jolloin monet ihmissuhteet jäivät varsin pinnalliselle tasolle. Ei se siihen aikaan minua tosin kovasti häirinnyt, koska en halunnut vakavissani sitoutua kuitenkaan. Vasta lähempänä kolmeakymppiä alkoi sitoutumishalut nousta enemmän pintaan ja samaa tahtia alkoi kadota ylenpalttinen ulkonäköön keskittyminenkin, sekä oman itseni että mahdollisen kumppanin suhteen.

-Eri

Niin tuolle on se selitys, mikäs se olikaan...

Niin joo, lopetetaan hauskanpito ja etsitään elättäjä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua. En nyt yhtään ymmärrä, mistä Ap oikein on vihainen. Siitäkö, että naisen miesmaku on iän myötä muuttunut? Eikö se ole vain positiivinen asia, että kelpaat hänelle nyt?

Nuo markkina-arvoteoriat ovat täyttä roskaa. Niitä miettivät vain miehet, jotka eivät saa naisia, koska eivät osaa heitä lähestyä. On helpompi kehitellä jokin teoria ja syyttää koko maailmaa kuin katsoa sinne peilin ja tarkastella omaa käytöstä.

Mitä jännämiehiin tulee niin seksiin kelpaavat, mutta eivät suhteeseen. Sellasta on kiva kokeilla, mutta kyllästyttää melko pian. En ymmärrä kuka normaali mies on tällaiselle kateellinen.

Niin... miksi olla kateellinen kun joku saa panoja, ehkä ainoa asia millä on miehelle väliä, ehkä ainoa syy ryhtyä "parisuhteeseen" josta sitten lipsahdetaan pettämään, naisen ihmetellessä kuinka mies voi tehdä niin.

Mies, jolle irtopanot ovat ainoa asia millä on väliä, ja niiden puutteessa sitten parisuhdekin kelpaa korvikkeeksi, toki niin että petetään heti jos ja kun voidaan... Naiset hoi, käsi ylös kuka tällaisen haluaa!

Naiset hoi, kuinka moni ilahtuisi, jos saisi tietää miehensä ennen olleen tällainen?

Minulle olisi eron syy, jos kuulisin miehen olevan kanssani vain paremman puutteessa ja vain siksi, että mies on tyytynyt minuun. Pettäminen on myös liian paha asia ja varsinkin siksi, että mies suunnittelee sitä etukäteen.

Mitä? Etkö osaakaan arvostaa miehen henkistä kypsymistä? Ei hän tietenkään ole tyytynyt, on vain arvomaailma muuttunut. Uskottavaa, eikö?

Mies joka sanoo panemaan pääsemisen olevan suunnilleen ainoa asia jolla miehelle on väliä ja ainoa syy ryhtyä parisuhteeseen, ja huomauttaa samaan hengenvetoon että parisuhteessa sitten helposti lipsahtaa pettämään, ei vaikuta henkisesti kovin kypsältä.

Jos mies sen sijaan sanoisi, että hän ei olisi nuorena osannut arvostaa minunkaltaistani naista, olisi fiilis hänen henkisestä kypsymisestään ihan toisenlainen. En todellakaan ainakaan ensitöikseni suuttuisi ja alkaisi kuvittelemaan kaikenlaista typerää. Kysyisin häneltä ihan rauhallisesti että millaisia asioita hän sitten nuorempana arvosti.

En tiedä onko tämä nyt kaiketi joku ikäkysymys, mutta näin lähemmäs viisikymppiselle ei oikeasti ole mikään ihme eikä varsinkaan huono asia, että oma kumppani on aikuistunut sitten nuoruusvuosien. En ole itsekään enää samanlainen kuin nuorempana. Parikymppisenä olin ulkonäkökeskeisempi jolloin monet ihmissuhteet jäivät varsin pinnalliselle tasolle. Ei se siihen aikaan minua tosin kovasti häirinnyt, koska en halunnut vakavissani sitoutua kuitenkaan. Vasta lähempänä kolmeakymppiä alkoi sitoutumishalut nousta enemmän pintaan ja samaa tahtia alkoi kadota ylenpalttinen ulkonäköön keskittyminenkin, sekä oman itseni että mahdollisen kumppanin suhteen.

-Eri

Niin tuolle on se selitys, mikäs se olikaan...

Niin joo, lopetetaan hauskanpito ja etsitään elättäjä

Tämä kommenttisi kertoo paljon piireistä joissa liikut. Minun tuttavapiirissäni naiset käyvät töissä ja tienaavat ihan itse rahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua. En nyt yhtään ymmärrä, mistä Ap oikein on vihainen. Siitäkö, että naisen miesmaku on iän myötä muuttunut? Eikö se ole vain positiivinen asia, että kelpaat hänelle nyt?

Nuo markkina-arvoteoriat ovat täyttä roskaa. Niitä miettivät vain miehet, jotka eivät saa naisia, koska eivät osaa heitä lähestyä. On helpompi kehitellä jokin teoria ja syyttää koko maailmaa kuin katsoa sinne peilin ja tarkastella omaa käytöstä.

Mitä jännämiehiin tulee niin seksiin kelpaavat, mutta eivät suhteeseen. Sellasta on kiva kokeilla, mutta kyllästyttää melko pian. En ymmärrä kuka normaali mies on tällaiselle kateellinen.

Niin... miksi olla kateellinen kun joku saa panoja, ehkä ainoa asia millä on miehelle väliä, ehkä ainoa syy ryhtyä "parisuhteeseen" josta sitten lipsahdetaan pettämään, naisen ihmetellessä kuinka mies voi tehdä niin.

Mies, jolle irtopanot ovat ainoa asia millä on väliä, ja niiden puutteessa sitten parisuhdekin kelpaa korvikkeeksi, toki niin että petetään heti jos ja kun voidaan... Naiset hoi, käsi ylös kuka tällaisen haluaa!

Naiset hoi, kuinka moni ilahtuisi, jos saisi tietää miehensä ennen olleen tällainen?

Minulle olisi eron syy, jos kuulisin miehen olevan kanssani vain paremman puutteessa ja vain siksi, että mies on tyytynyt minuun. Pettäminen on myös liian paha asia ja varsinkin siksi, että mies suunnittelee sitä etukäteen.

Mitä? Etkö osaakaan arvostaa miehen henkistä kypsymistä? Ei hän tietenkään ole tyytynyt, on vain arvomaailma muuttunut. Uskottavaa, eikö?

Mies joka sanoo panemaan pääsemisen olevan suunnilleen ainoa asia jolla miehelle on väliä ja ainoa syy ryhtyä parisuhteeseen, ja huomauttaa samaan hengenvetoon että parisuhteessa sitten helposti lipsahtaa pettämään, ei vaikuta henkisesti kovin kypsältä.

Jos mies sen sijaan sanoisi, että hän ei olisi nuorena osannut arvostaa minunkaltaistani naista, olisi fiilis hänen henkisestä kypsymisestään ihan toisenlainen. En todellakaan ainakaan ensitöikseni suuttuisi ja alkaisi kuvittelemaan kaikenlaista typerää. Kysyisin häneltä ihan rauhallisesti että millaisia asioita hän sitten nuorempana arvosti.

En tiedä onko tämä nyt kaiketi joku ikäkysymys, mutta näin lähemmäs viisikymppiselle ei oikeasti ole mikään ihme eikä varsinkaan huono asia, että oma kumppani on aikuistunut sitten nuoruusvuosien. En ole itsekään enää samanlainen kuin nuorempana. Parikymppisenä olin ulkonäkökeskeisempi jolloin monet ihmissuhteet jäivät varsin pinnalliselle tasolle. Ei se siihen aikaan minua tosin kovasti häirinnyt, koska en halunnut vakavissani sitoutua kuitenkaan. Vasta lähempänä kolmeakymppiä alkoi sitoutumishalut nousta enemmän pintaan ja samaa tahtia alkoi kadota ylenpalttinen ulkonäköön keskittyminenkin, sekä oman itseni että mahdollisen kumppanin suhteen.

-Eri

Niin tuolle on se selitys, mikäs se olikaan...

Niin joo, lopetetaan hauskanpito ja etsitään elättäjä

Mistä ihmeestä sinä tuon nyt keksit? Kyllä minä hauskaa tykkään pitää edelleen, vaikka maku myös sen suhteen on kehittynyt sitten nuoruusvuosien. Elättäjää en ole kaivannut sitten lapsuusvuosien.

Tässä on hyvä esimerkki niistä typeristä asioista, mitä en alkaisi puolisostani kuvittelemaan vain ruokkiakseni omaa loukkaantumistani. Pidän paljon fiksumpana jutella hänen kanssaan ihan rauhassa ja kysellä sen sijaan että pelkästään olettaa kaikenlaista. Omaa kumppaniaan voi toki sen verran arvostaa, että yrittää selvitellä mahdolliset erimielisyydet puhumalla ja kuuntelemalla. Se on minusta osa sitä toiseen sitoutumista.

T: se lähes viisikymppinen nainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua. En nyt yhtään ymmärrä, mistä Ap oikein on vihainen. Siitäkö, että naisen miesmaku on iän myötä muuttunut? Eikö se ole vain positiivinen asia, että kelpaat hänelle nyt?

Nuo markkina-arvoteoriat ovat täyttä roskaa. Niitä miettivät vain miehet, jotka eivät saa naisia, koska eivät osaa heitä lähestyä. On helpompi kehitellä jokin teoria ja syyttää koko maailmaa kuin katsoa sinne peilin ja tarkastella omaa käytöstä.

Mitä jännämiehiin tulee niin seksiin kelpaavat, mutta eivät suhteeseen. Sellasta on kiva kokeilla, mutta kyllästyttää melko pian. En ymmärrä kuka normaali mies on tällaiselle kateellinen.

Niin... miksi olla kateellinen kun joku saa panoja, ehkä ainoa asia millä on miehelle väliä, ehkä ainoa syy ryhtyä "parisuhteeseen" josta sitten lipsahdetaan pettämään, naisen ihmetellessä kuinka mies voi tehdä niin.

Mies, jolle irtopanot ovat ainoa asia millä on väliä, ja niiden puutteessa sitten parisuhdekin kelpaa korvikkeeksi, toki niin että petetään heti jos ja kun voidaan... Naiset hoi, käsi ylös kuka tällaisen haluaa!

Naiset hoi, kuinka moni ilahtuisi, jos saisi tietää miehensä ennen olleen tällainen?

Minulle olisi eron syy, jos kuulisin miehen olevan kanssani vain paremman puutteessa ja vain siksi, että mies on tyytynyt minuun. Pettäminen on myös liian paha asia ja varsinkin siksi, että mies suunnittelee sitä etukäteen.

Mitä? Etkö osaakaan arvostaa miehen henkistä kypsymistä? Ei hän tietenkään ole tyytynyt, on vain arvomaailma muuttunut. Uskottavaa, eikö?

Mies joka sanoo panemaan pääsemisen olevan suunnilleen ainoa asia jolla miehelle on väliä ja ainoa syy ryhtyä parisuhteeseen, ja huomauttaa samaan hengenvetoon että parisuhteessa sitten helposti lipsahtaa pettämään, ei vaikuta henkisesti kovin kypsältä.

Jos mies sen sijaan sanoisi, että hän ei olisi nuorena osannut arvostaa minunkaltaistani naista, olisi fiilis hänen henkisestä kypsymisestään ihan toisenlainen. En todellakaan ainakaan ensitöikseni suuttuisi ja alkaisi kuvittelemaan kaikenlaista typerää. Kysyisin häneltä ihan rauhallisesti että millaisia asioita hän sitten nuorempana arvosti.

En tiedä onko tämä nyt kaiketi joku ikäkysymys, mutta näin lähemmäs viisikymppiselle ei oikeasti ole mikään ihme eikä varsinkaan huono asia, että oma kumppani on aikuistunut sitten nuoruusvuosien. En ole itsekään enää samanlainen kuin nuorempana. Parikymppisenä olin ulkonäkökeskeisempi jolloin monet ihmissuhteet jäivät varsin pinnalliselle tasolle. Ei se siihen aikaan minua tosin kovasti häirinnyt, koska en halunnut vakavissani sitoutua kuitenkaan. Vasta lähempänä kolmeakymppiä alkoi sitoutumishalut nousta enemmän pintaan ja samaa tahtia alkoi kadota ylenpalttinen ulkonäköön keskittyminenkin, sekä oman itseni että mahdollisen kumppanin suhteen.

-Eri

Niin tuolle on se selitys, mikäs se olikaan...

Niin joo, lopetetaan hauskanpito ja etsitään elättäjä

Tämä kommenttisi kertoo paljon piireistä joissa liikut. Minun tuttavapiirissäni naiset käyvät töissä ja tienaavat ihan itse rahansa.

siitä huolimatta ei voi erota koska elintaso laskee

Vierailija kirjoitti:

Äkkiseltään ilmiö on erittäin ikävä meille beta-miehille, mutta sen voi kääntää edukseen. Tinder on täynnä näitä " juoksut on juostu" -naisia, jotka haluavat vakiintua ja alkaa betakin kelvata. No tässä on meidän saumamme. Esitetään että halutaan samaa. Tällä taktiikalla olen päässyt itsekin nauttimaan "kàŕusèllisťa".

Sinulla ei selvästi sitä henkistä kypsymistä kuitenkaan ole tapahtunut vuosien myötä. Vaikuttaa siltä että pääasiallisesti toiveesi seksin suhteen ovat suuntautuneet sinne irtoseksipuolelle etkä selkeästi arvosta kumppaneitasi.

Ehkäpä tästä syystä et nuorempana naisille kelvannut? Ne naiset jotka eivät pyörineet missään k-karuselleissa eivät luonnollisestikaan halunneet kaltaistasi irtopanohaikailijaa. Ja ne naiset taas, jotka elivät villimmin, onnistuivat löytämään tarpeeksi sekä ulkoisesti että luonteeltaan sinua tasokkaampia kumppaneita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua. En nyt yhtään ymmärrä, mistä Ap oikein on vihainen. Siitäkö, että naisen miesmaku on iän myötä muuttunut? Eikö se ole vain positiivinen asia, että kelpaat hänelle nyt?

Nuo markkina-arvoteoriat ovat täyttä roskaa. Niitä miettivät vain miehet, jotka eivät saa naisia, koska eivät osaa heitä lähestyä. On helpompi kehitellä jokin teoria ja syyttää koko maailmaa kuin katsoa sinne peilin ja tarkastella omaa käytöstä.

Mitä jännämiehiin tulee niin seksiin kelpaavat, mutta eivät suhteeseen. Sellasta on kiva kokeilla, mutta kyllästyttää melko pian. En ymmärrä kuka normaali mies on tällaiselle kateellinen.

Niin... miksi olla kateellinen kun joku saa panoja, ehkä ainoa asia millä on miehelle väliä, ehkä ainoa syy ryhtyä "parisuhteeseen" josta sitten lipsahdetaan pettämään, naisen ihmetellessä kuinka mies voi tehdä niin.

Mies, jolle irtopanot ovat ainoa asia millä on väliä, ja niiden puutteessa sitten parisuhdekin kelpaa korvikkeeksi, toki niin että petetään heti jos ja kun voidaan... Naiset hoi, käsi ylös kuka tällaisen haluaa!

Naiset hoi, kuinka moni ilahtuisi, jos saisi tietää miehensä ennen olleen tällainen?

Minulle olisi eron syy, jos kuulisin miehen olevan kanssani vain paremman puutteessa ja vain siksi, että mies on tyytynyt minuun. Pettäminen on myös liian paha asia ja varsinkin siksi, että mies suunnittelee sitä etukäteen.

Mitä? Etkö osaakaan arvostaa miehen henkistä kypsymistä? Ei hän tietenkään ole tyytynyt, on vain arvomaailma muuttunut. Uskottavaa, eikö?

Mies joka sanoo panemaan pääsemisen olevan suunnilleen ainoa asia jolla miehelle on väliä ja ainoa syy ryhtyä parisuhteeseen, ja huomauttaa samaan hengenvetoon että parisuhteessa sitten helposti lipsahtaa pettämään, ei vaikuta henkisesti kovin kypsältä.

Jos mies sen sijaan sanoisi, että hän ei olisi nuorena osannut arvostaa minunkaltaistani naista, olisi fiilis hänen henkisestä kypsymisestään ihan toisenlainen. En todellakaan ainakaan ensitöikseni suuttuisi ja alkaisi kuvittelemaan kaikenlaista typerää. Kysyisin häneltä ihan rauhallisesti että millaisia asioita hän sitten nuorempana arvosti.

En tiedä onko tämä nyt kaiketi joku ikäkysymys, mutta näin lähemmäs viisikymppiselle ei oikeasti ole mikään ihme eikä varsinkaan huono asia, että oma kumppani on aikuistunut sitten nuoruusvuosien. En ole itsekään enää samanlainen kuin nuorempana. Parikymppisenä olin ulkonäkökeskeisempi jolloin monet ihmissuhteet jäivät varsin pinnalliselle tasolle. Ei se siihen aikaan minua tosin kovasti häirinnyt, koska en halunnut vakavissani sitoutua kuitenkaan. Vasta lähempänä kolmeakymppiä alkoi sitoutumishalut nousta enemmän pintaan ja samaa tahtia alkoi kadota ylenpalttinen ulkonäköön keskittyminenkin, sekä oman itseni että mahdollisen kumppanin suhteen.

-Eri

Niin tuolle on se selitys, mikäs se olikaan...

Niin joo, lopetetaan hauskanpito ja etsitään elättäjä

Tämä kommenttisi kertoo paljon piireistä joissa liikut. Minun tuttavapiirissäni naiset käyvät töissä ja tienaavat ihan itse rahansa.

siitä huolimatta ei voi erota koska elintaso laskee

Aaa, tässäkö syy siihen, että naiset joutuvat pääosin laittamaan sen eron vireille? Miehet eivät halua, että heidän elintasonsa laskeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua. En nyt yhtään ymmärrä, mistä Ap oikein on vihainen. Siitäkö, että naisen miesmaku on iän myötä muuttunut? Eikö se ole vain positiivinen asia, että kelpaat hänelle nyt?

Nuo markkina-arvoteoriat ovat täyttä roskaa. Niitä miettivät vain miehet, jotka eivät saa naisia, koska eivät osaa heitä lähestyä. On helpompi kehitellä jokin teoria ja syyttää koko maailmaa kuin katsoa sinne peilin ja tarkastella omaa käytöstä.

Mitä jännämiehiin tulee niin seksiin kelpaavat, mutta eivät suhteeseen. Sellasta on kiva kokeilla, mutta kyllästyttää melko pian. En ymmärrä kuka normaali mies on tällaiselle kateellinen.

Niin... miksi olla kateellinen kun joku saa panoja, ehkä ainoa asia millä on miehelle väliä, ehkä ainoa syy ryhtyä "parisuhteeseen" josta sitten lipsahdetaan pettämään, naisen ihmetellessä kuinka mies voi tehdä niin.

Mies, jolle irtopanot ovat ainoa asia millä on väliä, ja niiden puutteessa sitten parisuhdekin kelpaa korvikkeeksi, toki niin että petetään heti jos ja kun voidaan... Naiset hoi, käsi ylös kuka tällaisen haluaa!

Naiset hoi, kuinka moni ilahtuisi, jos saisi tietää miehensä ennen olleen tällainen?

Minulle olisi eron syy, jos kuulisin miehen olevan kanssani vain paremman puutteessa ja vain siksi, että mies on tyytynyt minuun. Pettäminen on myös liian paha asia ja varsinkin siksi, että mies suunnittelee sitä etukäteen.

Mitä? Etkö osaakaan arvostaa miehen henkistä kypsymistä? Ei hän tietenkään ole tyytynyt, on vain arvomaailma muuttunut. Uskottavaa, eikö?

Mies joka sanoo panemaan pääsemisen olevan suunnilleen ainoa asia jolla miehelle on väliä ja ainoa syy ryhtyä parisuhteeseen, ja huomauttaa samaan hengenvetoon että parisuhteessa sitten helposti lipsahtaa pettämään, ei vaikuta henkisesti kovin kypsältä.

Jos mies sen sijaan sanoisi, että hän ei olisi nuorena osannut arvostaa minunkaltaistani naista, olisi fiilis hänen henkisestä kypsymisestään ihan toisenlainen. En todellakaan ainakaan ensitöikseni suuttuisi ja alkaisi kuvittelemaan kaikenlaista typerää. Kysyisin häneltä ihan rauhallisesti että millaisia asioita hän sitten nuorempana arvosti.

En tiedä onko tämä nyt kaiketi joku ikäkysymys, mutta näin lähemmäs viisikymppiselle ei oikeasti ole mikään ihme eikä varsinkaan huono asia, että oma kumppani on aikuistunut sitten nuoruusvuosien. En ole itsekään enää samanlainen kuin nuorempana. Parikymppisenä olin ulkonäkökeskeisempi jolloin monet ihmissuhteet jäivät varsin pinnalliselle tasolle. Ei se siihen aikaan minua tosin kovasti häirinnyt, koska en halunnut vakavissani sitoutua kuitenkaan. Vasta lähempänä kolmeakymppiä alkoi sitoutumishalut nousta enemmän pintaan ja samaa tahtia alkoi kadota ylenpalttinen ulkonäköön keskittyminenkin, sekä oman itseni että mahdollisen kumppanin suhteen.

-Eri

Niin tuolle on se selitys, mikäs se olikaan...

Niin joo, lopetetaan hauskanpito ja etsitään elättäjä

Sinulla on kumma käsitys parisuhdeseksistä. Mistä lienet moisen keksinyt?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua. En nyt yhtään ymmärrä, mistä Ap oikein on vihainen. Siitäkö, että naisen miesmaku on iän myötä muuttunut? Eikö se ole vain positiivinen asia, että kelpaat hänelle nyt?

Nuo markkina-arvoteoriat ovat täyttä roskaa. Niitä miettivät vain miehet, jotka eivät saa naisia, koska eivät osaa heitä lähestyä. On helpompi kehitellä jokin teoria ja syyttää koko maailmaa kuin katsoa sinne peilin ja tarkastella omaa käytöstä.

Mitä jännämiehiin tulee niin seksiin kelpaavat, mutta eivät suhteeseen. Sellasta on kiva kokeilla, mutta kyllästyttää melko pian. En ymmärrä kuka normaali mies on tällaiselle kateellinen.

Niin... miksi olla kateellinen kun joku saa panoja, ehkä ainoa asia millä on miehelle väliä, ehkä ainoa syy ryhtyä "parisuhteeseen" josta sitten lipsahdetaan pettämään, naisen ihmetellessä kuinka mies voi tehdä niin.

Mies, jolle irtopanot ovat ainoa asia millä on väliä, ja niiden puutteessa sitten parisuhdekin kelpaa korvikkeeksi, toki niin että petetään heti jos ja kun voidaan... Naiset hoi, käsi ylös kuka tällaisen haluaa!

Naiset hoi, kuinka moni ilahtuisi, jos saisi tietää miehensä ennen olleen tällainen?

Minulle olisi eron syy, jos kuulisin miehen olevan kanssani vain paremman puutteessa ja vain siksi, että mies on tyytynyt minuun. Pettäminen on myös liian paha asia ja varsinkin siksi, että mies suunnittelee sitä etukäteen.

Mitä? Etkö osaakaan arvostaa miehen henkistä kypsymistä? Ei hän tietenkään ole tyytynyt, on vain arvomaailma muuttunut. Uskottavaa, eikö?

Mies joka sanoo panemaan pääsemisen olevan suunnilleen ainoa asia jolla miehelle on väliä ja ainoa syy ryhtyä parisuhteeseen, ja huomauttaa samaan hengenvetoon että parisuhteessa sitten helposti lipsahtaa pettämään, ei vaikuta henkisesti kovin kypsältä.

Jos mies sen sijaan sanoisi, että hän ei olisi nuorena osannut arvostaa minunkaltaistani naista, olisi fiilis hänen henkisestä kypsymisestään ihan toisenlainen. En todellakaan ainakaan ensitöikseni suuttuisi ja alkaisi kuvittelemaan kaikenlaista typerää. Kysyisin häneltä ihan rauhallisesti että millaisia asioita hän sitten nuorempana arvosti.

En tiedä onko tämä nyt kaiketi joku ikäkysymys, mutta näin lähemmäs viisikymppiselle ei oikeasti ole mikään ihme eikä varsinkaan huono asia, että oma kumppani on aikuistunut sitten nuoruusvuosien. En ole itsekään enää samanlainen kuin nuorempana. Parikymppisenä olin ulkonäkökeskeisempi jolloin monet ihmissuhteet jäivät varsin pinnalliselle tasolle. Ei se siihen aikaan minua tosin kovasti häirinnyt, koska en halunnut vakavissani sitoutua kuitenkaan. Vasta lähempänä kolmeakymppiä alkoi sitoutumishalut nousta enemmän pintaan ja samaa tahtia alkoi kadota ylenpalttinen ulkonäköön keskittyminenkin, sekä oman itseni että mahdollisen kumppanin suhteen.

-Eri

Niin tuolle on se selitys, mikäs se olikaan...

Niin joo, lopetetaan hauskanpito ja etsitään elättäjä

Tämä kommenttisi kertoo paljon piireistä joissa liikut. Minun tuttavapiirissäni naiset käyvät töissä ja tienaavat ihan itse rahansa.

siitä huolimatta ei voi erota koska elintaso laskee

Aaa, tässäkö syy siihen, että naiset joutuvat pääosin laittamaan sen eron vireille? Miehet eivät halua, että heidän elintasonsa laskeen.

Hyvä veto mutta tiedät mitä tarkoitin.

Kärsitään paskassa liitossa kunnes lapset ovat aikuisia.

Ne naiset jotka eroavat lasten ollessa lapsia ovat niin huonnossa suhteessa että ne eroavat siitä huolimatta että elintaso laskee. Arvostan itse sellaista enemmän kuin sitä joka odottaa ja myrkyttää kaiken ympärillään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua. En nyt yhtään ymmärrä, mistä Ap oikein on vihainen. Siitäkö, että naisen miesmaku on iän myötä muuttunut? Eikö se ole vain positiivinen asia, että kelpaat hänelle nyt?

Nuo markkina-arvoteoriat ovat täyttä roskaa. Niitä miettivät vain miehet, jotka eivät saa naisia, koska eivät osaa heitä lähestyä. On helpompi kehitellä jokin teoria ja syyttää koko maailmaa kuin katsoa sinne peilin ja tarkastella omaa käytöstä.

Mitä jännämiehiin tulee niin seksiin kelpaavat, mutta eivät suhteeseen. Sellasta on kiva kokeilla, mutta kyllästyttää melko pian. En ymmärrä kuka normaali mies on tällaiselle kateellinen.

Niin... miksi olla kateellinen kun joku saa panoja, ehkä ainoa asia millä on miehelle väliä, ehkä ainoa syy ryhtyä "parisuhteeseen" josta sitten lipsahdetaan pettämään, naisen ihmetellessä kuinka mies voi tehdä niin.

Mies, jolle irtopanot ovat ainoa asia millä on väliä, ja niiden puutteessa sitten parisuhdekin kelpaa korvikkeeksi, toki niin että petetään heti jos ja kun voidaan... Naiset hoi, käsi ylös kuka tällaisen haluaa!

Naiset hoi, kuinka moni ilahtuisi, jos saisi tietää miehensä ennen olleen tällainen?

Minulle olisi eron syy, jos kuulisin miehen olevan kanssani vain paremman puutteessa ja vain siksi, että mies on tyytynyt minuun. Pettäminen on myös liian paha asia ja varsinkin siksi, että mies suunnittelee sitä etukäteen.

Mitä? Etkö osaakaan arvostaa miehen henkistä kypsymistä? Ei hän tietenkään ole tyytynyt, on vain arvomaailma muuttunut. Uskottavaa, eikö?

Mies joka sanoo panemaan pääsemisen olevan suunnilleen ainoa asia jolla miehelle on väliä ja ainoa syy ryhtyä parisuhteeseen, ja huomauttaa samaan hengenvetoon että parisuhteessa sitten helposti lipsahtaa pettämään, ei vaikuta henkisesti kovin kypsältä.

Jos mies sen sijaan sanoisi, että hän ei olisi nuorena osannut arvostaa minunkaltaistani naista, olisi fiilis hänen henkisestä kypsymisestään ihan toisenlainen. En todellakaan ainakaan ensitöikseni suuttuisi ja alkaisi kuvittelemaan kaikenlaista typerää. Kysyisin häneltä ihan rauhallisesti että millaisia asioita hän sitten nuorempana arvosti.

En tiedä onko tämä nyt kaiketi joku ikäkysymys, mutta näin lähemmäs viisikymppiselle ei oikeasti ole mikään ihme eikä varsinkaan huono asia, että oma kumppani on aikuistunut sitten nuoruusvuosien. En ole itsekään enää samanlainen kuin nuorempana. Parikymppisenä olin ulkonäkökeskeisempi jolloin monet ihmissuhteet jäivät varsin pinnalliselle tasolle. Ei se siihen aikaan minua tosin kovasti häirinnyt, koska en halunnut vakavissani sitoutua kuitenkaan. Vasta lähempänä kolmeakymppiä alkoi sitoutumishalut nousta enemmän pintaan ja samaa tahtia alkoi kadota ylenpalttinen ulkonäköön keskittyminenkin, sekä oman itseni että mahdollisen kumppanin suhteen.

-Eri

Niin tuolle on se selitys, mikäs se olikaan...

Niin joo, lopetetaan hauskanpito ja etsitään elättäjä

Sinulla on kumma käsitys parisuhdeseksistä. Mistä lienet moisen keksinyt?

Vanillaa, kahdesti kuussa saunan jälkeen lauantaina.

Paitsi pikkulapsiaikaan, silloin menee muutama vuosi ja se pitää ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua. En nyt yhtään ymmärrä, mistä Ap oikein on vihainen. Siitäkö, että naisen miesmaku on iän myötä muuttunut? Eikö se ole vain positiivinen asia, että kelpaat hänelle nyt?

Nuo markkina-arvoteoriat ovat täyttä roskaa. Niitä miettivät vain miehet, jotka eivät saa naisia, koska eivät osaa heitä lähestyä. On helpompi kehitellä jokin teoria ja syyttää koko maailmaa kuin katsoa sinne peilin ja tarkastella omaa käytöstä.

Mitä jännämiehiin tulee niin seksiin kelpaavat, mutta eivät suhteeseen. Sellasta on kiva kokeilla, mutta kyllästyttää melko pian. En ymmärrä kuka normaali mies on tällaiselle kateellinen.

Niin... miksi olla kateellinen kun joku saa panoja, ehkä ainoa asia millä on miehelle väliä, ehkä ainoa syy ryhtyä "parisuhteeseen" josta sitten lipsahdetaan pettämään, naisen ihmetellessä kuinka mies voi tehdä niin.

Mies, jolle irtopanot ovat ainoa asia millä on väliä, ja niiden puutteessa sitten parisuhdekin kelpaa korvikkeeksi, toki niin että petetään heti jos ja kun voidaan... Naiset hoi, käsi ylös kuka tällaisen haluaa!

Naiset hoi, kuinka moni ilahtuisi, jos saisi tietää miehensä ennen olleen tällainen?

Minulle olisi eron syy, jos kuulisin miehen olevan kanssani vain paremman puutteessa ja vain siksi, että mies on tyytynyt minuun. Pettäminen on myös liian paha asia ja varsinkin siksi, että mies suunnittelee sitä etukäteen.

Mitä? Etkö osaakaan arvostaa miehen henkistä kypsymistä? Ei hän tietenkään ole tyytynyt, on vain arvomaailma muuttunut. Uskottavaa, eikö?

Mies joka sanoo panemaan pääsemisen olevan suunnilleen ainoa asia jolla miehelle on väliä ja ainoa syy ryhtyä parisuhteeseen, ja huomauttaa samaan hengenvetoon että parisuhteessa sitten helposti lipsahtaa pettämään, ei vaikuta henkisesti kovin kypsältä.

Jos mies sen sijaan sanoisi, että hän ei olisi nuorena osannut arvostaa minunkaltaistani naista, olisi fiilis hänen henkisestä kypsymisestään ihan toisenlainen. En todellakaan ainakaan ensitöikseni suuttuisi ja alkaisi kuvittelemaan kaikenlaista typerää. Kysyisin häneltä ihan rauhallisesti että millaisia asioita hän sitten nuorempana arvosti.

En tiedä onko tämä nyt kaiketi joku ikäkysymys, mutta näin lähemmäs viisikymppiselle ei oikeasti ole mikään ihme eikä varsinkaan huono asia, että oma kumppani on aikuistunut sitten nuoruusvuosien. En ole itsekään enää samanlainen kuin nuorempana. Parikymppisenä olin ulkonäkökeskeisempi jolloin monet ihmissuhteet jäivät varsin pinnalliselle tasolle. Ei se siihen aikaan minua tosin kovasti häirinnyt, koska en halunnut vakavissani sitoutua kuitenkaan. Vasta lähempänä kolmeakymppiä alkoi sitoutumishalut nousta enemmän pintaan ja samaa tahtia alkoi kadota ylenpalttinen ulkonäköön keskittyminenkin, sekä oman itseni että mahdollisen kumppanin suhteen.

-Eri

Eli olet tyypillinen nuorena ja kauniina alfasta alfaan kiertänyt nainen, joka kiinnostuu tavallisen betamiehen seurasta vasta kun biologinen kello alkaa tikittämään eikä kelpaa enää alfoille edes panoalustaksi. Tietääkö miehesi nuoruuden seksiseikkailuistasi jos nyt jonkun onnettoman olet saanut nakitettua?

ei tiedä

-eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En lukenut koko ketjua. En nyt yhtään ymmärrä, mistä Ap oikein on vihainen. Siitäkö, että naisen miesmaku on iän myötä muuttunut? Eikö se ole vain positiivinen asia, että kelpaat hänelle nyt?

Nuo markkina-arvoteoriat ovat täyttä roskaa. Niitä miettivät vain miehet, jotka eivät saa naisia, koska eivät osaa heitä lähestyä. On helpompi kehitellä jokin teoria ja syyttää koko maailmaa kuin katsoa sinne peilin ja tarkastella omaa käytöstä.

Mitä jännämiehiin tulee niin seksiin kelpaavat, mutta eivät suhteeseen. Sellasta on kiva kokeilla, mutta kyllästyttää melko pian. En ymmärrä kuka normaali mies on tällaiselle kateellinen.

Niin... miksi olla kateellinen kun joku saa panoja, ehkä ainoa asia millä on miehelle väliä, ehkä ainoa syy ryhtyä "parisuhteeseen" josta sitten lipsahdetaan pettämään, naisen ihmetellessä kuinka mies voi tehdä niin.

Mies, jolle irtopanot ovat ainoa asia millä on väliä, ja niiden puutteessa sitten parisuhdekin kelpaa korvikkeeksi, toki niin että petetään heti jos ja kun voidaan... Naiset hoi, käsi ylös kuka tällaisen haluaa!

Naiset hoi, kuinka moni ilahtuisi, jos saisi tietää miehensä ennen olleen tällainen?

Minulle olisi eron syy, jos kuulisin miehen olevan kanssani vain paremman puutteessa ja vain siksi, että mies on tyytynyt minuun. Pettäminen on myös liian paha asia ja varsinkin siksi, että mies suunnittelee sitä etukäteen.

Mitä? Etkö osaakaan arvostaa miehen henkistä kypsymistä? Ei hän tietenkään ole tyytynyt, on vain arvomaailma muuttunut. Uskottavaa, eikö?

Mies joka sanoo panemaan pääsemisen olevan suunnilleen ainoa asia jolla miehelle on väliä ja ainoa syy ryhtyä parisuhteeseen, ja huomauttaa samaan hengenvetoon että parisuhteessa sitten helposti lipsahtaa pettämään, ei vaikuta henkisesti kovin kypsältä.

Jos mies sen sijaan sanoisi, että hän ei olisi nuorena osannut arvostaa minunkaltaistani naista, olisi fiilis hänen henkisestä kypsymisestään ihan toisenlainen. En todellakaan ainakaan ensitöikseni suuttuisi ja alkaisi kuvittelemaan kaikenlaista typerää. Kysyisin häneltä ihan rauhallisesti että millaisia asioita hän sitten nuorempana arvosti.

En tiedä onko tämä nyt kaiketi joku ikäkysymys, mutta näin lähemmäs viisikymppiselle ei oikeasti ole mikään ihme eikä varsinkaan huono asia, että oma kumppani on aikuistunut sitten nuoruusvuosien. En ole itsekään enää samanlainen kuin nuorempana. Parikymppisenä olin ulkonäkökeskeisempi jolloin monet ihmissuhteet jäivät varsin pinnalliselle tasolle. Ei se siihen aikaan minua tosin kovasti häirinnyt, koska en halunnut vakavissani sitoutua kuitenkaan. Vasta lähempänä kolmeakymppiä alkoi sitoutumishalut nousta enemmän pintaan ja samaa tahtia alkoi kadota ylenpalttinen ulkonäköön keskittyminenkin, sekä oman itseni että mahdollisen kumppanin suhteen.

-Eri

Niin tuolle on se selitys, mikäs se olikaan...

Niin joo, lopetetaan hauskanpito ja etsitään elättäjä

Sinulla on kumma käsitys parisuhdeseksistä. Mistä lienet moisen keksinyt?

Vanillaa, kahdesti kuussa saunan jälkeen lauantaina.

Paitsi pikkulapsiaikaan, silloin menee muutama vuosi ja se pitää ymmärtää.

Jos nainen tykkää seksistä, hän on harrastanut sitä. Jos nainen ei ole uskovainen, niin avioliittoon odottava ei yleensä ole kovin innostunut seksistä. Onhan siinä uutuuden viehätystä hetken, mutta sitten pärjää ilmankin. Mutta siveitä naisia te haluatte, eikö niin?