Kaveruuden katkaiseminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä varmaan vastaisin seuraavaan viestiin että kuule musta tuntuu että meidän elämät on kulkenut vähän eri suuntiin eikä ole enää mitään yhteistä, joten ei ehkä kannata ylläpitää tätä ihmissuhdetta enää. Ei muistella pahalla, moikataan kun tavataan, mutta se riittäköön.

En nimittäin tykkää yhtään siitä että asioita ei sanota suoraan vaan jätetään vaan vastaamatta. Been there, not nice. Siksi itse sanoisin suoraan.

Mut on kerran ghoustattu ja se sattuu vieläkin välillä ja siitän on jo 10 vuotta.

ap

Oliko sen jälkeen hyvä mieli, kun sinut ghostattiin? Ja nyt kuitenkin olet päättänyt tehdä niin kaverillesi? Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä varmaan vastaisin seuraavaan viestiin että kuule musta tuntuu että meidän elämät on kulkenut vähän eri suuntiin eikä ole enää mitään yhteistä, joten ei ehkä kannata ylläpitää tätä ihmissuhdetta enää. Ei muistella pahalla, moikataan kun tavataan, mutta se riittäköön.

En nimittäin tykkää yhtään siitä että asioita ei sanota suoraan vaan jätetään vaan vastaamatta. Been there, not nice. Siksi itse sanoisin suoraan.

Mut on kerran ghoustattu ja se sattuu vieläkin välillä ja siitän on jo 10 vuotta.

ap

Oliko sen jälkeen hyvä mieli, kun sinut ghostattiin? Ja nyt kuitenkin olet päättänyt tehdä niin kaverillesi? Miksi?

Lue vaikka toi aloitusviesti ja tuo viesti jota tässä viestissäsi lainaat.

ap

Älä tee toisille sitä mitä et toivoisi tehtävän itsellesi.

Näin mieluummin kuin ”tee toisille mitä itse haluisit”.

Vierailija kirjoitti:

Älä tee toisille sitä mitä et toivoisi tehtävän itsellesi.

Näin mieluummin kuin ”tee toisille mitä itse haluisit”.

Ai sinäkö mielummin kuulisit ghoustaamisen sijaan sen, että pidän sinua täysin vastenmielisenä ihmisenä ja olen jo pidempään ihmetellyt,kuka sinua sietää ja miksi? Ei, en ala keksimään mitään valetta,vaan katkaisen välit jos ei ole mitään hyvää sanottavaa.

Aika kypsymättömiä ovat nuo teidän keskinäiset suhteet. Ap, kaikella ystävyydellä, ei sitä jatkuvasti tarvitse punnita, onko joku ystävyyden arvoinen. Aika näyttää, erkaannutteko. Minusta kannattaa aina yrittää selvittää mieltä painavat asiat. Olen yrittänyt tätä omalle tyttärellenikin painottaa. Ihminen jää lopulta aika yksin, jos suuttuu turhasta tai katkaisee välit ilman kunnon perusteita. Jokaisessa suhteessa, parisuhteesta alkaen, on hetkiä, jolloin toisen toiminta ärsyttää. Pitää osata päästä sen yli.

Käytä sinäkin vastineeksi toista jos se käyttää sinua. Älä anna kuormituksen olla yksipuolista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä tee toisille sitä mitä et toivoisi tehtävän itsellesi.

Näin mieluummin kuin ”tee toisille mitä itse haluisit”.

Ai sinäkö mielummin kuulisit ghoustaamisen sijaan sen, että pidän sinua täysin vastenmielisenä ihmisenä ja olen jo pidempään ihmetellyt,kuka sinua sietää ja miksi? Ei, en ala keksimään mitään valetta,vaan katkaisen välit jos ei ole mitään hyvää sanottavaa.

Juu siinä tulisi äkkiä sanottua että joku kaveri on vaikuttanut narsistille, täydelle diktaattorille ja hän määrää kaiken - että eihän sellaista kukaan jaksa. Lisäksi saattaisi mainita kuinka hän kehtasi ehdottaa lapsen vaippojen vaihtamista keskellä olohuonetta ja käy aina ennen vierailua akupunktiossa, ostoksilla, syömässä, mummollaan, serkullaan - ja olin viimeinen paikka jossa piti tulla käymään. Ja että "kaverista" kuului kerran kahdessa vuodessa, ei saa muuten yhteyttä, eikä kaveria kiinnosta miten toisille käy hätätilanteessa. Ja monta muuta erilaista kohtaa. Kohta siinä oltaisi tukkanuottasilla tietyn kulminoitumispisteen jälkeen, että poistuminen takavasemmalle on kiva vaihtoehto.

Kyllä minusta tuntuu että sinä pidit häntä tärkeämpänä kuin hän sinua, ja nyt tekee mieli kostaa ja pahoittaa hänen mieli. Tavallaan ymmärrän, olen itse ollut samassa tilanteessa. Mutta samalla olin myös toisella puolella. Ystävästä tuli vähän epäluotettava ja selkeästi löysi läheisemmän kaverin ja alkoi pitämään mua itsestäänselvyytenä, se sattui. Mutta hän lopulta antoi meidän välien hiipua, mä vielä yritin järkätä tapaamisia ja kysyä kuulumisia. Tunnen yhä surua asiasta mutta ei sille asialle mitään voi. Tuntuu että tää kaveri alkoi jotenkin inhoamaan mua, ihan kuten sä inhoat tuota sun kaveriasi oikeasti, vaikka samalla oot takertuvainen.

Ghoustaaminen on ihan ok vaihtoehto tuossa tilanteessa. Olette muutenkin niin harvoin yhteydessä, että tuon suhteen katkeaminen on täysin luonnollista. Mut on ghoustattu ja olen ghoustannut itsekin enkä ole pohtinut asiaa sen enempää. Jokaisella on syynsä, miksi lopettavat yhteydenpidon eikä sillä syyllä ole loppujen lopuksi mitään väliä, koska se ihmissuhde on jokatapauksessa päättynyt. 

Hyvät ihmissuhteet eivät ole hyötysuhteta. Aidoissa ystävyyksissä ystävyys kestää aikaa. Joskus menee vuosiakin ettei olla yhteydessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä on aina mukana se vaikeasti hyväksyttävä tosiasia, että todennäköisesti sillä toisella osapuolella on ihan erilainen näkemys asioista. Sinä koet, että hän on soittanut sulle aina kun haluaa apua ja valehdellut häistään, hän kokee, että on ollut valmiina auttamaan sinua aina, mutta sinä et päästä niin lähelle, että voisi sitä tehdä. Todennäköisesti olet myös tehnyt yhtä ja toista, jonka hän kokee loukkaavaksi, mutta et itse omasta näkökulmastasi katsoessasi ole edes huomannut.

Ne suuret loppudraamat on tuomittuja epäonnistumaan juuri siksi, että molemmat teistä katsoo asiaa omalta kulmaltaan, eikä ne loppupuheenvuorot juuri koskaan saa kumpaakaan näkemään asiaa toisen kannalta - vielä vähemmän molempia, mikä kumminkin olisi se ainoa, mistä mitään hyötyä olisi.

Kaikkiin asioihin on niin monta näkökulmaa kuin on asioihin liittyviä ihmisiäkin. Kaverini tietysti katsoo tilannetta omasta näkökulmastaan ja varmasti toimintani on joskus ärsyttänyt häntä. Sinä et tunne kaveriani, minä tunnen. Olen tuntenut 17 vuotta. Lopetin hänelle soittelun siinä vaiheessa, kun hän ei koskaan enää soittanut mulle ja minun soittamien puheluiden aikana hän puhui 90 % ajasta omista asioistaan. Edes mun kuulumiset eivät häntä kiinnostaneet. Hän ei käytännössä ole vuosiin tiennyt juuri mitään kuuluumisiani, koska ne eivät häntä ole kiinnostaneet. Hänen yhteydenottonsa tulee kirjoitettuina viesteinä.

En keksi esimerkiksi mitään näkökulmaa joka  tekisi valehtelemisen tässä tilanteessa tarpeelliseksi. Täysin tarpeetonta ja loukkaavaa.

ap

ap.."ystäväsi" on katkaissut välit sinuun

I have been avoiding you kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä on aina mukana se vaikeasti hyväksyttävä tosiasia, että todennäköisesti sillä toisella osapuolella on ihan erilainen näkemys asioista. Sinä koet, että hän on soittanut sulle aina kun haluaa apua ja valehdellut häistään, hän kokee, että on ollut valmiina auttamaan sinua aina, mutta sinä et päästä niin lähelle, että voisi sitä tehdä. Todennäköisesti olet myös tehnyt yhtä ja toista, jonka hän kokee loukkaavaksi, mutta et itse omasta näkökulmastasi katsoessasi ole edes huomannut.

Ne suuret loppudraamat on tuomittuja epäonnistumaan juuri siksi, että molemmat teistä katsoo asiaa omalta kulmaltaan, eikä ne loppupuheenvuorot juuri koskaan saa kumpaakaan näkemään asiaa toisen kannalta - vielä vähemmän molempia, mikä kumminkin olisi se ainoa, mistä mitään hyötyä olisi.

Kaikkiin asioihin on niin monta näkökulmaa kuin on asioihin liittyviä ihmisiäkin. Kaverini tietysti katsoo tilannetta omasta näkökulmastaan ja varmasti toimintani on joskus ärsyttänyt häntä. Sinä et tunne kaveriani, minä tunnen. Olen tuntenut 17 vuotta. Lopetin hänelle soittelun siinä vaiheessa, kun hän ei koskaan enää soittanut mulle ja minun soittamien puheluiden aikana hän puhui 90 % ajasta omista asioistaan. Edes mun kuulumiset eivät häntä kiinnostaneet. Hän ei käytännössä ole vuosiin tiennyt juuri mitään kuuluumisiani, koska ne eivät häntä ole kiinnostaneet. Hänen yhteydenottonsa tulee kirjoitettuina viesteinä.

En keksi esimerkiksi mitään näkökulmaa joka  tekisi valehtelemisen tässä tilanteessa tarpeelliseksi. Täysin tarpeetonta ja loukkaavaa.

ap

ap.."ystäväsi" on katkaissut välit sinuun

Miksi hän sitten ei jätä mua rauhaan?

ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minusta tuntuu että sinä pidit häntä tärkeämpänä kuin hän sinua, ja nyt tekee mieli kostaa ja pahoittaa hänen mieli. Tavallaan ymmärrän, olen itse ollut samassa tilanteessa. Mutta samalla olin myös toisella puolella. Ystävästä tuli vähän epäluotettava ja selkeästi löysi läheisemmän kaverin ja alkoi pitämään mua itsestäänselvyytenä, se sattui. Mutta hän lopulta antoi meidän välien hiipua, mä vielä yritin järkätä tapaamisia ja kysyä kuulumisia. Tunnen yhä surua asiasta mutta ei sille asialle mitään voi. Tuntuu että tää kaveri alkoi jotenkin inhoamaan mua, ihan kuten sä inhoat tuota sun kaveriasi oikeasti, vaikka samalla oot takertuvainen.

En mä kyllä mielestäni oo ollut mitenkään takertuvainen. Viime vuosien aikana oon lähettänyt vuoden aikana synttärionnittelut, joulukortin ja ehkä kerran vuodessa kysynyt kuulumisia. "Kaverin" yhteydenottojen lisäksi siis.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näissä on aina mukana se vaikeasti hyväksyttävä tosiasia, että todennäköisesti sillä toisella osapuolella on ihan erilainen näkemys asioista. Sinä koet, että hän on soittanut sulle aina kun haluaa apua ja valehdellut häistään, hän kokee, että on ollut valmiina auttamaan sinua aina, mutta sinä et päästä niin lähelle, että voisi sitä tehdä. Todennäköisesti olet myös tehnyt yhtä ja toista, jonka hän kokee loukkaavaksi, mutta et itse omasta näkökulmastasi katsoessasi ole edes huomannut.

Ne suuret loppudraamat on tuomittuja epäonnistumaan juuri siksi, että molemmat teistä katsoo asiaa omalta kulmaltaan, eikä ne loppupuheenvuorot juuri koskaan saa kumpaakaan näkemään asiaa toisen kannalta - vielä vähemmän molempia, mikä kumminkin olisi se ainoa, mistä mitään hyötyä olisi.

Kaikkiin asioihin on niin monta näkökulmaa kuin on asioihin liittyviä ihmisiäkin. Kaverini tietysti katsoo tilannetta omasta näkökulmastaan ja varmasti toimintani on joskus ärsyttänyt häntä. Sinä et tunne kaveriani, minä tunnen. Olen tuntenut 17 vuotta. Lopetin hänelle soittelun siinä vaiheessa, kun hän ei koskaan enää soittanut mulle ja minun soittamien puheluiden aikana hän puhui 90 % ajasta omista asioistaan. Edes mun kuulumiset eivät häntä kiinnostaneet. Hän ei käytännössä ole vuosiin tiennyt juuri mitään kuuluumisiani, koska ne eivät häntä ole kiinnostaneet. Hänen yhteydenottonsa tulee kirjoitettuina viesteinä.

En keksi esimerkiksi mitään näkökulmaa joka  tekisi valehtelemisen tässä tilanteessa tarpeelliseksi. Täysin tarpeetonta ja loukkaavaa.

ap

Siksihän se kaverisi todennäköisesti valehteli, että arveli sinun loukkaantuvan, kun et saanut kutsua. Loukkaannuit silti. Voithan sinä laittaa hänelle viestin, että tuo on loukkaavaa, kun toinen valehtelee, ettei ole kutsunut kavereita häihinsä ja onkin kutsunut. Silloin hän pääsee perustelemaan, miksi koki tarpeelliseksi valehdella. Luultavasti syy on se, ettei halunnut loukata.

Loukkaannuin valehtelemisesta. Rehellisyys olisi ollut kaverillekin helpompaan, nyt valheen muistaminen ja sen kanssa kiemurtelu rasittaa häntä itseään.

ap

En ole tuo aiempi kommentoija, mut tuli vaan mieleen... Jos se sun kaveri ei uskaltanu jättää kertomatta, että menee naimisiin, mutta ei myöskään halunnu kutsua häihin. Siks se varmaan keksi valheen, että vain suku on kutsuttu. Jos se ajatteli, että vedät herneet nenään, jos ei kerrota ja vedät herneet sittenkin nenään, jos kerrotaan, muttei kutsuta ja muut kaverit kutsutaan.

Ei uskaltanut? Heikko selitys ja tekosyy sille, että ei itsellä ole selkärankaa olla rehellinen. Sinäkö ajattelet, että valehtelu on ihan ok jos pelkää että toinen suuttuu? Ei, valehtelu on aina valehtelijan itsensä vastuulla sekä aiheuttaa aina enemmän mielipahaa ja epäluottamusta (luottamus on ihmissuhteen perusta) kuin se, että joku loukkaantuu totuudesta. Exä käytti myös perusteluna valheilleen sitä, että pelkäsi minun loukkaantuvan. Halpamaista ja raukkamaista.