Mitä mieltä miehen edesottamuksista naispuoliseen ystäväänsä liittyen?

Mieheni ja tämä nainen ovat olleet kavereita ala-asteelta saakka. Mies on ennenkin puhunut miten arvostaa tätä naista ihmisenä ja miten on luovinut hankalien elämänvaiheiden läpi yms. Eräänä päivänä mies taas otti asian puheeksi ja kertoi naiseen liittyen tapahtuman, miten nainen oli toiminut pyyteettömästi ja hienosti lapsenlastaan kohtaan. Nainen on saanut itse aikanaan lapsen hyvin nuorena ja on isoäiti jo (olemme hieman päälle 4-kymppisiä). Kertoi naiseen liittyen muutakin ns. ”hehkutusta”, mitä vähän ihmettelin. Asia tuli puheeksi vähän yllättäen ja mies jatkoi asiasta keskustelua edelleen.

Mies on ennenkin puhunut kyseisestä naisesta hieman glamour-tyyliin mielestäni. Mies pitää ko. naista jotenkin erityisen upeana selviytyjänä. On saanut nuorena lapset, eronnut erittäin hankalasta suhteesta, kantaa vastuun lapsenlapsestaan jotenkin erityisesti mieheni mielestä jne. Toki itsekin ajattelen naisen selviytyneen hienosti ja olevan varmasti aika ”täyspäinen”, kun on niinkin hyvin pärjännyt hankaluuksista huolimatta.

Olen tavannut tämän naisen pariin otteeseen ja luotan aikalailla siihen, millaisen ensivaikutelman ihmiset tekevät ensimmäisissä kohtaamisissa. Itse tervehdin aina iloisesti uusia ihmisiä ja esittelen itseni, kuuluu mielestäni hyviin käytöstapoihin. Nainen kuitenkin molemmilla kerroilla on jättänyt täysin noteeraamatta minut, ei ole katsonut päin, ei tervehtinyt saati esittäytynyt, jutellut vain miehelleni ja olen ollut vieressä kuin ilmaa. Tämän vuoksi en nyt ihan täydellisesti pysty mieheni hehkutukseen yhtymään. Jotenkin se kuva, mitä mies tuo esille ja ”todellisuus” ei täsmää. Omat ystäväni, niin mies-kuin naispuolisetkin tervehtivät kyllä miestäni, esittelen heidät tai esittelevät itse itsensä. Toin sitten vain tämän näkökulmani esille miehelleni näkökulmana. Kerroin toki, että hyvin on pärjännyt vaikeuksista huolimatta, mutta että hieman ihmettelen tätä puolta käytöksessä.

Mies suuttui tästä minulle ja sanoi, että naiset on aina kateellisia miesten naispuolisista ystävistä eivätkä näe heissä mitään hyviä puolia. Miehen reaktio ampui täysin yli, koska en todella ollut esittänyt näkökulmaani niin. Miehellä on muistakin naispuolisia ystäviä, joihin olen näiden kolmen yhteiseen seurusteluvuoden aikana tutustunut ja kaikki heistä ovat tervehtineet, esitelleet itsensä sekä myös huomioineet keskustelussa. Toin tämänkin näkökulman esiin etenkin yhdestä naispuolisesta ystävästä, jonka kanssa olemme paljonkin tekemisissä. Ja miksi en olekaan miehen mielestä hänestä kateellinen ja toisaalta, miten näiden kahden naisen käytös myös ovat kuin yö ja päivä toistensa kanssa.

Kysyinkin mieheltä, että onko hänellä ollut tai onko nykyäänkin vielä jotain erityisiä tunteita tätä naista kohtaan, kun asia sai hänessä niin voimakkaan reaktion aikaiseksi. Tämän mies kielsi. Kuitenkin myöhemmin huomasin, että juuri kyseisenä iltana mieheni oli käynyt kyseisen naisen fb-päivitykseen kommentoimassa, miten arvostaa häntä ja että nainen on ”super mummo”. Tuli tunne, että mies koki kuin itseään olisi oikein henkilökohtaisesti loukattu, kun sanoin mielipiteeni ja hänen on pitänyt käydä ”puolustamassa tätä naista oikein erityisesti.

Mitäpä mieltä tässä sitten pitäisi asiasta olla...?