Onko alle 9 keskiarvolla tai M:n tai huonommilla papereilla mahdollista menestyä elämässä?

Vierailija kirjoitti:

Sauli Niinistöllä lukiosta A:n paperit joten sanoisin että aika pitkälle voi päästä.

Juristi koulutus sentään.

Riippuu, mitä lasket menestymiseksi, mutta ei se kysy lukioarvosanoja. Itselläni oli kuvaamasi paperit, ja takana on parikin korkeakoulututkintoa ja haluamaani tai ennakoimaanikin kiinnostavampi urapolku. Pääsin lukemaan ensimmäistä ammattiani ensin, kuvitellen, että en vain ole tarpeeksi fiksu unelmspaikkaani. Lopulta hain uudelleen, ja kappas, muutkin siellä olivat normaaleja ihmisiä papereista riippumatta.

Osaan paikoista on edelleen pääsykoekiintiö. Sillä itse pääsin. Luin vain niin, että olin kärjessä pisteissä. Toinen ystäväni luki sivuaineena alaa, jolle sitten päätyi hakemaan ns. sivuovem kautta maisteriopintoihin. On myös avoimia yliopistoja, joissa voi aloittaa, ja ennen kaikkea hakea opiskelun osaamisen taitoja. Reittejä on monta, eikä aina tiedäkään, mitä, ennen kuin on tovin pyrkinyt kohti haavettaan. Maisteriopintoihin monella alalla haetaan erikseen. Lääkis tai eläinlääkis ovat eri juttuja, mutta nekin mahdollistuvat monesti muuta lukemalla, eikä monialaisuus ole huono asia. Tosin moni esim. muinaisista opiskelutovereistani totesi, että onnrkdi en päässyt lääkikseen, kun tämähän oli minun juttuni, mutta en tiennyt tästä lukiossa vielä oikeasti mitään. Älä luovuta, opiskele jotain, mikä kiinnostaa, pysy älyllisesti valppaana ja pyri kohti haaveita.

Politiikan kautta voi päästä pitkälle papereista huolimatta.

Useampi ministeri on ollut vain amiksen käynyt.

Mun lukio ka oli alle 8, c:n paperit, pääsykokeiden kautta yliopistoon (no, toisella kerralla vasta) eikä yliopistossa ollut mitään ongelmaa pärjätä, arvosanat keskiarvoisesti oli kai 4/5.

Menestyminen elämässä ei tarvitse aina ylioppilaskirjoituksia tai korkeakoulututkintoa.

Kyllähän nykyään alkaa mennä siihen, että lukiotodistuksella on väliä, kun niitä pääsykokeita vähennetään ja todistuksen perusteella aletaan porukkaa ottaa sisään. Oma todistukseni ei tule riittämään kovinkaan hyvin ja pari ainetta sellaisia, että en koskaan mitään laudaturin papereita saisi. Terveisin ylioppilas, joka on kaksi kertaa ollut lähellä päästä sen pääsykokeen perusteella ja joka ei ole innoissaan haku-uudistuksesta. Ne paikat on sitten helppo täyttää niillä laudaturin ylioppilailla jos todistusvalinnasta kyse. 

Lue huolella myös niitä pääaineita ja tiedekuntia koskevat infot, joista et ole kuullutkaan. Mieti lukiessasi, mikä kuulostaa kiinnostavalta, niin että voisit oikeasti innostua. Käy opintomessuilla, kysele. Vain murto-osa opintovaihtoehdoista tulee puheeksi lukioaikana. Jos luonnontiede kiinnostaa, on esim. maa- ja metsätieteellinen ala vähemmän haettu kuin vaikka biologia tai lääkis, mutta täynnä kiinnostavia, hyviä vaihtoehtoja. Avoimin silmin! Yliopisto ei ole menestymisen salaisuus, vaikka akateeminen olenkin, niin yhtä lailla hyviä elämän polkuja on eri opinnot käyneillä. Tärkeintä on minusta ollut, että ala turvaa elämän perusasiat, kuten että työllisyysnäkymät voivat olla kohtalaiset, ja että alastaan voi innostua. Moni asia sitä paitsi on innostavampaa kuin arvaakaan.

Omien huomioideni mukaan työelämässä ei ole mitään merkitystä koulunumeroilla. Työnhaussa on vain merkitystä mistä koulusta olet valmistunut. Minulta ei ole koskaan kysytty näytettäväksi koulutodistuksia ja olen kuitenkin ylempänä toimihenkilönä ollut muutamassa pörssifirmassa. Pörssifirmaan kun pääsee sisään, niin ylenemis mahdollisuudet ovat kiinni vain omista taidoista, ahkeruudesta, puhelahjoista ja suhteista. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän nykyään alkaa mennä siihen, että lukiotodistuksella on väliä, kun niitä pääsykokeita vähennetään ja todistuksen perusteella aletaan porukkaa ottaa sisään. Oma todistukseni ei tule riittämään kovinkaan hyvin ja pari ainetta sellaisia, että en koskaan mitään laudaturin papereita saisi. Terveisin ylioppilas, joka on kaksi kertaa ollut lähellä päästä sen pääsykokeen perusteella ja joka ei ole innoissaan haku-uudistuksesta. Ne paikat on sitten helppo täyttää niillä laudaturin ylioppilailla jos todistusvalinnasta kyse. 

Enpä usko, että teknillinen korkeakoulutus tulee muuttumaan lainkaan. Kyllä se on edelleen matemaattiset aineet, jotka siellä ratkaisevat, koska ilman matemaattista lahjakkuutta et yksinkertaisesti siinä tiedekunnassa pärjää, vaikka olisit lukenut neljää vierasta kieltä. Luonnontieteistä osa vaatii, osa ei.

Lukion päästötodistuksen ka 6.7 ja C paperit, opiskelemaan (Yo merkonomi) ehdin vasta 31v 3 lapsen äitinä. Silti olen menestynyt urallani oikein hyvin. Olen työskennellyt mm johdon assarina, travel managerina , asiantuntijana ja nyt viimeksi myyntijohtajana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun pojalla 8,5 ka, opiskeli DI:ksi, nyt hyväpalkkaisissa asiantuntijatehtävissä. Tytär samoin, on nyt korkeampana virkamiehenä. Ovat tyytyväisiä elämäänsä ja saavuttaneet aika paljon.

Ihan hullua. Milloinka kävivät koulunsa?

Mitä hullua? 8.5 keskiarvo on hyvä.

Keski-arvo 8.3 ja C:n paperit. Yliopistossa opinnot menivät paljon paremmin. 

Ystävällä Bn paperit, keskiarvo kutosen hujakoilla.

Perusti firman ja kävi ammattikorkean siinä sivussa muutaman vuoden jälkeen.

Ansaitsee yli 200 000 vuodessa tällä hetkellä.

Määrittele menestys.

Kun itse kirjoitin ylioppilaaksi omalta vuosiluokaltani kirjoitti 12 * 6Lää.

Viime luokkakokouksen saldo: 2 lääkäriä, 1 ma/fy lukion opettaja, 1 hissan tohtori yläkoulun hi/yh opettajana, 1 kieltenope, 1 tutkija yliopistolla, 1 ison firman talousjohtaja, 1 DI talofirman teknisenä myyjänä, 1 pankin juristi, 1 ammattimuusikko, 1 pipälässä suljetulla ja 1 menehtynyt auto-onnettomuudessa.

Ihan voi sanoa että kaikki vähän vähäisemmilläkin ällillä saavutettavissa, kunhan on motivaatiota, intohimoa ja tahtoa tehdä töitä.

Sinällään kylläkään en kannata sitä että yo-todistuksella pääsee sankoin joukoin opiskelemaan. Monelle se lukion päättötodistus on kuitenkin akateemisen uran ja kykeneväisyyden huipentuma. Onneksi joka paikkaan jää myös se pääsykoepolku.