Kertokaa hauskoja tai creepyjä treffistooreja

Pliiiiis älkää jankatko turhasta täällä, LISÄÄ TREFFIKOKEMUKSIA KEHIIN näitä on niin viihdyttävää lukea :))))

Vierailija kirjoitti:

Joo, puhutaampa vaan fiksaatioista. Levottomin tapaus itsellä parisen vuotta sitten. Nettitreffi, oikeastaan ihan fiksun oloinen kaveri. Mukava ja komeakin. Aloin jo kiinnostua ja innostuakin. Sitten, en muista miten, juttu sivusi yksinoloa ja vähän seksiäkin tai sen puutetta yksinään, niin mies pamautti suoraan että viihtyy kyllä ihan yksinkin ja että 'käsityöt' on oikeastaan ihan kivoja. Kesken kaiken ravintolapöydässä, Hämmennyin sen verran että meinasi juomat tulla nenän kautta. Koitin vaan naurahtamalla kuitata jutun, mutta erehdyksessä menin komppaamaan että 'niinhän ne on' tms. Siitä tulikin sitten loppuillan puheenaihe. Vakka miten yritin kääntää puheenaihetta ja vaikka mihin, aina kundi palasi siihen, ja ihan suoraan sanoen r*nkkaamiseen, jossain muodossa tai jollakin kierrolla. Ajattelin ensin että hermostuksissaan yrittää vääntää härskiä vitsiä, ja sinnittelin vielä 'yksien verran'. Baarissa hän rohkaistui jo arvuuttelemaan miten minä 'teen sitä', miltä näytän ('varmaan tosi ihanalta') ja kuinka upea olisi vaikka päästä näkemään (+ vihjailevasti että 'jos vaikka jo tänään jos et ole sitä tyyppiä joka ekoilla treffeillä sänkyyn menee'). Lopulta, kun n. kymmenennen kerran aihe palasi tähän optioon, piti jo sanoa vaan että mitä jos vaikka ihan yksinäsi ja nostaa kytkintä. Tekstaili vielä parikertaa (ei onneksi toimintakuvia), ensin pyyteli anteeksi jos 'loukkasi jotenkin', mutta kun en vastannut, vähän koitellen vielä hepillä jäätä ja lupaillen että nauttisin varmasti. 

Äijä varmaan etsii naisia vain ja ainoastaan tuon kyseisen fiksaaation takia vielä tänäkin päivänä.

Hei psykoosia tai ei niin anna nuo tekstit kaikki sun psykiatrille ja keskustelkaa aiheesta. Ei ihan normaalilta kuulosta ja jos kerran olet hoitosuhteessa niin kannattaa puhua asiasta. Laita toi sun eka teksti nyt ainakin psykiatrille ja kysy ajatuksiaan.

Vierailija kirjoitti:

Hei psykoosia tai ei niin anna nuo tekstit kaikki sun psykiatrille ja keskustelkaa aiheesta. Ei ihan normaalilta kuulosta ja jos kerran olet hoitosuhteessa niin kannattaa puhua asiasta. Laita toi sun eka teksti nyt ainakin psykiatrille ja kysy ajatuksiaan.

Valitettavasti psykiatri ei oikein voi asialle mitään.

Täällä kysyttiin creepyja kokemuksia joten kerroinpa omani.

Se uskotko sinä siihen tai pidätkö creepynä on toki oma asiasi.

Maailmankuvan laajentaminen palstailun lisäksi muuhun ei olisi pahitteeksi, kuten myös käytöstapojen opettelu, ohita jos et pidä, muiden hoitoon marssittaminen ei kuulu kovinkaan tasapainoisen ihmisen käytöstapoihin.

Palattaisko aiheeseen...

Olen ollut treffeillä miehen kanssa joka " unohti" mainita että oli lihonut about 30 kiloo kuvasta... voi jeesus että oli jäätävä ero.

Ihnettelinki mitä niin hyvännäköinen jätkä teki treffipalstalla.

Tää on taas näitä iltapäivälehtien toimittajien tekemiä aloituksia. Kohta on taas lehdessä juttu karummista treffikokemuksista ja tätä ketjua lainataan.

Vierailija kirjoitti:

Tää on taas näitä iltapäivälehtien toimittajien tekemiä aloituksia. Kohta on taas lehdessä juttu karummista treffikokemuksista ja tätä ketjua lainataan.

Oli jo. Iltalehdeltä löytyy/löytyi :)

Ollaan vaan imarreltuja, että meidänkin juttuja sinne huolittiin...

t. Se kauhutarinan kertoja jonka äiti uhkaili vetää äitinsä peräkoukussa auton perässä niin että polvilumpiot ovat pas kana

Toivoo: Ei kiitos koskaan enää tuntemattoman kanssa suljettuun tilaan

Oliskin iltalehdessä! Mä niin toivon että kaikesta kusettanut croksi- sukka- läskimaha saa lukea itsestään!😁

Kaukana 90- luvulla menin nettideitin (kyllä, uudehko juttu siihen aikaan) kera treffeille kahvilaan. Mies oli erittäin kohtelias, ystävällinen ja huomaavainen, joskin ulkoisesti melkoinen mörkö. En kuitenkaan vähästä hätkähdä, ja sisinhän on se tärkein. Koska kundilla vaikutti olevan äly ja yleissivistyskin kohdallaan, lähdin kahvilasta luokseen käymään. Joimme asunnolla muutaman bissen, ja mies kertoi soittavansa yhtyeessä. Kuuntelimme sen musiikkia, ja pian kävi ilmi, että kyseessä oli wp- bändi, jonka sanoitukset olivat aivan jäätävää kamaa, n**kerien murhaamisesta, valkoisen rodun ylivallasta, jne. . Mietin, mihin olin päätäni pistämässä , mutta koska kaveri oli edelleen mukava, ajattelin antaa mahdollisuuden. Ehkä harrastus oli harrastus, eikä yksinään määritellyt ihmistä?

Päätimme yllättäen pikku nousussa lähteä kulmabaariin.  Kun kävelimme sinne, pysähtyi lähellä raitiovaunu, josta astui ulos pikimusta mies. Deittini sai kuin salamana kirkkaalta taivaalta ällistyttävän primitiivireaktion, ja alkoi huutaa rasistisia solvauksia räkä roiskuen. Musta mies luikki kauhuissaan vastakkaiseen suuntaan, ja sain pidellä treffiäni hihasta, ettei lähtenyt perään. Jonkin aikaa reuhdottuaan mies rauhoittui, ja oli taas oma, mukava itsensä. Mentiin kapakkaan, join yhden, ja poistuin tämän jälkeen johonkin tekosyyhyn vedoten.

Mielipiteensä kullakin, mutta käytöstavat ennen kaikkea. Ja en lähtenyt toisille treffeille.

..paranoidi sktsfrenia..

Vierailija kirjoitti:

Kuuntelimme sen musiikkia, ja pian kävi ilmi, että kyseessä oli wp- bändi, jonka sanoitukset olivat aivan jäätävää kamaa, n**kerien murhaamisesta, valkoisen rodun ylivallasta, jne. . Mietin, mihin olin päätäni pistämässä , mutta koska kaveri oli edelleen mukava, ajattelin antaa mahdollisuuden. Ehkä harrastus oli harrastus, eikä yksinään määritellyt ihmistä?

Kukapa sitä ei nyt vähän ristisanojen, lenkkeilyn ja kitaransoittelun ohella harrastelisi nasseilua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutustuin joskus kännissä yhteen tyyppiin, josta en itse kiinnostunut mutta hän halusi sitten nähdä selvinpäinkin, joten suostuin sitten epäröinnin jälkeen näkemään. Hän alkoi heti kertoilla kummallisia tarinoita joita hänen elämässään oli kuulemma tapahtunut, esimerkiksi hän oli ajanut kolarin jossa kuski oli kuollut mutta hän vänkärin paikalla oli selvinnyt ilman minkäänlaisia vammoja, kertoi paikankin jossa se oli tapahtunut eikä netistä löytynyt mitään tietoja. Kuulemma hänelle oli käynyt myös niin, että metsässä karhut olivat piirittäneet hänet ja lähtivät pois vasta kun poliisit ilmestyivät paikalle... Sekä kaikkea muutakin outoa, kuten että yhtäkkiä parkkipaikalla joku nisti oli vaan tullut hänen autoonsa ja pakottanut ase ohimolla ajamaan johonkin tiettyyn paikkaan. Hän puhui useaan otteeseen itsensä pussiin ja ihmettelin kuinka paljon erilaisia tarinoita voi edes keksiä, enhän toki voi olla satavarma etteikö joku niistä olisi ollut tottakin, mutta todella oudolta kyllä kuulosti.

Pari kertaa nähtiin kunnes hän alkoi väittää minua päällepäsmäriksi eikä sitten enää tavattu. Kaikenlaista se leipä kyllä elättää!

Kuulostaa alkavan skitsofreenikon puheilta. Näitä työn puolesta on tullut haastateltua. Joskus heiltä ihan ääneen pitää kysyä, että kuulostaako tuo nyt ihan järkeenkäyvältä, että työttömän keski-ikäisen suomalaisen miehen kintereillä on mm. venäläinen mafia, eri maiden tiedustelupalveluita ja muuta epätavallisen lennokasta. Ja aina niin, että koko maailma ja luonnonvoimat tuntuvat olevan juuri tämän yksittäisen henkilön kannoilla.

eiköhän tuo kuullosta enemmän patologisen valehtelijan jutuilta.

Vierailija kirjoitti:

Olin treffeillä miehen kanssa jonka oli vaikea hyväksyä etten syö lihaa :D Asia tuli esiin ohi mennen (en ole mikään kasvissyönnistä paasaaja tai käännyttäjä) mutta mies tarttui siihen oikein kunnolla. Käytiin ensin keskustelu siitä miksi en syö lihaa (eettiset syyt) ja mitä kasvissyönti minulle käytännössä tarkoittaa (syön kalaa, kananmunia ja maitotuotteita, mutta en lihaa). Sen jälkeen mies alkoi luetella erilaisia lihoja kysellen aina enkö syö tätäkään. Vastailin että en, en syö mitään lihaa. Juteltiin muustakin mutta aina välillä mies taas keksi jonkun lihajutun "mites kesämökillä saunan jälkeen grillimakkara, etkö syö sitäkään?" "no entäs pepperoni pitsassa, se on niin hyvää, et syö siis sitä?". Homma alkoi mennä jo koomiseksi. Mietin vieläkin oliko tuo käytös aitoa hämmennystä ja ihmettelyä vai joku läppä jolla mies kritisoi valintaani. Ehkä tykkäsi vain lihasta tosi paljon :D

Kalanlihaa syöt. Eikö etiikka estä laittaa kaloja kärsimään, että saisit syödä lihaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin treffeillä miehen kanssa jonka oli vaikea hyväksyä etten syö lihaa :D Asia tuli esiin ohi mennen (en ole mikään kasvissyönnistä paasaaja tai käännyttäjä) mutta mies tarttui siihen oikein kunnolla. Käytiin ensin keskustelu siitä miksi en syö lihaa (eettiset syyt) ja mitä kasvissyönti minulle käytännössä tarkoittaa (syön kalaa, kananmunia ja maitotuotteita, mutta en lihaa). Sen jälkeen mies alkoi luetella erilaisia lihoja kysellen aina enkö syö tätäkään. Vastailin että en, en syö mitään lihaa. Juteltiin muustakin mutta aina välillä mies taas keksi jonkun lihajutun "mites kesämökillä saunan jälkeen grillimakkara, etkö syö sitäkään?" "no entäs pepperoni pitsassa, se on niin hyvää, et syö siis sitä?". Homma alkoi mennä jo koomiseksi. Mietin vieläkin oliko tuo käytös aitoa hämmennystä ja ihmettelyä vai joku läppä jolla mies kritisoi valintaani. Ehkä tykkäsi vain lihasta tosi paljon :D

Kalanlihaa syöt. Eikö etiikka estä laittaa kaloja kärsimään, että saisit syödä lihaa?

Mä en myös ymmärrä tätä, sika on ystävä mutta kalaa syön ja se ei myöskään haittaa että hankin tän puudelin/ katin, joka syö sitä sikaa myös, mut joo oon parempi kuin sä, koska itse en syö joten voin moralisoida muita, jaadijaadijaa. #eläinystävä #lihansyöntionmurhapaitsimunpuudelinjonkaitsehankin

treffit kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloin tapailemaan itseäni n. 20 vuotta vanhempaa, jo ennestään tuttua miestä. Oli aina vaikuttanut fiksulta ja tasapainoiselta tyypiltä, joten ajattelin että mikäs siinä. Ikäero ei ollut ongelma.

Hän tiesi minun sairastaneen teini-iässä syömishäiriön ja alkoi pian pommittaa oudoilla kysymyksillä. Halusi mm. tietää kuinka paljon olin alimmillani painanut ja paljonko nyt painoin. Muisteli miten työmatkallaan Pietarin baletissa oli nähnyt hirmu kauniita siroja nuoria ballerinoja ja kuinka söpösti ne olivat siellä kikatelleet.

Intiimin hetken päätteeksi totesi, että "Tunnut kyllä käteen isommalta kuin näytät. Ootko ihan varma nykyisestä painostasi?" Ajattelin, että annetaan tyhmään kysymykseen tyhmä vastaus, joten kysäisin leikilläni, että herrako tykkää sitten vähän pienemmistä? Mies sai ihan hirveän sätkyn ja alkoi tivata, että mistä olen sellaista kuullut ja kuka on kertonut? Oli todella säikkynä ja vaahtosi, että enhän minä parikymppinen nainen nyt enää mikään lapsi ole!

Pistin tyypin ulos siltä seisomalta (kesken toisten treffien) ja katkaisin välit kokonaan. Silti vielä vuosia myöhemmin laitteli vainoharhaisia viestejä, joissa kyseli mitä hänestä puhutaan ja kuka on puhunut jne.

Tästä on jo pitkä aika, mutta vieläkin tulee kylmät väreet. En halua edes ajatella millainen sielunelämä tuolla ihmisellä oikeasti on.

Hyi hele...selkea pedo. 

Eiköhän kuka tahansa mies hermostuisi ja tulisi vainoharhaiseksi, jos kuulee/luulee hänestä puhuttavan lapsiin mieltyneenä.

-ohis

Ei ihme ettei suomalaismiehet halua enää naimisiin kun tätäkin jankkausta lukee, voi hyvää päivää.

Antakaa nyt tuon yhden jankkaajan olla, pidetään ketju asiassa, kiitos.

Eli siis lisää creepyjä treffikokemuksia, nää on hyviä! 😄

"Haittaako sua jos käytän yöllä vaippaa"? "

Kysyin ihan asiallisesti että miksi hän sitä tarvitsee. Kiihottuu kuulemma.

Ikinä en ole niin nopeasti ulko-ovelle löytänyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelimme treffiseuralaisen ongelmasta, jota en nyt tässä kerro, mutta hän joka tapauksessa harkitsi kysyvänsä neuvoa poliisilta siihen. Sanoin, että en tiedä miten poliisit suhtautuvat, jos "joku tytönhupakko" menee sellaista asiaa kysymään. (Asia oli aika erikoinen ja olin vilpittömästi sitä mieltä, ettei poliisille puhuminen ollut paras mahdollinen idea.) No, neitihän sitten veti hirveät pultit siitä, että sanoin häntä hupakoksi. Selitin, että en ollut tarkoittanut loukata, mutta hän poistui paikalta korot kopisten.

Myöhemmin sain tietää, että joidenkin kielenkäytössä hupakko tarkoittaa maksullista tai kevytkenkäistä naista.

No ei tarkoita, vaan ajattelematonta ja lapsellista tyttöä. Mulle olisi turn off noin suppea sanavarasto. Sinä tuskin kirjoja luet.

Et sitten ymmärtänyt kommentoimaasi viestiä lainkaan. Tuossa sanottiin, että JOIDENKIN kielenkäytössä se tarkoittaa sitä.

On muuten tosi ärsyttävää, että "hupakkoa" käytetään h uoran synonyymina. Se on omiaan aiheuttamaan juuri tuollaisia väärinkäsityksiä.

Paitsi ettei sitä voi tietää, käsittikö nainen sanan tuolla tavalla väärin vai loukkaantuiko muuten vain siitä, että hänestä puhutaan tytönhupakkona.

Onhan tytönhupakko loukkaava jo ihan sellaisenaan koska se alentaa kohteen typeräksi ja ymmärtämättömäksi jonka puheista ei kannata välittää. Kyllä siinä on ihan riittävästi loukkaantumisen aihetta.

Samaa mieltä, jos mies alkumetreillä käyttää sanaa tytönhupakko niin ei antaisi kivaa kuvaa itsestään.

Ei ole mielestäni maksullisen naisen vertaus, mutta muuten huono sanamuoto.

Yleensäkin kun ei tunne toista hyvin eikä ihmisen huumorintajua niin kannattaa välttää kovin erikoisia tai helposti väärinymmärettäviä käsitteitä. Mieluummin melko neutraaleja mielipiteitä ja ajatuksia.

Ihan omaksi parhaakseen, jos on kiinnostunut henkilöstä ja jatkosta hänen kanssaan.

T. Nainen

Mielestäni, jos on kiinnostunut jostakusta, niin pitää nimenomaan viljellä omaa huumoriaan ja olla muutenkin avoimesti sitä mitä on. Ei kai kukaan halua tuhlata aikaansa johonkin jonka huumorintaju osoittautuu täysin erilaiseksi. Väärinymmärryksetkin on kyettävä selvittämään, jos kumppaniksi toista mielii. Mitä järkeä tapailla viikkokausia ja huomata, ettei tämän kanssa voi keskustella vapautuneesti vaan pitää säästellä ja passailla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menin miehen luo yöksi. Eka pedattiin mulle sohvasta sänky, mutta kömmin miehen viereen lopulta. Mies oli hereillä siis vielä ja silittelin hänen selkäänsä ja menin lähelle. Mies ei tehnyt elettäkään kääntyäkseen tms vaan makasi vaan paikallaan! Ja asuin siis noin 400m päässä eli yökylälle ei kyllä varsinaista syytä ollut. No päädyttiin kyllä myöhemmin yhteen mutta sillon turhautti, nykyään naurattaa.

Minua ei olisi kyllä naurattanut, olisin lähtenyt kotiin, mies ei selkeästi ollut kiinnostunut. Olisin antanut jatkossakin olla rauhassa.

Saanko kysyä kuinka päädyitte yhteen? Tekikö mies aloitteen vai olitko sinä se aloitteellinen puoli? Veikkaan jälkimmäistä.

Miten sait alkuun sen, että mies alkoi vastata silittelyihin?

Vai alkoiko?

Onnittelut sitkeydestä, minusta ei siihen olisi.

Olen ollut joskus hiukan vastaavilla treffeillä ja tosiaan toimin niin, että annan miehen olla, kiinnostusta loppuu minulta mieheen tai sitten kun torjuva mies alkaa kiinnostua minusta sieltä paljastuu jotain sellaista, että se minun vielä hiukan jäljellä oleva kiinnostus loppuu siihen.

Jos mies ajattelisi noin, olisi lukemattomat parisuhteet jääneet syntymättä. Naiset pelaavat jotain ihme pelejä ja haluavat miehen näkevän vuokseen vaivaa.

Olen kylläkin kaltaisesi kerrasta "ymmärtäjä", valitettavasti. Jälkikäteen saanut kuulla usein sen, että en vaikuttanut tarpeeksi kiinnostuneelta, koska luovutin yhden torjunnan jälkeen.

M