Lue keskustelun säännöt.
Otatko lapset mukaan ruokakauppaan?
13.08.2019 |
Minkä ikäisiä ovat ja sujuuko ongelmitta? Mulla on 2,5 -vuotias aina mukana ja ei ole tullut mitään karkkiosastoraivareita :) Välipala on ennen lähtöä ja hän tykkää kun saa valita vaikka mitä jogurttia ostetaan. Voin kuvitella että vaatimustaso kasvaa kun tulee ikää ja kaikki alkaa kiinnostaa!
Kommentit (37)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai on eri asia ottaa lapset mukaan jos on pakko.
Läheskään aina ei kuitenkaan ole, ja monesti näkee kokonaisia perheitä kaupassa pyörimässä. Ei sinne kauppaan ole pakko lähteä äitin, isin ja koko kakaralauman.
Mikä olisi sopiva määrä kun kauppaan menee? Voiko esimerkiksi kaksi saman talouden aikuista mennä yhtä aikaa samaan kauppaan jos ei ole pakko?
Tottakai. Nyt oli kuitenkin kyse niistä kersoista. Ei niitä ole sinne pakko raahata. Ainakaan jos eivät osaa/halua olla siellä.
Pakkohan ei ole kuin kuolla. Se ettei jokin ole pakko ei tarkoita etteikö jotain saisi, voisi tai pitäisi tehdä. Toisaalta passiivisagressiiviset ihmiset käyttävät tätä ilmaisua "Sinun ei ole pakko" usein kun he haluavat oikeasti viestiä "Minä haluan, että sinä teet näin".
Sinä kiertelet asiaasi kuin kissa kuumaa puuroa. Sano nyt vaan suoraan mitä meinaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4-vuotias ja vauva on yleensä aina mukana. Esikoinen on aina osannut käyttäytyä kaupassa. Ollaan ennen kauppaan menoa sovittu ostetaanko jotain lelua vai ei. Yleensäkkin hän sanoo kaupassa että käy katsomassa leluja muttei ota mitään kun on jo niin paljon kaikkea :)
Sujuu melko lailla ongelmitta ja on aina sujunut mutta pyrin siihen ettei tarvitse ottaa. Kitisevät ja kyselevät kokoajan siellä jotain enkä jaksa joka laatikon kohdalla selittää mikä se on ja miksei sitä nyt osteta, mitään itkupotkuraivareita eivät koskaan ole saaneet. En koskaan taivu ja osta herkkuja tai leluja vain koska haluavat.
Tykkään kuljeskella siellä yksikseni rauhassa ja miettiä rauhassa mitä tarvitaan jne.
Lapset 1v, 6v ja 8v.
Otan mukaan, jos ovat mukana silloin, kun olen menossa kauppaan, en ota mukaan, jos eivät ole mukana. Yleensä ovat ihan mukavasti kaupassa, mutta kyllähän sitä varmasti on joskus jotain erityisempää ollut. En muista. Semmoinen on ihan normaali osa elämää, joten en nyt niin hirveästi anna painoa tuollaiselle.
Se kaupassa käyntikin on useamman asian opettelua siinä samalla: miten asioidaan kaupassa, käytös julkisella paikalla, oma ja toisten omaisuus, raha, turvallinen liikkuminen väkijoukossa, odottaminen sekä erilaisten ja eri näköisten ihmisten näkeminen.
Kohtuullisen pakollisia taitoja.
Palstan sitruunathan toivoisivat, että lapset pidetään lukitussa kellarissa kunnes ne jotenkin maagisesti ovat kehittyneet siellä tasapainoisiksi ja hyvin käyttäytyviksi aikuisiksi kuin herkkusienet ikään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset pitäisi voida jättää kaupan ulkopuolelle parkkiin niin kuin lemmikit. Eihän lemmikeistäkään kukaan tee sen takia elsua, joten miksi lapsista pitäisi tehdä lasu?
Otan, koska ei ole vaihtoehtoja. Ei alle kouluikäisiä oikein voi yksinkään kotiin jättää, eikä perheessä ole toista aikuista, joka voisi olla lasten kanssa. Mielelläni kävisin yksin ja rauhassa ostoksilla mutta tilanne on nyt tämä ja näillä mennään. Joskus käyttäytyvät oikein mallikelpoisesti ja toisinaan kinuavat kaikkea tai riehuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset 2- ja 4-vuotiaita. Jos käydään hakemassa vain pari ostosta niin kyllä ja hyvin ovat sen aikaa. Mutta isoille koko viikon ostoksille en todellakaan ota. Ei meilläkään oikeastaan kiukutella kaupassa ja yleensä saa pillimehun tms ostaa, mutta mulla menee hermot kun ne kokoajan pyörii joko mun tai muiden asiakkaiden edessä, tekee äkkipysähdyksiä ja sellaista muuta, kun tarkkaavaisuus noin pienillä ei vain riitä huomioimaan kaikkia.
Ajatelkaa nyt jos ei olisi koskaan päässyt lapsena mukaan kauppaan. Miten siellä osaisi sitten toimia sen ikäisenä, kun voi käydä siellä itsenäisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa nyt jos ei olisi koskaan päässyt lapsena mukaan kauppaan. Miten siellä osaisi sitten toimia sen ikäisenä, kun voi käydä siellä itsenäisesti.
Niinpä. Meillä usein 3v ja 7v hoitavat ruokaostokset mun odotellessa autossa.
En ota ikinä, jos ei ole pakko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaa nyt jos ei olisi koskaan päässyt lapsena mukaan kauppaan. Miten siellä osaisi sitten toimia sen ikäisenä, kun voi käydä siellä itsenäisesti.
Niinpä. Meillä usein 3v ja 7v hoitavat ruokaostokset mun odotellessa autossa.
Mielenkiintoista.
Kyllähän noi lapset olivat aina mukana ruokakaupassa, kunnes niistä tuli riittävän isoja, että saattoi jättää kotiin. Ei ole ollut ongelmaa karkaamisen tai itkupotkuraivaireiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset pitäisi voida jättää kaupan ulkopuolelle parkkiin niin kuin lemmikit. Eihän lemmikeistäkään kukaan tee sen takia elsua, joten miksi lapsista pitäisi tehdä lasu?
Eikö sun pitäisi olla koulussa?
Joskus otan 4-vuotiaan mukaan, mutta jos on paljon ostamista, käyn mieluummin yksin.
Lapsi saa halutessaan pienen kärrin (itse en tällöin ota kärriä) ja saa käydä hakemassa hyllystä ostoksia ohjeen mukaan, esim. kahvia, leipää, juustoa...
Itkupotkuraivareilta on toistaiseksi vältytty ja karkkiakin on ostettu, jos on ollut herkkupäivä.
Kyllä mukana kaupassa kulkee 5, 3 ja 1,5 vuotiaat kun muuta mahdollisuutta ei ole (olen yh). Yleensä reissut sujuu ongelmitta, mutta välillä tietty nuorimmainen saattaa hermostua kun ei saa tulla rattaista pois kauppaan säntäilemään. Olen harkinnut, että alkaisin tilata viikon ostokset suoraan kotiin,säästyisi tuolta kauppa rumalta ja voisi viettää sen ajan lasten kanssa vaikka puistossa.
Ymmärtäisin jos otsikon kysymys olisi: otatko lapsesi mukaan kirkkokonserttiin tms.
Mutta ruokakauppaan? Mikä voisi olla arkisempi paikka jokapäiväisessä elämässä? Ehkä koti.
Eli toki tilanteen mukaan nelivuotiaani tulee mukaan. Ottaa pikkukärryt usein ja hakee ohjeideni mukaan tarvikkeita. Elämän oppimistahan tuo on. Osaa jo lukea ja ymmärtää hinnoista sen ekan numeron. Mikä on kalliimpi ja mikä halvempi. Jos pyydän kolmen euron nakkipaketin, niin saattaahan sieltä tulla 3.99 paketti, mutta eipä haittaa :D
Jos on päiväkodin jälkeen väsynyt uhmaikäinen, jonka varmasti tietää saavan raivarit kaupassa, niin toki on toivottavaa, ettei lähde hänen kanssaan kauppaan. Siis ihan lapsen takia, ei sen takia, että ruokakauppa olisi jokin pyhäkkö. Kuka nyt rauhoittumaan ja viihtymään ruokakauppaan menee?
Joskus se vain on pakko ottaa elämässä näitä kauheita riskejä. Yksi on, että lapsi saa kiukkukohtauksen kaupassa.