Otatko lapset mukaan ruokakauppaan?
Minkä ikäisiä ovat ja sujuuko ongelmitta? Mulla on 2,5 -vuotias aina mukana ja ei ole tullut mitään karkkiosastoraivareita :) Välipala on ennen lähtöä ja hän tykkää kun saa valita vaikka mitä jogurttia ostetaan. Voin kuvitella että vaatimustaso kasvaa kun tulee ikää ja kaikki alkaa kiinnostaa!
Kommentit (37)
Pakkohan ne on ottaa. Ei meillä mies ole kotona päivällä. Toki lapset käyvät joskus keskenään ruokaostoksilla ja minä odotan autossa. 3v ja 7v.
En koskaan ottanut kuin poikkeustapauksessa. Meillä on hoidettu ruokaostokset aina yksin (minä) ja mies lasten kanssa, ei tarvetta viettää aikaa ruokakaupassa koko perhe. Ostokset hoituu silloin puolessa tunnissa ja vaivatta.
Vierailija kirjoitti:
En ottanut juuri koskaan, silloin kun lapset olivat pieniä. Joskus oli pakko ottaa mukaan, mutta silloinkin lähdettiin pihalle heti jos alkoi kiukuttelu ja huutaminen.
Itseäni ärsyttää kun tuntuu että nykyään kauppaan lähdetään lasten kanssa viettämään aikaa.
Mulla ei ole lastenvahtia niin otan mukaan kun aina sujuu ihan kivasti.
Ap
Otan, ja juuri tuon 2.5v on pahin. 4, 6, ja 8
v.t on avuksi.
2.5.v ongelma on se että ei malta enää istua kärryssä vaan juoksee ympäri kauppaa. Tykkää toki valita juttuja koriin. Ongelma ei ole karkkiraivarit vaan liika möly ja vauhti + karkailee.
Eihän siinä mitään jos osaavat käyttäytyä edes suht fiksusti. Usein eivät osaa ja vanhempia ei edes kiinnosta komentaa.
Nyt 8 ja 11 vuotiaat. Olleet mukana alusta alkaen. Ei ongelmia ikinä, koska jos kinuavat jotain sanon ettei ole karkkipäivä ja periksi en ole koskaan antanut. Saavat osallistua päätöksiin ja osaavat hakea tuotteita. Oppivat miten toimitaan ja miten valitaan tuotteita.
No vähänhän noi murisee kun pitää kauppaan lähteä, mutta kyllä ihan jo kantoavuksi usein tarviin heitä. 17v, 14v ja 11v pojat. Ainoa ongelma on jatkuva mankuminen joka hyllyllä: "ei riitä 1 pihvi per henkilö, mä tarviin ainakin kaksi" jne
Vierailija kirjoitti:
Otan, ja juuri tuon 2.5v on pahin. 4, 6, ja 8
v.t on avuksi.
2.5.v ongelma on se että ei malta enää istua kärryssä vaan juoksee ympäri kauppaa. Tykkää toki valita juttuja koriin. Ongelma ei ole karkkiraivarit vaan liika möly ja vauhti + karkailee.
Mun parivuotias tykkää ohjailla kärryjä mun kanssa :D Vähän saa varoa mut ei lähde karkaileen!
Mikä ihmeen aloitus tämäkin oli ja miksi? Ruokaostokset kuuluvat lähes jokaisen perheen tavallisimpiin ja arkisimpiin jokapäiväisiin askareisiin. Useimmiten pienetkin lapset otetaan mukaan, jos muuta vaihtoehtoa ei ole, eikä usein olekaan. Ymmärtäisin, jos kyseessä olisi vaikka kirkossakäynti tai vastaava juttu, jonne mikään pakko ei ole mennä. Mutta ruokaostolset, voi herran pieksut sentään.
Saattais lastensuojelu kiinnostua jos jättäisin tenavat yksin kauppareissujen ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Otan, ja juuri tuon 2.5v on pahin. 4, 6, ja 8
v.t on avuksi.
2.5.v ongelma on se että ei malta enää istua kärryssä vaan juoksee ympäri kauppaa. Tykkää toki valita juttuja koriin. Ongelma ei ole karkkiraivarit vaan liika möly ja vauhti + karkailee.
Valjaat käyttöön niin ei karkaile.
Vierailija kirjoitti:
Saattais lastensuojelu kiinnostua jos jättäisin tenavat yksin kauppareissujen ajaksi.
Nykyvanhemman motivaatio numero 1 lähes kaikkeen toimintaan: lasun pelko.
Jos vanhempi ei toimi niin kuin suositukset sanovat, niin lasu tulee ja rankaisee.
Kysymys on omituinen koska tämä ei ole sellainen asia, jossa olisi jotain valintoja tehtävänä. Autoon kun nuo jättäisi niin sivulliset löisi sivuikkunan rikki ja soittaisi poliisin. Sitten olisi koko perhe Iltsun lööpissä.
2-ja 5-vuotiaat on lapset. Koskaan ei ole ollut mitään ongelmaa koska kaupassa käynti on hauskaa. 5-vuotias auttaa jo ja osaa hakea alemmilta hyllyiltä tarvittavat tavarat kärryyn. Kuopus istuu tärkeänä ostoskärryn lasten istuimessa ja hypistelee milloin mitäkin ostosta kiinnostuneena.
Tottakai on eri asia ottaa lapset mukaan jos on pakko.
Läheskään aina ei kuitenkaan ole, ja monesti näkee kokonaisia perheitä kaupassa pyörimässä. Ei sinne kauppaan ole pakko lähteä äitin, isin ja koko kakaralauman.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai on eri asia ottaa lapset mukaan jos on pakko.
Läheskään aina ei kuitenkaan ole, ja monesti näkee kokonaisia perheitä kaupassa pyörimässä. Ei sinne kauppaan ole pakko lähteä äitin, isin ja koko kakaralauman.
Mikä olisi sopiva määrä kun kauppaan menee? Voiko esimerkiksi kaksi saman talouden aikuista mennä yhtä aikaa samaan kauppaan jos ei ole pakko?
Kyllä otan. Lapset 4v, 2,5v ja 7kk. Yleensä reissut menee hyvin, mutta nyt tuo keskimmäinen näistä ei tahdo enää suostua kärryihin istumaan ja on niin hidas kävelemään, jos antaa itse kävellä. Tilataan kerran viikossa ruoat kotiin, mutta pieniä reissuja kaupassa kuitenkin tehdään. Lapset tykkää ja minä myös, kun välillä käydään jossain. Miten muuten lapset oppii asioita, jos ei kotoa saisi minnekään mukaan ottaa siksi, että osa täällä niin vihaa ja pahoittaa mielensä lapsista?
Käyn. Käynyt alusta asti. Pari hankalaa tilannetta on ollut näiden vuosien aikana. Lapset nyt 5 ja 6. Nyt heistä on jo apua, osaavat käydä hakemassa jogurttia, juustoa pyynnöstä kärryyn.
Tottakai otan, miten muuten lapset oppisivat käyttäytymään kaupassa? Minulla on nyt 3,5v eikä ole ikinä saanut raivareita kaupassa, itkenyt kyllä on jos on lyönyt vaikka kätensä johonkin ja vauvana tietysti. Lapsi ei edes syö karkkia kuin hyvin vähän, eikä osaa pyytää sitä, kun ei tiedä millaisista paketeista se tulee. Suolakeksejä osaa pyytää kun näkee paketin ja siinä se. Jos ei saa, on hiukan yrmeä muttei saa raivareita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai on eri asia ottaa lapset mukaan jos on pakko.
Läheskään aina ei kuitenkaan ole, ja monesti näkee kokonaisia perheitä kaupassa pyörimässä. Ei sinne kauppaan ole pakko lähteä äitin, isin ja koko kakaralauman.
Mikä olisi sopiva määrä kun kauppaan menee? Voiko esimerkiksi kaksi saman talouden aikuista mennä yhtä aikaa samaan kauppaan jos ei ole pakko?
Tottakai. Nyt oli kuitenkin kyse niistä kersoista. Ei niitä ole sinne pakko raahata. Ainakaan jos eivät osaa/halua olla siellä.
En ottanut juuri koskaan, silloin kun lapset olivat pieniä. Joskus oli pakko ottaa mukaan, mutta silloinkin lähdettiin pihalle heti jos alkoi kiukuttelu ja huutaminen.
Itseäni ärsyttää kun tuntuu että nykyään kauppaan lähdetään lasten kanssa viettämään aikaa.