Lue keskustelun säännöt.
Miksi lähihoitajasta on tullut suosittu koulutus ja ammatti monelle huonosti koulussa menestyneelle?
12.08.2019 |
Miksei ole suosittua ryhtyä vaikka siivoojaaksi tai kaupanmyyjäksi, jos haluaa ei-niin-paljon koulutusta vaativiin töihin? Miksi ihmeessä juuri lähihoitajaksi? Pääseekö siihen koulutukseen helpommin ja kuka tahansa? Ainakin takavuosina ammattikouluihinkin oli "pääsyvaatimukset", kuten päästodistus, tietty keskiarvo, joihinkin koulutuksiin oli valinta-/soveltuvuuskokeet, mutta nykyään tuosta lähihoitajakoulutuksesta saa vaikutelman, että sinne vain mennään.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja ei pysty kilpailemaan työpaikoista AMK-tutkinnon suorittaneen kanssa.
Ei missään, milloinkaan.
Pitää ehkä muistaa sekin, että AMK-tutkinto on niille, joilla ei rahkeet riitä oikeaan yliopistoon.
Joo, mutta ei ammattiKORKEAkoulu ole kuitenkaan kuin ammattikoulu. Tosin ei sama kuin korkeakoulukaan. Ammattikouluun mennään, ammattikorkeakouluun ja korkeakouluihin (kuten yliopistoon) haetaan ja päästään.
Ammattikouluun mennään, amkkiin joudutaan ja yliopistoon päästään
ohis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja ei pysty kilpailemaan työpaikoista AMK-tutkinnon suorittaneen kanssa.
Ei missään, milloinkaan.
Pitää ehkä muistaa sekin, että AMK-tutkinto on niille, joilla ei rahkeet riitä oikeaan yliopistoon.
Joo, mutta ei ammattiKORKEAkoulu ole kuitenkaan kuin ammattikoulu. Tosin ei sama kuin korkeakoulukaan. Ammattikouluun mennään, ammattikorkeakouluun ja korkeakouluihin (kuten yliopistoon) haetaan ja päästään.
Ammattikouluun mennään, amkkiin joudutaan ja yliopistoon päästään
ohis
Se oli hyvin kiteytetty. Tutkintonimikkeiden inflaatio on vuosikymmenien juttu. Sama näkyy ammattinimikkeissä. Laatu on sitten ihan eri asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh lopeta nyt. Lähihoitajia tarvitaan, heistä on pulaa.
Koulussa on paljon mm. erityisopettajia, ja opiskelijoita tuetaan paljon, että menestyisivät opinnoissaan.
Ehkä lähihoitajakoulutus on sopiva monelle, käytäntöäkin on paljon.
Jos nykyisillä koulutusmäärillä jatketaan, niin muutaman vuosikymmenen päästä joka noin kolmannella työikäisellä naisella on lähihoitajan koulutus. Ei taida ihan työpaikat riittää kaikille.
Aika moni lähihoitaja opiskelee eteenpäin, meidän edellisen vuoden ryhmästä puolet hakivat AMK:iin, en tiedä moniko tosin pääsi.
Aina vaan paranee, heh heh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh lopeta nyt. Lähihoitajia tarvitaan, heistä on pulaa.
Koulussa on paljon mm. erityisopettajia, ja opiskelijoita tuetaan paljon, että menestyisivät opinnoissaan.
Ehkä lähihoitajakoulutus on sopiva monelle, käytäntöäkin on paljon.
Jos nykyisillä koulutusmäärillä jatketaan, niin muutaman vuosikymmenen päästä joka noin kolmannella työikäisellä naisella on lähihoitajan koulutus. Ei taida ihan työpaikat riittää kaikille.
Aika moni lähihoitaja opiskelee eteenpäin, meidän edellisen vuoden ryhmästä puolet hakivat AMK:iin, en tiedä moniko tosin pääsi.
Aina vaan paranee, heh heh.
Mähän kirjoitin, että on eri asia, moniko pääsi.. Mutta mikä siinä lähihoitajan tutkinnossa on niin iso ongelma sulle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja ei pysty kilpailemaan työpaikoista AMK-tutkinnon suorittaneen kanssa.
Ei missään, milloinkaan.
Pitää ehkä muistaa sekin, että AMK-tutkinto on niille, joilla ei rahkeet riitä oikeaan yliopistoon.
Joo, mutta ei ammattiKORKEAkoulu ole kuitenkaan kuin ammattikoulu. Tosin ei sama kuin korkeakoulukaan. Ammattikouluun mennään, ammattikorkeakouluun ja korkeakouluihin (kuten yliopistoon) haetaan ja päästään.
Ammattikouluun mennään, amkkiin joudutaan ja yliopistoon päästään
ohis
Se oli hyvin kiteytetty. Tutkintonimikkeiden inflaatio on vuosikymmenien juttu. Sama näkyy ammattinimikkeissä. Laatu on sitten ihan eri asia.
Koska tämä nykyinen käytäntö alkoi? Vielä -80-90-luvuilla oli selkeästi niin, että oli ammattikoulu jonne mentiin (huonommilla) peruskoulun papereilla, lukio jonne mentiin (paremmilla) peruskoulun papereilla ja lukioissa oli myös erilaiset keskiarvorajat, jolloin joihinkin oli helpompi päästä, opistoaste (jonka korvasi amk) jossa oli omat linjat peruskoulu- ja yo-pohjaisille ja yliopisto/teknillinen korkeakoulu, jonne hakeakseen oli oltava ylioppilas ja saatava riittävä pistemäärä pääsykokeista.
Nykyään kuka tahansa lähes millä tahansa papereilla voi hakea käytännössä minne tahansa ja myös päästä (esim. yliopistoon hakukelpoisuuden saa millä tahansa toisen asteen tutkinnolla). Tottakai tämä tarkoittaa, että laatu ei ole samaa kuin aikana, jolloin oli jonkinlaiset vaatimukset osaamiselle ja aikaisemmille opinnoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja ei pysty kilpailemaan työpaikoista AMK-tutkinnon suorittaneen kanssa.
Ei missään, milloinkaan.
Pitää ehkä muistaa sekin, että AMK-tutkinto on niille, joilla ei rahkeet riitä oikeaan yliopistoon.
Joo, mutta ei ammattiKORKEAkoulu ole kuitenkaan kuin ammattikoulu. Tosin ei sama kuin korkeakoulukaan. Ammattikouluun mennään, ammattikorkeakouluun ja korkeakouluihin (kuten yliopistoon) haetaan ja päästään.
Ammattikouluun mennään, amkkiin joudutaan ja yliopistoon päästään
ohis
Se oli hyvin kiteytetty. Tutkintonimikkeiden inflaatio on vuosikymmenien juttu. Sama näkyy ammattinimikkeissä. Laatu on sitten ihan eri asia.
Koska tämä nykyinen käytäntö alkoi? Vielä -80-90-luvuilla oli selkeästi niin, että oli ammattikoulu jonne mentiin (huonommilla) peruskoulun papereilla, lukio jonne mentiin (paremmilla) peruskoulun papereilla ja lukioissa oli myös erilaiset keskiarvorajat, jolloin joihinkin oli helpompi päästä, opistoaste (jonka korvasi amk) jossa oli omat linjat peruskoulu- ja yo-pohjaisille ja yliopisto/teknillinen korkeakoulu, jonne hakeakseen oli oltava ylioppilas ja saatava riittävä pistemäärä pääsykokeista.
Nykyään kuka tahansa lähes millä tahansa papereilla voi hakea käytännössä minne tahansa ja myös päästä (esim. yliopistoon hakukelpoisuuden saa millä tahansa toisen asteen tutkinnolla). Tottakai tämä tarkoittaa, että laatu ei ole samaa kuin aikana, jolloin oli jonkinlaiset vaatimukset osaamiselle ja aikaisemmille opinnoille.
Ei ne osaamisvaatimukset ole minnekään hävinnyt; on vaan järkeistetty edes joitakin asioita, vaikka turhaa byrokratiaa ja jarruja laitetaan vielä paljon. Nyt on myös taas otettu askel taaksepäin keskittymällä vanhoihin todistuksiin alakohtaisen osaamisen tai näyttöjen sijaan.
Joku, joka haluaa opiskella yliopistossa vaikka saksan kieltä ja kulttuuria pärjäisi hän siellä ilman lukion maantietoa ja matematiikkaakin, vaikka lähes kaikki lukion käyvätkin. Varsinainen osaamisvaatimus kursseilla pärjäämiseen on kuitenkin se, että osaa jo kielestä perusteet ja se myös testataan kokeissa jos ei pääse suoraan arvosanalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoremmista en tiedä, kai se on parempi kuin olla työttömänä kortistossa. Ja lähäritutkinnolla voi aina hakea mielekkäämpiin opintoihin. Toki on niitäkin jotka viihtyy hommassa, riippuu niin ihmisestä, työpaikasta ja suuntautumisesta.
Henkilökohtaisesti pidän vähättelevänä pakottaa työttömäksi jääneitä keski-ikäsiä naisia (miksei miehiä?) lähärin opintoihin. Sanomahan on sama mitä työnantajat käytännössä harjottaa eli "parasta ennen" -päiväys meni jo. Siinä korkeakoulutetut kovan luokan ammattilaiset on ihmeissään. Ei kovin kestävää heittää kaikkea sitä osaamista hukkaan :( Eniten ihmettelen miksei naisia ohjata aloilla joilla maksetaan palkkaakin eli sähkäri, putkari, kuoma-autonkuljettaja tms.
Vierailija kirjoitti:
Nuoremmista en tiedä, kai se on parempi kuin olla työttömänä kortistossa. Ja lähäritutkinnolla voi aina hakea mielekkäämpiin opintoihin. Toki on niitäkin jotka viihtyy hommassa, riippuu niin ihmisestä, työpaikasta ja suuntautumisesta.
Henkilökohtaisesti pidän vähättelevänä pakottaa työttömäksi jääneitä keski-ikäsiä naisia (miksei miehiä?) lähärin opintoihin. Sanomahan on sama mitä työnantajat käytännössä harjottaa eli "parasta ennen" -päiväys meni jo. Siinä korkeakoulutetut kovan luokan ammattilaiset on ihmeissään. Ei kovin kestävää heittää kaikkea sitä osaamista hukkaan :( Eniten ihmettelen miksei naisia ohjata aloilla joilla maksetaan palkkaakin eli sähkäri, putkari, kuoma-autonkuljettaja tms.
EI ketään pakoteta lähäriopintihin, ihan vapaasti saa mennä opiskelemaan myös noita muita aloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuoremmista en tiedä, kai se on parempi kuin olla työttömänä kortistossa. Ja lähäritutkinnolla voi aina hakea mielekkäämpiin opintoihin. Toki on niitäkin jotka viihtyy hommassa, riippuu niin ihmisestä, työpaikasta ja suuntautumisesta.
Henkilökohtaisesti pidän vähättelevänä pakottaa työttömäksi jääneitä keski-ikäsiä naisia (miksei miehiä?) lähärin opintoihin. Sanomahan on sama mitä työnantajat käytännössä harjottaa eli "parasta ennen" -päiväys meni jo. Siinä korkeakoulutetut kovan luokan ammattilaiset on ihmeissään. Ei kovin kestävää heittää kaikkea sitä osaamista hukkaan :( Eniten ihmettelen miksei naisia ohjata aloilla joilla maksetaan palkkaakin eli sähkäri, putkari, kuoma-autonkuljettaja tms.
Ainahan tyttöjä/naisia on ohjattu jo peruskoulun opinto-ohjauksesta (vai mikä nimi sillä nyt olikaan) alkaen ns. naisten hommiin, hoitoalalle, päiväkotiin, kampaajaksi. Ja näitä ei ole ehdotettu pojille/miehille, vaan heille on tarjottu juurikin noita asentajia, insinöörejä sun muita.
Mistä tulee oletus, että kaikki naiset haluavat olla töissä päiväkodissa tai räpeltää muiden hiuksia?
Aika vaativa ja intensiivinen koulutus ainakin ainuispuolella. 2vuidessa 3vuoden materiaalit
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika vaativa ja intensiivinen koulutus ainakin ainuispuolella. 2vuidessa 3vuoden materiaalit
No eikä ole. Aikuisilla ei ole yleissivistäviä opintoja ollenkaan.
Soveltuvuuskokeet pitää ehdottomasti saada takaisin lähihoitajaopintoihin. Se on kaikkien parhaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan niitä myös kympin tyttöjä lähihoitajina.
Vierailija kirjoitti:
Lähihoitaja ei pysty kilpailemaan työpaikoista AMK-tutkinnon suorittaneen kanssa.
Ei missään, milloinkaan.
Ei tietenkään. He näes eivät kilpaile samoista työpaikoista.
Äitini opiskeli lähihoitajaksi aikoinaan senkin vuoksi, että ei saanut enää omalta alaltaan töitä. Oli silloin jo vanhempi ihminen. Ei koulutus ollut silti hänen mielestään mikään kovin helppo ja paljon piti kaikissa harjoitteluissakin tehdä töitä. Tehtäviä oli myös paljon ja kokeita. Nyt on kyllä myöhemmin huomannut kuinka raskasta tuo työ on välillä. Paljon se on siitä kiinni minkälainen työpaikka sattuu olemaan. Itseäni on myös työkkäri painostanut lähihoitajaksi, mutta olen aina kieltäytynyt sen vuoksi etten ole niin sosiaalinen ihminen. Tämän vuoksi esim myyjänä olisi myös hankalaa toimia. Siivous oikeastaan on ollut minulle mukavin työ tähän mennessä. Opiskelemaan yritin hakea lukion jälkeen ja voin kyllä sanoa, ettei AMK:n aina pääse helposti, vaikka sitä pidetään ihan itsestään selvänä. Itse olen hakenut yliopistoon ja ollut pari kertaa lähellä, mutta en ole päässyt ja en todellakaan pidä AMK:ssakaan opiskelevia minään "tyhminä". Sitten haukkuisin jo itsenikin, kun kyllä olisi päässyt sinne monellekaan alalle. Minulla pari ainetta vaikeita muutekin ollut ja lukiossa. Mutta ehkä sitten jonkun mielestä olen tyhmä, mutta ei voi mitään. Koulutus ei kuitenkaan aina määrittele ihmistä ja se pitää muistaa.
Kaikki amisopinnot ovat nykyään ties mitä "soveltavia" ja "henkilökohtaisesti suunniteltuja", että jokaiselle saadaan joku tutkinto (ja oppilaitos valmistuvista korvauksen). Käsittääkseni kaikki saavat arvosanaksi vähintään 1 = kaikki valmistuvat.
Vierailija kirjoitti:
Nuoremmista en tiedä, kai se on parempi kuin olla työttömänä kortistossa. Ja lähäritutkinnolla voi aina hakea mielekkäämpiin opintoihin. Toki on niitäkin jotka viihtyy hommassa, riippuu niin ihmisestä, työpaikasta ja suuntautumisesta.
Henkilökohtaisesti pidän vähättelevänä pakottaa työttömäksi jääneitä keski-ikäsiä naisia (miksei miehiä?) lähärin opintoihin. Sanomahan on sama mitä työnantajat käytännössä harjottaa eli "parasta ennen" -päiväys meni jo. Siinä korkeakoulutetut kovan luokan ammattilaiset on ihmeissään. Ei kovin kestävää heittää kaikkea sitä osaamista hukkaan :( Eniten ihmettelen miksei naisia ohjata aloilla joilla maksetaan palkkaakin eli sähkäri, putkari, kuoma-autonkuljettaja tms.
Pää tai fysiikka ei monella kestä; ohjata voidaan, pakottaa ei. Lisäksi noissa töissä joutuu opettelemaan asioita, joita kukaan ei opi katsomalla ajankohtaisohjelmia ja elämällä elämää. Nykyään fiksuilla ihmisillä on sen sijaan normaalin elämän sivutuotteena ymmärrystä terveydestä ja hoitamisesta, vaikka ei olisi omia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki amisopinnot ovat nykyään ties mitä "soveltavia" ja "henkilökohtaisesti suunniteltuja", että jokaiselle saadaan joku tutkinto (ja oppilaitos valmistuvista korvauksen). Käsittääkseni kaikki saavat arvosanaksi vähintään 1 = kaikki valmistuvat.
Joo, henkilökohtainen opiskelupolku/-suunnitelma eli HOKS...
Meille sanottiin, että lääkelaskut on ainoa, mitä ei voi "mukauttaa", se on pakko läpäistä sellaisenaan. xD
Niinpä.
Lopen väsynyt, kun koko viikonlopun kuunnellut stara lähihoitajan kyselyitä: "oletko muistanut inskat?" "onko verensokerit mitattu?"
Mulla on 2 diabetes ja pärjännyt tablettihoidolla koko kolme vuotisen sairastamisen ajan. Sokerit katon toisinaan.
Nyt bileviikonloppuna, joka saakelin aterian ennen ja jälkeen, kun tämä lähihoitaja hössötti. Tein mieliksi. Sokrut "pahimmillaan" oli 6.5 kahden tunnin jälkeen päivällisestä. Aamusokerit olivat 5,2 ja 5,4.
"Inskat" on otettu hyvin juu.
Hänen pyrkiessä kouluun oli soveltuvuustestit. Lääkelaskuista pääsi läpi mun ystävällisellä avustuksella viidennellä kerralla.
Nyt on taas lähihoitajuutta koettu, läheltä ja lujaa. ;)