Lue keskustelun säännöt.
Mistä johtuu jos nainen jää yksin?
11.08.2019 |
Jos kohta kolmekymppisestä naisesta ei juuri kukaan mies ole ikinä kiinnostunut, lukuunottamatta jotain kadulla satunnaisesti huutelevaa puliukkoa. Mistä tällainen mielestänne johtuu, jos arvioitte tuntemienne ihmisten perusteella?
Kommentit (182)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin keski-ikäisenä täti-ihmisenä olen huomannut, että yksin jääneet naiset ovat valinneet sen yksinolon joko tietoisesti tai tidostamattaan. Voi olla traumataustaa takana ja pysyttelevät kaukana miehistä. Joskus tällainen ikisinkku saattaa jonkun erittäin innokkaan miehen vahingossa petiinsä päästää, mutta hyvin nopeasti ne romanssit kuivuvat, koska nainen ei anna romanssille mahdollisuutta.
Tuossa on jotain perää omalle kohdalle, mutta olisin kyllä valmis ja halukas, jos löytäisin tarpeeksi turvallisen miehen.
Omassa tuttavapiirissä aviopuolisot ovat insinöörejä, talousihmisiä jne asiantuntijoita ja naisetkin koulutettuja ja meidän elintapa ja tyyli sen mukainen. Minusta ei ole koskaan kiinnostunut yksikään asiallinen mies, he saavat kauniimman ja naisellisemman. Omat suhdeyritykseni ovat olleet lähiökuutiomiesten kanssa eikä niistä tullut mitään.
Millainen itse olet, mitä teet työksesi, miltä näytät, mitä harrastat? Ajattelin vaan kun kerran sinulle ilmeisesti "kuuluisi" joku menestynyt ja näyttävä mies.
Tehdäänpä tämä ajatusleikki kärjistetysti toisin päin.
Olet mies, jolla on muutama tatuointi ja pukeudut rennosti eikä ole mikään ongelma lähteä pussikaljalle tai lähibaariin, missä on mielestäsi ihan kivannäköisiä tyyliin sopivasti meikattuja ja pukeutuneita naisia, jotka osaavat heittää oikeanlaista läppää ja teillä on samanlaista musiikkimakua jne. Mutta kukaan niistä naisista ei koskaan lämpene juuri sinulle. Sen sijaan olet kuin kala vedessä tuossa kaveri- ja elinpiirissäsi ja sinusta pitävät niin pariskunnat kuin sinkkukaverisikin.
Sitten sinun pitäisi aloittaa suhde pientaloalueella asuvan audijakkupukunaisen kanssa, joka joutuu aina välillä jäämän ylitöihin eikä hän tajua sinun duunistasi mitään etkä sinä hänen. Et uskalla kotona juoda kaljaa valkoisella sohvalla rentoutuen, ainakaan arkena. Kun lähdette jonnekin illanviettoon hänen ystäviensä pariin, et osaa puhua toisten miesten kanssa, koska he ovat täysin erilaisissa ammateissa kuin sinä.
Olisiko nainen sinusta joku saalis? Vai juoksisitko mielummin pakoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin keski-ikäisenä täti-ihmisenä olen huomannut, että yksin jääneet naiset ovat valinneet sen yksinolon joko tietoisesti tai tidostamattaan. Voi olla traumataustaa takana ja pysyttelevät kaukana miehistä. Joskus tällainen ikisinkku saattaa jonkun erittäin innokkaan miehen vahingossa petiinsä päästää, mutta hyvin nopeasti ne romanssit kuivuvat, koska nainen ei anna romanssille mahdollisuutta.
Tuossa on jotain perää omalle kohdalle, mutta olisin kyllä valmis ja halukas, jos löytäisin tarpeeksi turvallisen miehen.
Omassa tuttavapiirissä aviopuolisot ovat insinöörejä, talousihmisiä jne asiantuntijoita ja naisetkin koulutettuja ja meidän elintapa ja tyyli sen mukainen. Minusta ei ole koskaan kiinnostunut yksikään asiallinen mies, he saavat kauniimman ja naisellisemman. Omat suhdeyritykseni ovat olleet lähiökuutiomiesten kanssa eikä niistä tullut mitään.
Millainen itse olet, mitä teet työksesi, miltä näytät, mitä harrastat? Ajattelin vaan kun kerran sinulle ilmeisesti "kuuluisi" joku menestynyt ja näyttävä mies.
Ap:n täytyy sitten siirtyä golf-ja Kokoomuspiireihin bongailemaan niitä menestysmiehiä itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin keski-ikäisenä täti-ihmisenä olen huomannut, että yksin jääneet naiset ovat valinneet sen yksinolon joko tietoisesti tai tidostamattaan. Voi olla traumataustaa takana ja pysyttelevät kaukana miehistä. Joskus tällainen ikisinkku saattaa jonkun erittäin innokkaan miehen vahingossa petiinsä päästää, mutta hyvin nopeasti ne romanssit kuivuvat, koska nainen ei anna romanssille mahdollisuutta.
Tuossa on jotain perää omalle kohdalle, mutta olisin kyllä valmis ja halukas, jos löytäisin tarpeeksi turvallisen miehen.
Omassa tuttavapiirissä aviopuolisot ovat insinöörejä, talousihmisiä jne asiantuntijoita ja naisetkin koulutettuja ja meidän elintapa ja tyyli sen mukainen. Minusta ei ole koskaan kiinnostunut yksikään asiallinen mies, he saavat kauniimman ja naisellisemman. Omat suhdeyritykseni ovat olleet lähiökuutiomiesten kanssa eikä niistä tullut mitään.
Millainen itse olet, mitä teet työksesi, miltä näytät, mitä harrastat? Ajattelin vaan kun kerran sinulle ilmeisesti "kuuluisi" joku menestynyt ja näyttävä mies.
Ei minulle "kuulu" mikään menestynyt eikä näyttävä mies, enkä ole sellaista hakenut - miksi muuten olisin ollut noissa päättyneissä suhteissa? Mutta olen lapsuuteni ja aikuisuuteni elänyt keskiluokkaista ja päihteetöntä elämää ja koen sen omakseni. Tykkään kauniista ja harmonisesta kodista, jonka sijainti on valittu ja olen ollut valmis tekemään töitä sen eteen.
Olen yrittäjä, tienaan ylimmässä kvartiilissa, välillä ylimmässä kymmenyksessä. En ole kaunis enkä siro, olen kuitenkin aktiivinen - kävelen päivittäin, elämäntilanteen salliessa käyn säännöllisesti salilla, golfaan.
Ihan sama mikä se mies on ja mistä, jos sen kanssa vaan on hyvä olla ja suhde toimii. Olen valmis downshiftaamaan työnteosta, mutta en istumaan lähiöpubissa tai karaokebaarissa enkä ihan ensimmäiseksi enkä toiseksi haluaisi muuttaa 70-luvun kerrostaloon.
Ymmärrän, että tuolla elämäntavalla ja harrastuksilla ei välttämättä ole kauheasti yhteistä minkään lähiöbaarin kantiksen kanssa. On kuitenkin harmillista, jos ajattelet kaikki lähiökuutiomiehet sellaisiksi. Esim itse olen lähiökuutiomies, koska työskentelen kulttuurialalla ja palkka on pieni. En kuitenkaan samaistu ollenkaan mihinkään lähiöbaarissa istumiseen ja muuhun mitä varmastikin mielikuvissa aiheeseen liität.
No sinunlaisesi kanssa se voisi hyvin toimakin, ellet ihan välttämättä haluaisi pysyä siellä lähiökuutiossa vaan sinulle olisi ok, että naisen palkalla voisi kohentaa asuinoloja, jos nainen ei kokisi sitä omakseen.
Vierailija kirjoitti:
Kotoa ei kukaan hae.
Kyllä muuten hakee.
Ajattelisin, että se on mieluummin yksin kuin huonossa parisuhteessa. Tai parisuhteessa, josta voisi muodostua huono. Olettaen edelleen, että on kyse heteronaisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin keski-ikäisenä täti-ihmisenä olen huomannut, että yksin jääneet naiset ovat valinneet sen yksinolon joko tietoisesti tai tidostamattaan. Voi olla traumataustaa takana ja pysyttelevät kaukana miehistä. Joskus tällainen ikisinkku saattaa jonkun erittäin innokkaan miehen vahingossa petiinsä päästää, mutta hyvin nopeasti ne romanssit kuivuvat, koska nainen ei anna romanssille mahdollisuutta.
Tuossa on jotain perää omalle kohdalle, mutta olisin kyllä valmis ja halukas, jos löytäisin tarpeeksi turvallisen miehen.
Omassa tuttavapiirissä aviopuolisot ovat insinöörejä, talousihmisiä jne asiantuntijoita ja naisetkin koulutettuja ja meidän elintapa ja tyyli sen mukainen. Minusta ei ole koskaan kiinnostunut yksikään asiallinen mies, he saavat kauniimman ja naisellisemman. Omat suhdeyritykseni ovat olleet lähiökuutiomiesten kanssa eikä niistä tullut mitään.
Millainen itse olet, mitä teet työksesi, miltä näytät, mitä harrastat? Ajattelin vaan kun kerran sinulle ilmeisesti "kuuluisi" joku menestynyt ja näyttävä mies.
Ap:n täytyy sitten siirtyä golf-ja Kokoomuspiireihin bongailemaan niitä menestysmiehiä itselleen.
Tuo ei ollut ap. Vastaan sinulle tuohon viestiini, etten koe mitään menestynyttä kokoomusmiestäkään omakseni vaan haluaisin turvallisen ja tavallisen miehen, joka voi olla duunari, yrittäjä, asiantuntija ihan mikä vaan, kunhan elämä olisi sellaista rauhallista ja mukavaa. Ainoa kriteeri, jonka tuossa mainitsin, oli asiallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin keski-ikäisenä täti-ihmisenä olen huomannut, että yksin jääneet naiset ovat valinneet sen yksinolon joko tietoisesti tai tidostamattaan. Voi olla traumataustaa takana ja pysyttelevät kaukana miehistä. Joskus tällainen ikisinkku saattaa jonkun erittäin innokkaan miehen vahingossa petiinsä päästää, mutta hyvin nopeasti ne romanssit kuivuvat, koska nainen ei anna romanssille mahdollisuutta.
Mitä se yksinolon valitseminen tiedostamattaan tarkoittaa?
Varmaan sitä, ettei ns. tee itseään tykö. Eli ei meikkaa, ei panosta ulkonäköön muutenkaan, pukeutuu peittävästi, ei keimaile eikä flirttaile, ei käy baareissa, ei vedä kännejä jne jne.
Olen itse tämmöinen tieteilijänörtti, jonka habitus ja mielenmaailma poikkeaa miesten unelmanaisesta. En ole ruma kasvoista ja olen hoikka. Mutta en yritä tekeytyä muuksi mitä olen. En halua. Puoliso olisi kumminkin kiva.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän kysymykseen ainoa hyväksyttävä vastaus on se, että nainen on prinsessaharhoissa elävä nirppanokka, joka ei kelpuuta tavallista, kilttiä miestä, joten asiasta on turha keskustella tämän enempää.
Miksi on pakko heittää näitä juttuja keskusteluun, jossa kukaan ei varsinaisesti ole niistä puhunut? Ei kukaan muu ole tässä ketjussa puhunut kilt-timiehistä.
Siksi että tunnustamme lass-ukka-aloituksen. Turha jatkaa keskustelua, josta tiedetään minne se ääliö sitä vie: siihen että naisten pitäisi tyytyä huonoon mieheen, kun laa-sanen.
Ei tarvitse eikä kannata tyytyä, yksin on paljon parempi kuin tuollaisen kanssa.
Katkera nainen vetämässä omia johtopäätöksiä
muuttuiko oma aviomies heterojuntista karhuksi oltuaan kanssasi muutaman vuoden?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän kysymykseen ainoa hyväksyttävä vastaus on se, että nainen on prinsessaharhoissa elävä nirppanokka, joka ei kelpuuta tavallista, kilttiä miestä, joten asiasta on turha keskustella tämän enempää.
Miksi on pakko heittää näitä juttuja keskusteluun, jossa kukaan ei varsinaisesti ole niistä puhunut? Ei kukaan muu ole tässä ketjussa puhunut kilt-timiehistä.
Siksi että tunnustamme lass-ukka-aloituksen. Turha jatkaa keskustelua, josta tiedetään minne se ääliö sitä vie: siihen että naisten pitäisi tyytyä huonoon mieheen, kun laa-sanen.
Ei tarvitse eikä kannata tyytyä, yksin on paljon parempi kuin tuollaisen kanssa.
Noniin, tässähän se vastaus tulikin. Jää yksin, koska yksin on paljon parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kohdallani kyse on siitä, että en ole tarpeeksi kiinnostava ja ulkonäöllisesti houkutteleva. Näin yksinkertaista. Ei yksin jäämiseen tarvitse mitään muuta kuin että ei ole miesten mieleen. Hieman alkaa jo ahdistamaan tieto, että en koskaan tule kokemaan rakkautta ja läheisyyttä. Kun ikäkin alkaa lähenemään viittäkymppiä, niin mahdollisuudet parisuhteeseen alkavat olemaan hyvin vähäiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän kysymykseen ainoa hyväksyttävä vastaus on se, että nainen on prinsessaharhoissa elävä nirppanokka, joka ei kelpuuta tavallista, kilttiä miestä, joten asiasta on turha keskustella tämän enempää.
Miksi on pakko heittää näitä juttuja keskusteluun, jossa kukaan ei varsinaisesti ole niistä puhunut? Ei kukaan muu ole tässä ketjussa puhunut kilt-timiehistä.
Siksi että tunnustamme lass-ukka-aloituksen. Turha jatkaa keskustelua, josta tiedetään minne se ääliö sitä vie: siihen että naisten pitäisi tyytyä huonoon mieheen, kun laa-sanen.
Ei tarvitse eikä kannata tyytyä, yksin on paljon parempi kuin tuollaisen kanssa.
Noniin, tässähän se vastaus tulikin. Jää yksin, koska yksin on paljon parempi.
Totta kai, tuohan on ihan itsestäänselvää. Jokaisella on rima ja yleensä se rima menee siinä, että parisuhteessa on parempi olla kuin yksin, vähintään mentävä samoihin. Jos parisuhteessa on huonompi elämänlaatu kuin ilman sitä, henkilö yleensä jatkaa matkaa eri teitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska miehetkin osaavat olla hyvin valikoivia. Välttämättä ei kelpaa mikä tahansa tavis, vaan olisi kiva jos toisella olisi joko muotoja, älyä, työ tai sitten olisi ihan täysin tyhjäpää kaikilla herkuilla. Toki joskus voi käydäkin niin että kaksi laivaa kohtaa yössä ja kemiat singahtaa taivalle. Useimmiten näin ei näytä käyvän..
Usein itsenäinen, itsevarma ja fiksu. Sellainen joka ei ole miellyttämishaluinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen yksin, koska en vaan enää halua parisuhdetta. Hyvin yksinkertaista!
Sinkkuna elämä on paljon parempaa ja vapaus on myös ihanaa. 😊😃N40
Sama täällä! 😃 Pitkä parisuhde on jo nähty ja koettu ja nyt nautin itsestäni ja vapaudestani. Sinkkuus tarkoittaa minulle, etten hae parisuhdetta. Se ei tarkoita, ettenkö nauttisi hyvän miehen seurasta yön tai kaksi kun sopiva mies sattuu kohdalle. Puolivallaton poikamiestyttö 45
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tähän kysymykseen ainoa hyväksyttävä vastaus on se, että nainen on prinsessaharhoissa elävä nirppanokka, joka ei kelpuuta tavallista, kilttiä miestä, joten asiasta on turha keskustella tämän enempää.
Miksi on pakko heittää näitä juttuja keskusteluun, jossa kukaan ei varsinaisesti ole niistä puhunut? Ei kukaan muu ole tässä ketjussa puhunut kilt-timiehistä.
Siksi että tunnustamme lass-ukka-aloituksen. Turha jatkaa keskustelua, josta tiedetään minne se ääliö sitä vie: siihen että naisten pitäisi tyytyä huonoon mieheen, kun laa-sanen.
Ei tarvitse eikä kannata tyytyä, yksin on paljon parempi kuin tuollaisen kanssa.
Tämä juuri. Ei näihin aloituksiin viitsi vastata mitään, koska koko ketju menee kuitenkin siihen jankkaamiseen, että sekä naisten että miesten yksinjääminen on aina naisten vika, koska kaikki naiset ovat yhtä ja samaa haluava kollektiivi.
Huonoja kokemuksia menneisyydessä. Niistä toipumiseen mennyt paljon aikaa, osa ihmisistä tuntuu selviävän paljon nopeammin uutta parisuhdetta etsimään. Siksi riskinotto ei houkuttele, kun siihen mahdolliseen toipumiseen menisi taas pitkä tovi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin keski-ikäisenä täti-ihmisenä olen huomannut, että yksin jääneet naiset ovat valinneet sen yksinolon joko tietoisesti tai tidostamattaan. Voi olla traumataustaa takana ja pysyttelevät kaukana miehistä. Joskus tällainen ikisinkku saattaa jonkun erittäin innokkaan miehen vahingossa petiinsä päästää, mutta hyvin nopeasti ne romanssit kuivuvat, koska nainen ei anna romanssille mahdollisuutta.
Tuossa on jotain perää omalle kohdalle, mutta olisin kyllä valmis ja halukas, jos löytäisin tarpeeksi turvallisen miehen.
Omassa tuttavapiirissä aviopuolisot ovat insinöörejä, talousihmisiä jne asiantuntijoita ja naisetkin koulutettuja ja meidän elintapa ja tyyli sen mukainen. Minusta ei ole koskaan kiinnostunut yksikään asiallinen mies, he saavat kauniimman ja naisellisemman. Omat suhdeyritykseni ovat olleet lähiökuutiomiesten kanssa eikä niistä tullut mitään.
Millainen itse olet, mitä teet työksesi, miltä näytät, mitä harrastat? Ajattelin vaan kun kerran sinulle ilmeisesti "kuuluisi" joku menestynyt ja näyttävä mies.
Ei minulle "kuulu" mikään menestynyt eikä näyttävä mies, enkä ole sellaista hakenut - miksi muuten olisin ollut noissa päättyneissä suhteissa? Mutta olen lapsuuteni ja aikuisuuteni elänyt keskiluokkaista ja päihteetöntä elämää ja koen sen omakseni. Tykkään kauniista ja harmonisesta kodista, jonka sijainti on valittu ja olen ollut valmis tekemään töitä sen eteen.
Olen yrittäjä, tienaan ylimmässä kvartiilissa, välillä ylimmässä kymmenyksessä. En ole kaunis enkä siro, olen kuitenkin aktiivinen - kävelen päivittäin, elämäntilanteen salliessa käyn säännöllisesti salilla, golfaan.
Ihan sama mikä se mies on ja mistä, jos sen kanssa vaan on hyvä olla ja suhde toimii. Olen valmis downshiftaamaan työnteosta, mutta en istumaan lähiöpubissa tai karaokebaarissa enkä ihan ensimmäiseksi enkä toiseksi haluaisi muuttaa 70-luvun kerrostaloon.
Hae niitä miehiä omista rahapiireistäsi, joku pankkiiri olisi varmasti sopiva. Mistä nämä pubimiehet elämääsi tulevat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin keski-ikäisenä täti-ihmisenä olen huomannut, että yksin jääneet naiset ovat valinneet sen yksinolon joko tietoisesti tai tidostamattaan. Voi olla traumataustaa takana ja pysyttelevät kaukana miehistä. Joskus tällainen ikisinkku saattaa jonkun erittäin innokkaan miehen vahingossa petiinsä päästää, mutta hyvin nopeasti ne romanssit kuivuvat, koska nainen ei anna romanssille mahdollisuutta.
Tuossa on jotain perää omalle kohdalle, mutta olisin kyllä valmis ja halukas, jos löytäisin tarpeeksi turvallisen miehen.
Omassa tuttavapiirissä aviopuolisot ovat insinöörejä, talousihmisiä jne asiantuntijoita ja naisetkin koulutettuja ja meidän elintapa ja tyyli sen mukainen. Minusta ei ole koskaan kiinnostunut yksikään asiallinen mies, he saavat kauniimman ja naisellisemman. Omat suhdeyritykseni ovat olleet lähiökuutiomiesten kanssa eikä niistä tullut mitään.
Millainen itse olet, mitä teet työksesi, miltä näytät, mitä harrastat? Ajattelin vaan kun kerran sinulle ilmeisesti "kuuluisi" joku menestynyt ja näyttävä mies.
Ei minulle "kuulu" mikään menestynyt eikä näyttävä mies, enkä ole sellaista hakenut - miksi muuten olisin ollut noissa päättyneissä suhteissa? Mutta olen lapsuuteni ja aikuisuuteni elänyt keskiluokkaista ja päihteetöntä elämää ja koen sen omakseni. Tykkään kauniista ja harmonisesta kodista, jonka sijainti on valittu ja olen ollut valmis tekemään töitä sen eteen.
Olen yrittäjä, tienaan ylimmässä kvartiilissa, välillä ylimmässä kymmenyksessä. En ole kaunis enkä siro, olen kuitenkin aktiivinen - kävelen päivittäin, elämäntilanteen salliessa käyn säännöllisesti salilla, golfaan.
Ihan sama mikä se mies on ja mistä, jos sen kanssa vaan on hyvä olla ja suhde toimii. Olen valmis downshiftaamaan työnteosta, mutta en istumaan lähiöpubissa tai karaokebaarissa enkä ihan ensimmäiseksi enkä toiseksi haluaisi muuttaa 70-luvun kerrostaloon.
Hae niitä miehiä omista rahapiireistäsi, joku pankkiiri olisi varmasti sopiva. Mistä nämä pubimiehet elämääsi tulevat?
Toivoisin, että ketjussani ei kirjoitella tässä hengessä, ei sen paremmin miesten kuin myöskään naisten puolelta. Ketjun tarkoitus ei ollut tämä.
ap
Toivoisin aidosti pohdittuja vastauksia. Tämä on minulle tärkeä asia, vaikka osa vastaajista esittääkin ettei tämä ole tärkeä kysymys.
ap
Kysymyksen asettelu saa katsomaan asiaa vain yhdeltä näkökantilta ja etsimään syitä siihen. Uskon, etteivät kaikki naiset jää yksin, vaan tahtovat olla yksin.
Elämässä voi tehdä valintoja, eikä kukaan ole elämän uhri.