Olen ihan umpikujassa, vanhempieni vallan alla, epätoivoinen olo
Vielä 4 vuotta sitten elämä oli mallillaan. Sitten tein tyhmimmän päätöksen, mitä voi tehdä. Vanhempani tarjosivat minulle osakkuutta yrityksessään ja pitkän harkinnan jälkeen suostuin. Nyt olen yrityksessä osakas 45%:lla ja asun yrityksen nimissä olevassa asunnossa perheeni kanssa.
Pikkuhiljaa tilanne on mennyt voimakastahtoisen äitini toimesta siihen, että jos perheemme asioita ei tehdä hänen tahtonsa mukaan, hän uhkailee minua työhön liittyvillä asioilla, palkanalennuksella, että joudumme perheineni lähtemään firman omistamasta asunnosta pennittömänä, jne.
En saa millään osuuttani yrityksestä myytyä kenellekään. Pienehkössä perheyrityksessä palkkakaan ei ole kovin suuri ja perheemme elää melkeinpä "kädestä suuhun", koska miehellänikään ei ole mikään huima palkka, joten säästöjä ei jää. Muuten toki säästäisimme ja pesämunan saatuamme muuttaisimme omaan aauntoon.
Äitini vaatii meitä viettämään jokaisen joulun heidän luonaan. Viime jouluna olisimme menneet miehen sukulaisille, mutta alkoi niin kova uhkailu työpaikastani, palkastani ja asunnosta saman tien pihalle laittamisesta, että oli.pakko taipua.
Lisäksi, jos lapsemme ei vietä tarpeeksi aikaa isovanhemmilla, tai ei ole yhteydessä heihin lähes päivittäin, äitini syyttää minua kiristämisestä ja taas sama uhkailu, samoista aiheista alkaa. Siksi joudun pyytämään lapsia soittamaan lähes päivittäin mummolle, jotta uhkailu ei ala. Välillä vaikea saada 12v soittamaan, kun mummo "kuulustelee" lasta puhelimessa, mitä on tehnyt, kenen kaverin kanssa ollut, jne., utelee perheasioitamme ja lasten kavereiden ja heidän perheiden asioita. Lapsi ei jaksa tuota kuulustelua.
Lisäksi jo muutettuamme äitini ilmoitti, että asuntoon ei tietyillä.miehen sukulaisilla ole asiaa, eivät saa käydä luonamme kylässä heidän enemmistönään omistamassa asunnossa, eikä asuntoon saa tulla kukaan ystäväperheemme, jolla on eläin mukana. Tällä pääsi rajoittamaan, että hyvät ystävämme ei voi tulla meille ja tämäkin aika on heidän käytettävissään ja lapsemme olisivat heillä.
Tilanne ei ollut alkuunkaan tällainen ennen osalkuuttani ja muuttoamme firman omistamaan asuntoon. Tilanne on kärjistynyt tähän 4 vuoden aikana. Meidän pitäisi tilittää kaikki asiamme vanhemmilleni, muuten uhkailu alkaa. Isäni ei tee tuota, vain äitini, mutta isäni ei puutu äitini käytökseen lainkaan.
Nyt uhkailuja on osoitettu kahdesti vanhemmalle lapsellemme, koska hän ei toiminut mummon tahdon mukaan, eikä koulun jälkeen mennyt mummolaan, vaan kaverilleen, minun luvallani. Mummo oli huutanut ja uhkaillut lasta, että pian ei äiti saa enää rahaa mistään ja joudumme asumaan kadulle.
Kadun nyt niin paljon neljä vuotta sitten tehtyä päätöstä. En nuku kunnolla, mietin, miten pääsen tilanteesta pois. Mietin,miten oma äitini voi toimia noin. Tunnen olevani ansassa.
Mieheni kanssa olemme puhuneet paljon asiasta ja ulospääsystä, mutta taloudellisesti tekee todella tiukkaa.
Kommentit (137)
Yrittäjänä sanoisin, että sitten tulee mummolle hätä puseroon kun firma jää ilman sinun työpanostasi. Arvatenkin myös esim lomasi joustavat kaiken maailman firman tarpeiden mukaan ?
Ap, sinun tilanteessasi minä kutsuisin vanhempasi kylään, ja mielellään myös jonkun ulkopuolisen henkilön/asianajan ja pöydän ääressä kertoisin heille molemmille, että tilanne on sietämätön ja olet jo aloittanut toisen työn etsimisen ja olette myös muuttamassa pois. Ja että he voivat joko ostaa sinun osuutesi firmasta takaisin tai sitten vain pysyt osakkeenomistajana ja nostat sinulle kuuluvat osingot sen %osuuden mukaan mitä firmasta mahdollisesti osinkoa maksetaan.
Äitisi käyttäytyy noin koska pelkää yksin jäämistä. Joten kertoisin myös, että mikäli he kykenevät olemaan neutraalit normaalit isovanhemmat ilman jatkuvaa manipulointia, tulemme kyllä pysymään isovanhempien yhteydessä, mutta juuri nyt lapset on jätettävä rauhaan - tuo aiheuttaa jo lapsillekin mt-ongelmia!
Ja siltä varalta että alkaisi heti hirveä huuto, kirjottaisin tämän kaiken heille myös tiedoksi paperille, ’rakkaat vanhemmat, tilanne on meille kaikille sietämätön. Senpä takia tulemme tekemään seuraavia muutoksia elämäämme....’
Miksi muuten sanot ’vanhempieni vallan alla’ - mitä tekee (tai siis ilmeisesti ei tee) isäsi? Onko hänellä myös osakkuus firmassa? Voitko liittoutua hänen kanssaan? Kenen puolella hän on?
Vierailija kirjoitti:
Nuo pois muuttamiset ja uuden työn etsimiset eivät välttämättä auta mitään. Kun äiti on tuolle uhkailun linjalle lähtenyt, niin hän löytää aina uutta millä uhkailla. Hän voi uhkailla vaikka välien katkaisemisella "sitten lapsilla ei ole isovanhempia lainkaan". Ja sehän alkaa ap:tä surettamaan, kun hänen taipumattomuutensa vuoksi lapset menettävät isovanhempansa ja onhan se nyt kurjaa, jos lapsilla ei heitä ole, lapsilla on oikeus isovanhempiin. Ja niin ap taas taipuu vallan alle.
Tai äiti voi uhkailla perinnöttömyydellä, tai voi uhata levittää paikkansapitämättömiä juoruja tai voi alkaa marttyyriksi, kun lapsi jätti heidät pulaan yrityksessä, ja sitä marttyyritarinaa levittää sitten koko suvulle ja ap:sta on kurjaa, kun häntä mustamaalataan. Ja taas ap taipuu mieluummin äidin vallan alle.
Eli mikään toimenpide ei toimi kikkakolmosena, vaan oleellinen asia on se, että ap:n on vain alettava pitää puolensa. Toki etäisyyden ottaminen henkisestä väkivallasta on tervettä joka tapauksessa.
Perinnöttömyydellä uhkailu on ihan yhtä tyhjän kanssa, rintaperilliselle kuuluu oma osuutensa vaikka tekisi mitä.
Kiitos kaikille vastauksista. Olette olleet todella suurena tukena ja tilanne on kirkastunut ja selventynyt mielessäni entisestään.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo pois muuttamiset ja uuden työn etsimiset eivät välttämättä auta mitään. Kun äiti on tuolle uhkailun linjalle lähtenyt, niin hän löytää aina uutta millä uhkailla. Hän voi uhkailla vaikka välien katkaisemisella "sitten lapsilla ei ole isovanhempia lainkaan". Ja sehän alkaa ap:tä surettamaan, kun hänen taipumattomuutensa vuoksi lapset menettävät isovanhempansa ja onhan se nyt kurjaa, jos lapsilla ei heitä ole, lapsilla on oikeus isovanhempiin. Ja niin ap taas taipuu vallan alle.
Tai äiti voi uhkailla perinnöttömyydellä, tai voi uhata levittää paikkansapitämättömiä juoruja tai voi alkaa marttyyriksi, kun lapsi jätti heidät pulaan yrityksessä, ja sitä marttyyritarinaa levittää sitten koko suvulle ja ap:sta on kurjaa, kun häntä mustamaalataan. Ja taas ap taipuu mieluummin äidin vallan alle.
Eli mikään toimenpide ei toimi kikkakolmosena, vaan oleellinen asia on se, että ap:n on vain alettava pitää puolensa. Toki etäisyyden ottaminen henkisestä väkivallasta on tervettä joka tapauksessa.
Perinnöttömyydellä uhkailu on ihan yhtä tyhjän kanssa, rintaperilliselle kuuluu oma osuutensa vaikka tekisi mitä.
Parempi se on vaikka 80vuotta kidutuksen kohteena kunhan en vain ärsytä tuota noita-akkaa ja saan sitten sen perinnön!!!!
Mä luulen että vanhemmat ihmiset kuvittelee perinnön voiman suuremmaksi kuin se onkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi mikä teksti :( Ap:n tilanne voisi hyvin olla omani mikäli äidilläni olisi perheyritys. Äitini on hyvin hallitseva ja yrittää saada lapsiaan liekaan keinolla millä hyvänsä, koska silloin hänellä on konsti millä painostaa toimimaan oman tahtonsa mukaan. Onneksi tajusin tämän melko varhain ja olenkin opiskelemisesta lähtien pyrkinyt täydelliseen itsenäisyyteen jotta pääsisin hänen vaikutusvallastaan ylitse.
Nykyäänkin hän maireasti yrittää tarjota vaikka mitä apuja ja lainoja, mutta sillä sekunnilla kun ne hyväksyisi alkaisi painostus. Juuri nuo joulut yms on tuttuja vääntelykapuloita. Hrr, kylmät väreet menee ajatuksestakin!
Samanlainen isä mulla. Ei puhettakaan että olisi voinut pyytää esim asuntolainan takausta vanhemmilta juuri tuon vallankäytön takia, siispä piti itse säästää 8v että sai omarahaosuuden kasartua. Sisar erehtyi ottamaan vanhemmat takaajaksi ja on saanut jo 10v ajan kuunnelle vanhemmilta miten siaaren asunto ”on oikeastaan heidän”, ”he ovat asunnon sisarelle järkönneet ja siitä pitää olla kiitollinen” ja miten ”mitään et olisi ilman heitä saavuttanut”.
Tuon takauksen voimalla sisarta pakotetaan mökkitalkoisiin, rankametsään, auttamaan vanhempia, hyppäämään siellä joka juhlapyhä. Jos sisar yrittää sano ei, alkaa joko syyllistäminen (meidänhän se asunto tavallaan on) tai sitten uhkailu että mepäs vedetään takaus pois.Kaikessa vanhempani pyrkivät manipuloimaan, syyllostämään, hyppyyttämään ja orjuuttamaan. Itse pääsen vähemmällä kun en ole ottanut pennin latia rahaa tai muita lahjoja vastaan.
10 vuoden jälkeen pankki, eli luotonantaja voi vapauttaa takauksen. Asuntoa on maksettu jo niin paljon, että se riittänee loppulainan vakuudeksi, ellei kyseessä nyt ole mikään miljoonalukaali. Asunnon arvokin lie noussut, jolloin vakuusarvokin on suurempi.
Sano siskolles, että pankkiin mars.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi mikä teksti :( Ap:n tilanne voisi hyvin olla omani mikäli äidilläni olisi perheyritys. Äitini on hyvin hallitseva ja yrittää saada lapsiaan liekaan keinolla millä hyvänsä, koska silloin hänellä on konsti millä painostaa toimimaan oman tahtonsa mukaan. Onneksi tajusin tämän melko varhain ja olenkin opiskelemisesta lähtien pyrkinyt täydelliseen itsenäisyyteen jotta pääsisin hänen vaikutusvallastaan ylitse.
Nykyäänkin hän maireasti yrittää tarjota vaikka mitä apuja ja lainoja, mutta sillä sekunnilla kun ne hyväksyisi alkaisi painostus. Juuri nuo joulut yms on tuttuja vääntelykapuloita. Hrr, kylmät väreet menee ajatuksestakin!
Samanlainen isä mulla. Ei puhettakaan että olisi voinut pyytää esim asuntolainan takausta vanhemmilta juuri tuon vallankäytön takia, siispä piti itse säästää 8v että sai omarahaosuuden kasartua. Sisar erehtyi ottamaan vanhemmat takaajaksi ja on saanut jo 10v ajan kuunnelle vanhemmilta miten siaaren asunto ”on oikeastaan heidän”, ”he ovat asunnon sisarelle järkönneet ja siitä pitää olla kiitollinen” ja miten ”mitään et olisi ilman heitä saavuttanut”.
Tuon takauksen voimalla sisarta pakotetaan mökkitalkoisiin, rankametsään, auttamaan vanhempia, hyppäämään siellä joka juhlapyhä. Jos sisar yrittää sano ei, alkaa joko syyllistäminen (meidänhän se asunto tavallaan on) tai sitten uhkailu että mepäs vedetään takaus pois.Kaikessa vanhempani pyrkivät manipuloimaan, syyllostämään, hyppyyttämään ja orjuuttamaan. Itse pääsen vähemmällä kun en ole ottanut pennin latia rahaa tai muita lahjoja vastaan.
10 vuoden jälkeen pankki, eli luotonantaja voi vapauttaa takauksen. Asuntoa on maksettu jo niin paljon, että se riittänee loppulainan vakuudeksi, ellei kyseessä nyt ole mikään miljoonalukaali. Asunnon arvokin lie noussut, jolloin vakuusarvokin on suurempi.
Sano siskolles, että pankkiin mars.
Joo, täytyy sana. Mutta ei se kyllä auta sinällään syyllistämiseen kun ne vanhemmat on sitä mieltä että on täysin heidän ansiota koko asunnon osto, hehän se ovat ”järjestäneet” siskolle, ja ilman heitä sisko ei elämässä pärjöisi mitenkään.
Siskolla on naru kaulassa lopun ikää oli se takaus jo poistettu tai ei... lisäksi vanhemmill on lapsilleen molemmille velkakirjat johon on kirjattu ylös kaikki arvokkaampi mitä pvat lapsuudessa maksaneet (esim polkupyörä, harrastusvälineitä). Tätä listaa välillä heiluttelivat ja uhkailivat että laittavat perintään ja korkojen kanssa.
Kaikenlaisia psykoja sitä on...
Perheyrityksessä todennäköisesti omistajilla on etuosto-oikeus osakkeille joten ei niitä kellekään randomille voi myydä.
Vierailija kirjoitti:
Yrittäjänä sanoisin, että sitten tulee mummolle hätä puseroon kun firma jää ilman sinun työpanostasi. Arvatenkin myös esim lomasi joustavat kaiken maailman firman tarpeiden mukaan ?
Ap, sinun tilanteessasi minä kutsuisin vanhempasi kylään, ja mielellään myös jonkun ulkopuolisen henkilön/asianajan ja pöydän ääressä kertoisin heille molemmille, että tilanne on sietämätön ja olet jo aloittanut toisen työn etsimisen ja olette myös muuttamassa pois. Ja että he voivat joko ostaa sinun osuutesi firmasta takaisin tai sitten vain pysyt osakkeenomistajana ja nostat sinulle kuuluvat osingot sen %osuuden mukaan mitä firmasta mahdollisesti osinkoa maksetaan.
Äitisi käyttäytyy noin koska pelkää yksin jäämistä. Joten kertoisin myös, että mikäli he kykenevät olemaan neutraalit normaalit isovanhemmat ilman jatkuvaa manipulointia, tulemme kyllä pysymään isovanhempien yhteydessä, mutta juuri nyt lapset on jätettävä rauhaan - tuo aiheuttaa jo lapsillekin mt-ongelmia!
Ja siltä varalta että alkaisi heti hirveä huuto, kirjottaisin tämän kaiken heille myös tiedoksi paperille, ’rakkaat vanhemmat, tilanne on meille kaikille sietämätön. Senpä takia tulemme tekemään seuraavia muutoksia elämäämme....’
Tämä on äärimmäisen aikuinen ja kypsä tapa hoitaa asia. Ei ole kenenkään edun mukaista, että firman käy huonosti tai välit menevät. Jos äitisi ei kestä tätä lähestymistapaa, kannattaa vielä ehdottaa lääkärintarkastusta. Kyseessä voi ihan oikeasti olla alkava muistisairaus niinkuin tuolla jo mainittiinkin. Meillä oli juuri näin. Äiti käyttäytyi sietämättömästi, mutta vanhemmat halusivat yhdessä salata muistisairauden, jonka kokivat häpeällisenä. Tuo tarve kontrollointiin voi tulla juuri siitä kun oman pään hallinta uhkaa karata. Se on erityisen vaikeaa ihmiselle joka on tottunut hoitamaan kaiken ja ollut osaava. Jos kyseessä on sairaus, on myös helpottavaa saada siiihen hoitoa ja vakuutuksen siitä, että läheiset pitävät asioista huolta. Tietynlainen kunnioittava suhtautuminen kannattaa säilyttää, vaikka sairaan käytös ei siihen houkuttelekaan.
KostoOnSuloinen kirjoitti:
Ap voi maksaa jollekin laitapuolenkulkijalle tai narkkarille vaikkapa 100e siitä hyvästä että tämä henkilö ostaa ap:n osakkeet vaikkapa eurolla. Siinä on sitten vanhemmilla hommaa kun pitää metsästää tämän henkilön nimmaria aina eri papereihin kun kaikkien osakkaiden nimikirjoituksia tarvitaan.
Perheyrityksessä on kyllä yleensä aika tarkkaan osakassopimuksessa määritelty, että kenelle osakkeita saa myydä. Yleensä ei saa myydä oman perheen ulkopuolelle. Tietysti on mahdollista, että ap:n vanhemmat ovat tehneet huonon sopimuksen, josta tämä puuttuu, mutta en myisi mitään ennen asian selvittelyä.
Osakeyhtiössä on se hyvä puoli, että et ole henkilökohtaisessa vastuussa juuri mistään. Eli jos sinä lakkaat tekemästä asioita, joilla firma pysyy pystyssä, se ei aiheuta sinulle yksin harmia, vaan omistussuhteiden mukaan vahinko kasaantuu kaikille. Tämän varaan alkaisin rakentamaan jonkinlaista ratkaisua tulevaisuutta varten.
Olisin myös yhteydessä perheneuvolaan. Kuvailit henkistä ja taloudellista väkivaltaa. He voivat tarjota näkökulmia ja auttaa sua hahmottamaan millaisia riskejä hyväksyt jatkaessasi tällä kaavalla. Jos äitisi suostuisi mukaan keskusteluun, se olisi mahtava juttu, mutta ei varmaankaan todennäköinen.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka vanha olet? Entä miehesi? Onko teillä vuokrasopimus?
Eläimet voi vuokra-asunnossa kieltää, ja suurin osa vuokranantajista näin tekeekin. Miten olette kuitenkin hyväksyneet sen, että omaan kotiinne ei saisi mm. tulla miehen sukulaisia? Eihän tuollaista voi vuokranantaja kieltää.
Onko jotain todisteita kiristyksestä? Tekstiviestiä yms? Vaikka ei olisi, niin lapsetkin voivat toimia todistajina, samoin miehesi. Sanot äidillesi ja isällesi, että jos työpaikkakiusaaminen ei lopu, niin asia viedään oikeuteen. Nyt käyt työterveyshuollossa puhumassa asiasta ( jos ei työterveyshuoltoa, niin lääkärissä kuin lääkärissä.), otat yhteyttä ammattiliittoon, aluehallintavirastoon. Jos nämä eivät tuota tulosta, niin sitten haastat vanhempasi oikeuteen työpaikkakiusaamisesta.
Niin ja soittaisin vielä Suomen Yrittäjien lakimiehelle. Olet varmaan jäsen, joten lakimiehen palvelut on sulle ilmaisia. KErro tilanne, kuten kuvailit meille ja pääset kuulemaan, mitkä vastuut ja velvoitteet koskevat sua ja mitä lakeja äitisi todennäköisesti yhtiökumppanina rikkoo toimiessaan kuten äsken kuvailit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi mikä teksti :( Ap:n tilanne voisi hyvin olla omani mikäli äidilläni olisi perheyritys. Äitini on hyvin hallitseva ja yrittää saada lapsiaan liekaan keinolla millä hyvänsä, koska silloin hänellä on konsti millä painostaa toimimaan oman tahtonsa mukaan. Onneksi tajusin tämän melko varhain ja olenkin opiskelemisesta lähtien pyrkinyt täydelliseen itsenäisyyteen jotta pääsisin hänen vaikutusvallastaan ylitse.
Nykyäänkin hän maireasti yrittää tarjota vaikka mitä apuja ja lainoja, mutta sillä sekunnilla kun ne hyväksyisi alkaisi painostus. Juuri nuo joulut yms on tuttuja vääntelykapuloita. Hrr, kylmät väreet menee ajatuksestakin!
Samanlainen isä mulla. Ei puhettakaan että olisi voinut pyytää esim asuntolainan takausta vanhemmilta juuri tuon vallankäytön takia, siispä piti itse säästää 8v että sai omarahaosuuden kasartua. Sisar erehtyi ottamaan vanhemmat takaajaksi ja on saanut jo 10v ajan kuunnelle vanhemmilta miten siaaren asunto ”on oikeastaan heidän”, ”he ovat asunnon sisarelle järkönneet ja siitä pitää olla kiitollinen” ja miten ”mitään et olisi ilman heitä saavuttanut”.
Tuon takauksen voimalla sisarta pakotetaan mökkitalkoisiin, rankametsään, auttamaan vanhempia, hyppäämään siellä joka juhlapyhä. Jos sisar yrittää sano ei, alkaa joko syyllistäminen (meidänhän se asunto tavallaan on) tai sitten uhkailu että mepäs vedetään takaus pois.Kaikessa vanhempani pyrkivät manipuloimaan, syyllostämään, hyppyyttämään ja orjuuttamaan. Itse pääsen vähemmällä kun en ole ottanut pennin latia rahaa tai muita lahjoja vastaan.
10 vuoden jälkeen pankki, eli luotonantaja voi vapauttaa takauksen. Asuntoa on maksettu jo niin paljon, että se riittänee loppulainan vakuudeksi, ellei kyseessä nyt ole mikään miljoonalukaali. Asunnon arvokin lie noussut, jolloin vakuusarvokin on suurempi.
Sano siskolles, että pankkiin mars.
Joo, täytyy sana. Mutta ei se kyllä auta sinällään syyllistämiseen kun ne vanhemmat on sitä mieltä että on täysin heidän ansiota koko asunnon osto, hehän se ovat ”järjestäneet” siskolle, ja ilman heitä sisko ei elämässä pärjöisi mitenkään.
Siskolla on naru kaulassa lopun ikää oli se takaus jo poistettu tai ei... lisäksi vanhemmill on lapsilleen molemmille velkakirjat johon on kirjattu ylös kaikki arvokkaampi mitä pvat lapsuudessa maksaneet (esim polkupyörä, harrastusvälineitä). Tätä listaa välillä heiluttelivat ja uhkailivat että laittavat perintään ja korkojen kanssa.
Kaikenlaisia psykoja sitä on...
Toi nyt on ihan höpöhöpöä. Tuommoset listat on ihan yhtä tyhjän kanssa. Voinhan mäkin keksiä päästäni että naapurin minna on mulle velkaa ties mitä, mutta ei tule pätemään missään. Vanhempien lapsille ostamat tavarat ei todellakaan ole perintäkelpoisia.
Välit poikki tuommosiin vanhempiin, ei ole pakko kärsiä. Kylmän viileästi vaan ja pidätte sisarukset toisistanne huolta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi mikä teksti :( Ap:n tilanne voisi hyvin olla omani mikäli äidilläni olisi perheyritys. Äitini on hyvin hallitseva ja yrittää saada lapsiaan liekaan keinolla millä hyvänsä, koska silloin hänellä on konsti millä painostaa toimimaan oman tahtonsa mukaan. Onneksi tajusin tämän melko varhain ja olenkin opiskelemisesta lähtien pyrkinyt täydelliseen itsenäisyyteen jotta pääsisin hänen vaikutusvallastaan ylitse.
Nykyäänkin hän maireasti yrittää tarjota vaikka mitä apuja ja lainoja, mutta sillä sekunnilla kun ne hyväksyisi alkaisi painostus. Juuri nuo joulut yms on tuttuja vääntelykapuloita. Hrr, kylmät väreet menee ajatuksestakin!
Samanlainen isä mulla. Ei puhettakaan että olisi voinut pyytää esim asuntolainan takausta vanhemmilta juuri tuon vallankäytön takia, siispä piti itse säästää 8v että sai omarahaosuuden kasartua. Sisar erehtyi ottamaan vanhemmat takaajaksi ja on saanut jo 10v ajan kuunnelle vanhemmilta miten siaaren asunto ”on oikeastaan heidän”, ”he ovat asunnon sisarelle järkönneet ja siitä pitää olla kiitollinen” ja miten ”mitään et olisi ilman heitä saavuttanut”.
Tuon takauksen voimalla sisarta pakotetaan mökkitalkoisiin, rankametsään, auttamaan vanhempia, hyppäämään siellä joka juhlapyhä. Jos sisar yrittää sano ei, alkaa joko syyllistäminen (meidänhän se asunto tavallaan on) tai sitten uhkailu että mepäs vedetään takaus pois.Kaikessa vanhempani pyrkivät manipuloimaan, syyllostämään, hyppyyttämään ja orjuuttamaan. Itse pääsen vähemmällä kun en ole ottanut pennin latia rahaa tai muita lahjoja vastaan.
10 vuoden jälkeen pankki, eli luotonantaja voi vapauttaa takauksen. Asuntoa on maksettu jo niin paljon, että se riittänee loppulainan vakuudeksi, ellei kyseessä nyt ole mikään miljoonalukaali. Asunnon arvokin lie noussut, jolloin vakuusarvokin on suurempi.
Sano siskolles, että pankkiin mars.
Joo, täytyy sana. Mutta ei se kyllä auta sinällään syyllistämiseen kun ne vanhemmat on sitä mieltä että on täysin heidän ansiota koko asunnon osto, hehän se ovat ”järjestäneet” siskolle, ja ilman heitä sisko ei elämässä pärjöisi mitenkään.
Siskolla on naru kaulassa lopun ikää oli se takaus jo poistettu tai ei... lisäksi vanhemmill on lapsilleen molemmille velkakirjat johon on kirjattu ylös kaikki arvokkaampi mitä pvat lapsuudessa maksaneet (esim polkupyörä, harrastusvälineitä). Tätä listaa välillä heiluttelivat ja uhkailivat että laittavat perintään ja korkojen kanssa.
Kaikenlaisia psykoja sitä on...
Ohis - vanhemmilla/huoltajilla on huoltovelvollisuus alaikäisiä lapsia kohtaan. Eli ei niitä vanhoja fillareita / harrastusmaksuja / vaatteita kyllä pysty perintään laittamaan. Eri asia on aikuisen lapsen tukeminen - mutta siinäkin pätee kyllä ’velkakirjavaatimus’ eli jos isä antaa 25v lapselleen joululahjaksi tai muuten vaan auton niin ei hän sitä enää myöhemmin voi lakiteitse takaisin periä. Perinnönjaossa mahdollisesti muut osakkaat voivat vaatia tällaiset isommat lahjat merkittäväksi ennakkoperinnöksi.
Vierailija kirjoitti:
Osakeyhtiössä on se hyvä puoli, että et ole henkilökohtaisessa vastuussa juuri mistään. Eli jos sinä lakkaat tekemästä asioita, joilla firma pysyy pystyssä, se ei aiheuta sinulle yksin harmia, vaan omistussuhteiden mukaan vahinko kasaantuu kaikille. Tämän varaan alkaisin rakentamaan jonkinlaista ratkaisua tulevaisuutta varten.
Olisin myös yhteydessä perheneuvolaan. Kuvailit henkistä ja taloudellista väkivaltaa. He voivat tarjota näkökulmia ja auttaa sua hahmottamaan millaisia riskejä hyväksyt jatkaessasi tällä kaavalla. Jos äitisi suostuisi mukaan keskusteluun, se olisi mahtava juttu, mutta ei varmaankaan todennäköinen.
Juurikin oli joku artikkeli missä joku yksinyrittäjiä kertoi, miten hänkin LUULI vastaavansa yrityksestä (Oy) siihen panostamallaan rahalla mutta menetti melkein kaiken kotiansa myöden. En tiedä miten on mahdollista mutta näin jossain Iltapulussa kerrottiin.
Vierailija kirjoitti:
KostoOnSuloinen kirjoitti:
Ap voi maksaa jollekin laitapuolenkulkijalle tai narkkarille vaikkapa 100e siitä hyvästä että tämä henkilö ostaa ap:n osakkeet vaikkapa eurolla. Siinä on sitten vanhemmilla hommaa kun pitää metsästää tämän henkilön nimmaria aina eri papereihin kun kaikkien osakkaiden nimikirjoituksia tarvitaan.
Perheyrityksessä on kyllä yleensä aika tarkkaan osakassopimuksessa määritelty, että kenelle osakkeita saa myydä. Yleensä ei saa myydä oman perheen ulkopuolelle. Tietysti on mahdollista, että ap:n vanhemmat ovat tehneet huonon sopimuksen, josta tämä puuttuu, mutta en myisi mitään ennen asian selvittelyä.
Yksi aspekti tässä on myös, mitä ap kokee firman suhteen - onko se vain rasite vaiko jotain mitä hän oikeasti haluaisi päästä viemään eteenpäin?
Yrittåjän on monta kertaa vaikea jäädä eläkkeelle, koska ’jatkajaa ei ole’ ja voi olla että firma on apn vanhemmille jos liikaa, ja he toivoisivat jo pääsevänsä viettämään leppoisampia eläkepäiviä.
Firma voidaan myös myydä, tai sitten ap sinun pitäisi saada lisää valtaa siellä - ja sen mukainen korvaus työstäsi. (Toki yrittäjä on yleensä se viimeinen joka firmasta mitään tililleen saa, koska kaikki muu on pakko maksaa ensin).
Mutta ap, jos firma on millään lailla sinulle ’tärkeä’ ja sinä haluaisit siellä työntekoa jatkaa, on yksi vaihtoehto myös se, että ehdotat vanhemmillesi että he antavat sinulle (myyvät?) osake-enemmistön ja päätäntävallan ja itse tosiaan siirtyvät vain eläkkeellä oleviksi isovanhemmiksi (mutta se ei tule onnistumaan jos he silti ovat ’ihan vähän vaan’ opastamassa ja auttamassa sinua).
T.yrittåjä 55v tänä kesänä kolme päivää kesälomaa...
Jos äitisi todella käyttäytyy noin, niin sitten reippaasti ryhdyt hakemaan muuta työtä. Kun Sinulla on työpaikka, haette vaikka vuokra-asunnon ja muutatte omillenne. Firma ei ole tärkeä. Sinun perheesi on tärkeä. Asioilla on taipumus järjestyä, mutta itse pitää ensin tehdä jotain.
"Kyllä omaa äitiä pitää rakastaa!" Joopajoo, tuollaiset äidit eivät tiedä mitä rakkaus on.
Äitisi on emotionaalisesti hylännyt sinut jo ajat sitten. Sinulla ei ole äitiä, olet orpo. Saat häipyä, siinä et mitään pahaa "äitiäsi" kohtaan tee, ei se tarkoita sitä että "sinä hylkäät hänet", koska ei häntä kukaan voi hylätä - hän on jo ajat sitten päättänyt että hän on ainoa ihminen maailmassa.
Sitä vain mietin että mitäköhän isällesi käy. Mutta ethän sinä häntä varmaan voi pelastaa. Taitaa äitisi ajaa hänet alkoholismiin ja hautaan. Sittenpähän äitisi viettää viimeiset vuotensa vanhainkodissa yksin ja unohdettuna.
En tiedä mikä vimma vanheneviin naisiin iskee kun he suurella vaivalla tuhoavat koko perheensä jotta aivan varmasti saavat homehtua yksinäisinä vanhainkodissa ja valittaa sitä miten kaikki sydämettömät lapset ovat hylänneet hänet. Käy sääliksi vanhainkodin työntekijöitä jotka joutuvat tuollaisia katkeria mummoja kuuntelemaan. Jos olisin vanhainkodissa töissä niin jättäisin mummon tuntikausiksi lattialle makaamaan kakat housuissa, en kiirehtisi auttamaan häntä.
Onko tuollainen kiusanteko todella mahdollista osakkeiden kanssa? Siinä tapauksessa suosittelen pistämään paljon paremmaksi: myy (anna) osakkeita ainakin sadalle eri narkkarille ympäri Suomea tai jopa ympäri maailmaa. Ja onko sillä äidillä vihamiehiä? Ihmisiä joita äiti ei kertakaikkiaan voi sietää? Siinä tapauksessa niitä osakkeita kannattaa antaa niillekin.
Mutta voiko olla että aloittajan allekirjoitusta ei tarvita koska vanhemmilla on osake-enemmistö eli 55%? Siis vanhempien allekirjoitus aina riittää? Siinä tapauksessa aloittajan kannattaisi yrittää salaa ostaa isältä 6% lisää. Sitten aloittajalla olisi 51% eli enemmistö eli hän saisi mielin määrin tyrannisoida äitiään. Siinä olisi äidillä ihmettelemistä.