Minkä merkkinen älypuhelin teillä oli lapsuudessanne?
Entä tv- ja tietokoneen ruutuajan? Oliko teillä lapsena iPodia ja jos oli niin millaista sitä oli käyttää? Sometitteko nuorina usein?
Kommentit (23)
Ei minkään merkkinen, kun ei perheessä ollut koskaan toimivaa aikakonetta. :)
Älypuhelin? Ensimmäisen kännykkäni sain 13-vuotiaana ja siitä oli äly kaukana. Nyt jonnet muualle provoamaan.
Ei ollut vielä älypuhelimia keksitty joten ei mitään. Eikä somea tai suuren yleisön käytettävissä olevaa internettiä.
Tietokoneen sain ekan vuonna 1981, merkkiä Sinclair ZX 81, ja sillä ensimmäiset ohjelmani koodailin 8-vuotiaana. Isä hankki kotiin sitten PC:n aika pian myös ja sillä lisää pelailua ja koodaamista. Eipä sitä paljon muuta tehnyt kuin oli koneella sen jälkeen kun eka kone saatiin taloon. Koodari minusta sitten tuli isonakin.
Olin riemuissani, kun veivattavan pulssivalintapuhelimen tilalle lopulta saatiin taajuusvalintanäppäinpuhelin, jolla pystyi pelata telkkarin Hugo-peliä. Siinä sitä oli älyä puhelimessa kerrakseen!
Sain ensimmäisen kännykän, NMT900 (ei siis edes GSM) vuonna 1995. Oli hieno, taittuva antenni ja kaikkee. Olin tuolloin 19-vuotias, täyttämässä 20. GSM-puhelin tuli vähän myöhemmin vasta, sitten kun sellaiset halpenivat tarpeeksi ja sellaisen pystyi hankkimaan. Maksoikohan se eka GSM-puhelimeni jotain 3000 mk tai sinne päin.
Meillä ei ollut edes lankapuhelinta kun olin lapsi.
Nokia 880, maksoi uutena 3200 markkaa.
Eka kännykkä 19v. Mustavalkoinen tekstinäyttö. Pystyi soittamaan, tekstaamaan ja pelaamaan matopeliä.
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelin? Ensimmäisen kännykkäni sain 13-vuotiaana ja siitä oli äly kaukana. Nyt jonnet muualle provoamaan.
Mikä on palstan alaikäraja? 20? 30? 40? 50? 60?
Meillä oli käkikello olohuoneen seinällä.
Näistä vasta puhuttiin 70-luvulla, joskus on taskuun mahtuvia puhelimia.
Sain ensimmäisen kännykkäni 30-vuotiaana. Se Nokian klassikko. Matopeli oli hyvä!
Vierailija kirjoitti:
Olin riemuissani, kun veivattavan pulssivalintapuhelimen tilalle lopulta saatiin taajuusvalintanäppäinpuhelin, jolla pystyi pelata telkkarin Hugo-peliä. Siinä sitä oli älyä puhelimessa kerrakseen!
Ai vitsi nyt itsekin muistan tämän pelin :D olipa hubaa! Herää pahvi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelin? Ensimmäisen kännykkäni sain 13-vuotiaana ja siitä oli äly kaukana. Nyt jonnet muualle provoamaan.
Mikä on palstan alaikäraja? 20? 30? 40? 50? 60?
Välillä kyllä tuntuu että tänne pitäis vähintään asettaa 43 ikärajaksi ennen kuin tänne pääsee mitään kirjoittamaan.
Mun isällä oli autopuhelin, harvinaisuus siihen aikaan (kasarilla). Kotona oli lankapuhelin, klo 17 jälkeen oli halvempaa soittaa kuin päivällä ja siitä sitten riideltiin, että kuka saa roikkua puhelimessa. Ja salaa oli vaikea puhua, kun puhelin oli eteisessä niin kaikki kuuli. Kaverin perheessä oli langaton, niillä pystyi mennä omaan huoneeseen puhumaan ja ovi kiinni. Paitsi että niillä oli toinenkin puhelin, ja sieltä pystyi sisko salakuuntelemaan toista puhelua.
En alkuun halunnut kännykkää, mutta kun aloitin keikkatyön 23v, niin oli pakko hankkia. Se oli Nokian 5110, aivan särmä vehje, ei hajonnut vaikka kieri vauhdilla alas Suomenlinnan kivistä mäkeä, ja akku kesti monta päivää. Tavallaan vähän kaipaan noita aikoja. Elämä oli jotenkin erilaista.
Ensimmäisessä älypuhelimessa piti kertoa keskukselle kelle soitetaan. Vaati tosi paljon älyä.
Vierailija kirjoitti:
Älypuhelin? Ensimmäisen kännykkäni sain 13-vuotiaana ja siitä oli äly kaukana. Nyt jonnet muualle provoamaan.
Minä lähes 30-vuotiaana =D
Käpy merkkinen.