Lue keskustelun säännöt.
Miksi korvesta talon hankkineet valittaa ettei saa sitä myytyä?
07.08.2019 |
https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000006196391.html
Taas joku itkee kun Padasjoella on iso talo eikä mene kaupaksi ja hintaa lasketaan ja tulee remontti kun katto vuotaa ja hinta nousee ja on upea talo liiba laaba muttei kukaan osta ja nyt on velkaa ja eläkepäivät pilalla. Saa huomiota joo ja joku voi hairahtua ostaan mutta on se nyt ihan oma vika jos kauppaa taloa ties mistä korvesta ja järkyttyy kun kukaan ei tahdo muuttaa jonnekki syrjäseudulle. En ostais ihan vaan sen takia että myyjä pillittää tilannetta lehdille.
Kommentit (302)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksipä ei voisi muuttaa? Ajoin hiljattain Lahden keskustasta Padasjoelle. Matkaa tuli 51 kilometriä ja aikaa kului 36 minuuttia ja ajoin aivan liikennerajoitusten mukaan. Tuollainen rapiat puolen tunnin työmatka on varmasti monelle pääkaupunkiseudulla asuvallekin ihan arkipäivää.
Google maps antaa haulla Lahti-Padasjoki etäisyyttä 53km ja ennustaa 46min ajoaikaa. Tietysti jos menee kaupungin kylttien mukaan niin aika tippuu, kuten etäisyyskin. Todellinen aika ratkeaa mistä osoitteesta oikeasti mennään ja minne.
Padasjoki ei ole kaupunki joten paha mennä kaupungin kylttien mukaan, mitä sitten ikinä sillä tarkoititkaan, vai tarkoititko kunnan rajalta kunnan rajalle? Se väli on ainoastaan rapiat 30 kilometriä. Kirjoittaja ihan selvästi sanoi, että Lahden keskustasta. Sitä hän ei kertonut, että mistäpäin keskusta-aluetta ja mihinpäin Padasjokea, mutta noin pikaisella google mapsauksella Lahden keskustan pohjoiselta laidalta Padasjoen ABC:n risteykseen näyttäis olevan 50 kilometriä ja matka aika nyt 39 minuuttia, eli 36 minuuttia aivan täysin mahdollinen, kun ottaa huomioon, että nuo mapsin ajat on aina yläkanttiin ja nekin vaihtelee eri vuorokauden aikoina ruuhkien mukaan ja juuri nyt ei ole vuorokauden hiljaisin aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä "pohjoisen kasvukeskuksessa" on vanhojen asuntojen kauppa pysähtynyt (kerros- ja rivitaloja olen seurannut), samat kämpät on myynnissä kuukaudesta toiseen - mietin asunnon ostamista, yksin ei ole tosin varaa ostaa uutta ja vanhat näyttävät olevan sellaisia että niitä on hankala tulevaisuudessa myydä eteenpäin jos sellaiseen on tarvetta. Ostaisitteko ns. neukkukuutiota taikka osaketta vanhasta kerrostalosta (vaikka olisi hyväkuntoinen) joka on ollut esim. 9 kuukautta myynnissä? Vähän OT mutta mielelläni kuulisin mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä "pohjoisen kasvukeskuksessa" on vanhojen asuntojen kauppa pysähtynyt (kerros- ja rivitaloja olen seurannut), samat kämpät on myynnissä kuukaudesta toiseen - mietin asunnon ostamista, yksin ei ole tosin varaa ostaa uutta ja vanhat näyttävät olevan sellaisia että niitä on hankala tulevaisuudessa myydä eteenpäin jos sellaiseen on tarvetta. Ostaisitteko ns. neukkukuutiota taikka osaketta vanhasta kerrostalosta (vaikka olisi hyväkuntoinen) joka on ollut esim. 9 kuukautta myynnissä? Vähän OT mutta mielelläni kuulisin mielipiteitä.
Olen asunut elämäni ensimmäiset 30 vuotta neukkukuutioissa (Helsingissä ja parissa paikassa Vantaalla), joten neukkukuutiossa asuminen ei olisi mulle mikään ongelma. Itseasiassa neukkukuutioissa on se hyvä puoli, ettei kalliita asuinneliöitä ole tuhlattu saunaan. Niiden ongelmana on lähestyvät putkiremontit, mutta mitä tahansa vanhempaa asuntoa ostaessaan on varauduttava remontteihin.
Taloyhtiöt ovat myös erilaisia. Joisain taloyhtiöissä yhtiövastikkeet ovat suurempia kuin mitä juuri sillä hetkellä olisi tarpeen, mutta tällä tavalla kerätään tasaisesti kaikilta rahaa tulevia remontteja varten. Joissain taloyhtiöissä taas paukautetaan osakkeenomistajille kertalasku, mikä näiden tulee maksaa, jotta jokin remontti voidaan tehdä. Joissain taloyhtiöissä taloyhtiö ottaa remonttia varten velkaa ja tämän jälkeen osakkeenomistajat lyhentävät velkaa yhtiövastikkeen lisäksi maksettavalla rahoitusvastikkeella. Asuntoa ostaessaan on hyvä miettiä, miten oma talous kestää taloyhtiöön tehtävät remontit. Asun itse taloyhtiössä, jossa remottien rahoitustapa on jatkuva yhtiövastikkeissa kerättävä rahoitus sekä joskus rahoitusvastike yhtiövastikkeen lisäksi. Tämän vuoksi asumiskulut ovat nousseet remonttien yhteydessä vain vähän eivätkä kertarysäyksellä tai peräti siten, että osakkeenomistajan säästöt eivät riittäisi remontin maksamiseen vaan pitäisi ottaa pankista lainaa sitä varten.
Asuntoa ostaessa on hyvä miettiä myös sitä, kuinka pitkään asunnossa on tarkoitus asua. Jos siihen asti, kunnes kärrätään vanhainkotiin tai hautuumaalle, asunnon myyminen tai vuokraaminen jää perikunnan ongelmaksi. Jos taas asunnossa on tarkoitus asua vain siihen asti, että löytää puolison ja perustaa perheen, on hyvä miettiä asunnon myyntiin liittyivä asioita.
Olen kohta kuuskymppinen, asun kaksikerroksisessa rivarissa, neliöitä on noin sata ja lapset aikuisia. Molemmissa polvissani on jo tekonivelet. Jos tästä asunnosta jonnekin muutan, tiedän jo minne. Ja kyseessä on nimenomaan muutaman kilometrin päässä olevat neukkukuutiokaksiot. Asuin sellaisessa koko 80-luvun. Yksinkertainen ja selkeä pohjaratkaisu, taloyhtiössä hissi, palvelut lähellä ...sellaisessa pärjäisin oikein hyvin vaikka pyörätuolissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä tilanne on aika äkkiä mennyt paljon huonompaan suuntaan. Tiedän tapauksen, että niinkin läheltä Helsinkiä kuin Nurmijärveltäkään ei saa asuntoa kaupaksi.
Tuttavapariskunta on yrittänyt myydä n 10v vanhaa perhe-asuntoa (4h), joka on vielä hyväkuntoinen, jo tovin aikaa. Hintaa on pudotettu alaspäin, ja se on jo alueen neliöhintoihin nähden halpa, mutta kun edes näytöillä ei käy käytännössä ketään.
Kaksi-kolme vuotta sitten kun samalla alueella oli asuntoja myynnissä, paikalla kävi paljonkin nuoria lapsiperheitä, joita kiinnosti alue ja sopivan hintainen perheasunto. Ja kauppoja syntyi.
Tänä vuonna tilanne on se, että Nurmijärvi ei kiinnostaa asuinalueena nuoria, vaan he haluavat olla ja asua enemmin Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla kalliimmalla ja pienemmissä neliöissä. Sijainti menee ihan kaiken muun edelle.
Uskon, että sama kohtalo on pikkuhiljaa käymässä Tuusulalle, Sipoolle, Kirkkonummelle ja kaikille muille kehyskunnille. Ainoastaan radanvarsien paikkakunnilla lähellä Helsinkiä voi olla pientä toivoa tulevaisuudessa.
Kirkkonummi on radanvarsikunta. Kirkkonummi on itse asiassa läntisin kunta josta voi hyvin kulkea julkisilla töihin. Bussit ja junat kulkee. Omalla autolla 20 min Keilaniemeen esim.
Mutta totta on että kannattaa olla radanvarsikunta, josta säännöllinen lähijunaliikenne,
Nurmijärvessä mättää se että Nurmijärvi on hyvin ruuhkaisten väylien päässä.
Sen junankaan varaan ei voi laskea, koska vaikka olisi ison radan varressa, niin yllättäen ne junien pysähdykset siinä saatetaan vain lakkauttaa, koska tavoitellaan .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä tilanne on aika äkkiä mennyt paljon huonompaan suuntaan. Tiedän tapauksen, että niinkin läheltä Helsinkiä kuin Nurmijärveltäkään ei saa asuntoa kaupaksi.
Tuttavapariskunta on yrittänyt myydä n 10v vanhaa perhe-asuntoa (4h), joka on vielä hyväkuntoinen, jo tovin aikaa. Hintaa on pudotettu alaspäin, ja se on jo alueen neliöhintoihin nähden halpa, mutta kun edes näytöillä ei käy käytännössä ketään.
Kaksi-kolme vuotta sitten kun samalla alueella oli asuntoja myynnissä, paikalla kävi paljonkin nuoria lapsiperheitä, joita kiinnosti alue ja sopivan hintainen perheasunto. Ja kauppoja syntyi.
Tänä vuonna tilanne on se, että Nurmijärvi ei kiinnostaa asuinalueena nuoria, vaan he haluavat olla ja asua enemmin Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla kalliimmalla ja pienemmissä neliöissä. Sijainti menee ihan kaiken muun edelle.
Uskon, että sama kohtalo on pikkuhiljaa käymässä Tuusulalle, Sipoolle, Kirkkonummelle ja kaikille muille kehyskunnille. Ainoastaan radanvarsien paikkakunnilla lähellä Helsinkiä voi olla pientä toivoa tulevaisuudessa.
Kirkkonummi on radanvarsikunta. Kirkkonummi on itse asiassa läntisin kunta josta voi hyvin kulkea julkisilla töihin. Bussit ja junat kulkee. Omalla autolla 20 min Keilaniemeen esim.
Mutta totta on että kannattaa olla radanvarsikunta, josta säännöllinen lähijunaliikenne,
Nurmijärvessä mättää se että Nurmijärvi on hyvin ruuhkaisten väylien päässä.
Sen junankaan varaan ei voi laskea, koska vaikka olisi ison radan varressa, niin yllättäen ne junien pysähdykset siinä saatetaan vain lakkauttaa, koska tavoitellaan .
Anteeksi viesti jäi kesken. Piti olla: tavoitellaan nopeaa junayhteyttä kahden ison kaupungin välillä niin pysäykset matkan varrella lopetetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä tässä on kyse siitä politiikasta joka on johtanut tilanteeseen, jossa pakkautuu vain muutamaan kaupunkiin?
Jos ollaan sitä mieltä, ettei valtion tule puuttua asuntomarkkinoihin, niin miksi on kehitelty kaiken maailman puolijulkisia järjestöjä ja tukisysteemejä, asuntojen tarjonnan lisäämiseksi ja hintakehityksen hillitsemiseksi pääkaupunkiseudulla? Eikö ne hinnat voi sielläkin määräytyä ihan markkinaehtoisesti? Ne kenellä ei ole varaa siellä asua, muuttavat sitten muualle. Lopulta palkkojen on pakko nousta, asuntohintojen laskea tai työpaikkojen siirtyä muualle.
Jostain syystä on epäreilua aluepolitiikkaa vain se kun poliittiset päätökset tukevat maaseutua. Jos julkisen puolen työpaikkoja syntyy tai siirtyy poliittisten päätösten seurauksena pääkaupunkiseudulle, sitä pidetään normaalina. Ihan samanlaista tietyn alueen tukemista se on sekin.
Kerroppa miten poliittisilla päätöksillä on tuettu Helsinkiä ?
Ensinnäkin tehtiin Helsingistä pääkaupunki. Miksei Turku tai Porvoo? Niillä olisi ollut jo valmistakin historiaa.
Mieti mitä kaikkia valtion virastoja on Helsingissä ja paljon niissä on työntekijöitä. Valtion palkkaluokissakin on (tai ainakin oli) pääkaupunkilisä. Miksi? Eikö valtiolle tulisi halvemmaksi sijoittaa ne virat halvemmille paikkakunnille?
Miksi Kansallisooppera, - museo, -arkisto, -kirjasto, -teatteri on päätetty perustaa juuri Helsinkiin? Tuskin oli valtiolle edullisin paikka eivätkä varsinaisesti ole riippuvaisia eduskunnan läsnäolosta. En väitä, että nämä olisi välttämättä vääriä päätöksiä, mutta turha väittää, ettei Helsinki olisi niistä hyötynyt. Ihan samalla tavalla vaikka Raahe on hyötynyt siitä, että poliitikot päättivät tukea terästehtaan perustamista juuri sinne. Mutta se tunnustetaankin ihan yleisesti aluepolitiikaksi.
Aika moni on myös sitä mieltä, että asumistukijärjestelmä on tukenut asuntojen hintojen nousua kasvukeskuksissa. Jos sitä ei olisi, hintojen nousua hillitsisi aika tehokkaasti ihmisten maksukyvyn rajat. Toisaalta pääkaupunkiseudulle on rakennettu valtavamäärä vuokra-asuntoja erilaisten valtion tukijärjestelmien varassa. Osa näistä tukijärjestelmistä jopa kehitettiin ihan sitä varten, että muuttoliike mahdollistuisi. Varmasti Helsinki on hyötynyt näistä saamalla asukasmäärän huimaan kasvuun.
Eipä ole ihan eilisen politiikan tulos se, että Helsingistä tehtiin pääkaupunki 1812 Turun palon myötä. Tuolloin kuulutti on Venäjään ja onhan se lähempänä Pietaria kuin Turku. Turku taas olisi lähempänä Tukholmaa.
Yhtäläisesti asumistukea ja rakennustukia on maksettu muuallekin Suomeen. Pääkaupunkiseudulla vaan niitä saajia on enemmän koska ihmisiä on enemmän.
Tottahan valtion instituutioiden luonnollinen sijaintipaikka on pääkaupunki. Onhan tässä kymmeniä vuosia harjoitettu aluepolitiikka siten että valtion laitoksia on yritetty hajasijoittas maakuntiin, mutta eipä siitä ole ollut hyötyä. Lisäksi 60-luvulta lähtien on perustettu kalliiksi käyviä yliopistoja lähes joka maakuntaan. Ihmiset nyt vaan haluaa asua isommassa kaupungissa ,jossa on työllistymis ja vapaa-ajan mahdollisuudet ihan eri tasolla kuin jossain syrjäkylässsä tai maaseutukaupungissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuoremmat sukupolvet haluaa asua isossa kaupungissa. Ei maaseudulla, eikä mielellään edes kehyskunnissa.
Ja kun väki vanhenee, hekin haluavat kaupunkiin.
Padasjoki ja muut vastaavat paikat on tuhoon tuomittuja. Ei auta edes Päijänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksipä ei voisi muuttaa? Ajoin hiljattain Lahden keskustasta Padasjoelle. Matkaa tuli 51 kilometriä ja aikaa kului 36 minuuttia ja ajoin aivan liikennerajoitusten mukaan. Tuollainen rapiat puolen tunnin työmatka on varmasti monelle pääkaupunkiseudulla asuvallekin ihan arkipäivää.
Google maps antaa haulla Lahti-Padasjoki etäisyyttä 53km ja ennustaa 46min ajoaikaa. Tietysti jos menee kaupungin kylttien mukaan niin aika tippuu, kuten etäisyyskin. Todellinen aika ratkeaa mistä osoitteesta oikeasti mennään ja minne.
Padasjoki ei ole kaupunki joten paha mennä kaupungin kylttien mukaan, mitä sitten ikinä sillä tarkoititkaan, vai tarkoititko kunnan rajalta kunnan rajalle? Se väli on ainoastaan rapiat 30 kilometriä. Kirjoittaja ihan selvästi sanoi, että Lahden keskustasta. Sitä hän ei kertonut, että mistäpäin keskusta-aluetta ja mihinpäin Padasjokea, mutta noin pikaisella google mapsauksella Lahden keskustan pohjoiselta laidalta Padasjoen ABC:n risteykseen näyttäis olevan 50 kilometriä ja matka aika nyt 39 minuuttia, eli 36 minuuttia aivan täysin mahdollinen, kun ottaa huomioon, että nuo mapsin ajat on aina yläkanttiin ja nekin vaihtelee eri vuorokauden aikoina ruuhkien mukaan ja juuri nyt ei ole vuorokauden hiljaisin aika.
Tämähän on ihan helppo laskea päässään kun. Jos matka on 50 km , niin keskinopeudella 100 km/ h sen tavailtaa puolessa tunnissa. Jokainen kuitenkaan n ymmärtää, että tämä keskinopeus on mahdollista saavuttaa lähinnä moottoritiellä. Käytännössä hyvä jos aikaa kuluu vain kolme varttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksipä ei voisi muuttaa? Ajoin hiljattain Lahden keskustasta Padasjoelle. Matkaa tuli 51 kilometriä ja aikaa kului 36 minuuttia ja ajoin aivan liikennerajoitusten mukaan. Tuollainen rapiat puolen tunnin työmatka on varmasti monelle pääkaupunkiseudulla asuvallekin ihan arkipäivää.
Google maps antaa haulla Lahti-Padasjoki etäisyyttä 53km ja ennustaa 46min ajoaikaa. Tietysti jos menee kaupungin kylttien mukaan niin aika tippuu, kuten etäisyyskin. Todellinen aika ratkeaa mistä osoitteesta oikeasti mennään ja minne.
Padasjoki ei ole kaupunki joten paha mennä kaupungin kylttien mukaan, mitä sitten ikinä sillä tarkoititkaan, vai tarkoititko kunnan rajalta kunnan rajalle? Se väli on ainoastaan rapiat 30 kilometriä. Kirjoittaja ihan selvästi sanoi, että Lahden keskustasta. Sitä hän ei kertonut, että mistäpäin keskusta-aluetta ja mihinpäin Padasjokea, mutta noin pikaisella google mapsauksella Lahden keskustan pohjoiselta laidalta Padasjoen ABC:n risteykseen näyttäis olevan 50 kilometriä ja matka aika nyt 39 minuuttia, eli 36 minuuttia aivan täysin mahdollinen, kun ottaa huomioon, että nuo mapsin ajat on aina yläkanttiin ja nekin vaihtelee eri vuorokauden aikoina ruuhkien mukaan ja juuri nyt ei ole vuorokauden hiljaisin aika.
Tämähän on ihan helppo laskea päässään kun. Jos matka on 50 km , niin keskinopeudella 100 km/ h sen tavailtaa puolessa tunnissa. Jokainen kuitenkaan n ymmärtää, että tämä keskinopeus on mahdollista saavuttaa lähinnä moottoritiellä. Käytännössä hyvä jos aikaa kuluu vain kolme varttia.
Ja etenkin jos on kyse työmatka-ajosta niin yleensä reitille sattuu silloin työmatkaruuhkaa. Ja työmatkan pituutta arvioitaessa pitää mukaan laskea aika (esim. Lahden) keskustan ruuhkissa etsien parkkipaikkaa, kävelleen parkkipaikalta työpaikalle jne. Eli kokonaisaika kodista työpaikan ovelle. Joten ei kyllä puolessa tunnissa ehdi töihin asti Lahden keskustan Nordean konttoriin klo yhdeksäksi Padasjoen kirkonkylän liepeillä olevasta rintamamiestalosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä "pohjoisen kasvukeskuksessa" on vanhojen asuntojen kauppa pysähtynyt (kerros- ja rivitaloja olen seurannut), samat kämpät on myynnissä kuukaudesta toiseen - mietin asunnon ostamista, yksin ei ole tosin varaa ostaa uutta ja vanhat näyttävät olevan sellaisia että niitä on hankala tulevaisuudessa myydä eteenpäin jos sellaiseen on tarvetta. Ostaisitteko ns. neukkukuutiota taikka osaketta vanhasta kerrostalosta (vaikka olisi hyväkuntoinen) joka on ollut esim. 9 kuukautta myynnissä? Vähän OT mutta mielelläni kuulisin mielipiteitä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä "pohjoisen kasvukeskuksessa" on vanhojen asuntojen kauppa pysähtynyt (kerros- ja rivitaloja olen seurannut), samat kämpät on myynnissä kuukaudesta toiseen - mietin asunnon ostamista, yksin ei ole tosin varaa ostaa uutta ja vanhat näyttävät olevan sellaisia että niitä on hankala tulevaisuudessa myydä eteenpäin jos sellaiseen on tarvetta. Ostaisitteko ns. neukkukuutiota taikka osaketta vanhasta kerrostalosta (vaikka olisi hyväkuntoinen) joka on ollut esim. 9 kuukautta myynnissä? Vähän OT mutta mielelläni kuulisin mielipiteitä.
Olen asunut elämäni ensimmäiset 30 vuotta neukkukuutioissa (Helsingissä ja parissa paikassa Vantaalla), joten neukkukuutiossa asuminen ei olisi mulle mikään ongelma. Itseasiassa neukkukuutioissa on se hyvä puoli, ettei kalliita asuinneliöitä ole tuhlattu saunaan. Niiden ongelmana on lähestyvät putkiremontit, mutta mitä tahansa vanhempaa asuntoa ostaessaan on varauduttava remontteihin.
Taloyhtiöt ovat myös erilaisia. Joisain taloyhtiöissä yhtiövastikkeet ovat suurempia kuin mitä juuri sillä hetkellä olisi tarpeen, mutta tällä tavalla kerätään tasaisesti kaikilta rahaa tulevia remontteja varten. Joissain taloyhtiöissä taas paukautetaan osakkeenomistajille kertalasku, mikä näiden tulee maksaa, jotta jokin remontti voidaan tehdä. Joissain taloyhtiöissä taloyhtiö ottaa remonttia varten velkaa ja tämän jälkeen osakkeenomistajat lyhentävät velkaa yhtiövastikkeen lisäksi maksettavalla rahoitusvastikkeella. Asuntoa ostaessaan on hyvä miettiä, miten oma talous kestää taloyhtiöön tehtävät remontit. Asun itse taloyhtiössä, jossa remottien rahoitustapa on jatkuva yhtiövastikkeissa kerättävä rahoitus sekä joskus rahoitusvastike yhtiövastikkeen lisäksi. Tämän vuoksi asumiskulut ovat nousseet remonttien yhteydessä vain vähän eivätkä kertarysäyksellä tai peräti siten, että osakkeenomistajan säästöt eivät riittäisi remontin maksamiseen vaan pitäisi ottaa pankista lainaa sitä varten.
Asuntoa ostaessa on hyvä miettiä myös sitä, kuinka pitkään asunnossa on tarkoitus asua. Jos siihen asti, kunnes kärrätään vanhainkotiin tai hautuumaalle, asunnon myyminen tai vuokraaminen jää perikunnan ongelmaksi. Jos taas asunnossa on tarkoitus asua vain siihen asti, että löytää puolison ja perustaa perheen, on hyvä miettiä asunnon myyntiin liittyivä asioita.
Olen kohta kuuskymppinen, asun kaksikerroksisessa rivarissa, neliöitä on noin sata ja lapset aikuisia. Molemmissa polvissani on jo tekonivelet. Jos tästä asunnosta jonnekin muutan, tiedän jo minne. Ja kyseessä on nimenomaan muutaman kilometrin päässä olevat neukkukuutiokaksiot. Asuin sellaisessa koko 80-luvun. Yksinkertainen ja selkeä pohjaratkaisu, taloyhtiössä hissi, palvelut lähellä ...sellaisessa pärjäisin oikein hyvin vaikka pyörätuolissakin.
Tähän vielä lisään, että asuntoa ostaessasi mieti, onko sun tarkoitus asua siinä niin kauan, että saat asuntolainasikin maksettua, vai onko tarkoitus pystyä myymään se pois jo silloin, kun sulla on siitä vielä velkaa. Jälkimmäisessä tapauksessa voi tulla ongelmia, jos asunnon arvo laskee niin, ettei siitä saatu hinta kata edes jäljellä olevan asuntolainan määrää. Ts sulle jää velkaa asunnosta, jota et enää edes omista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
90- luvun puolivälin jälkeen ja 2000- luvun alussa tuntui, että Suomen talous nousee kohisten ympäri maakuntia.
Ihmiset perustaisivat käsityöläispajoja ja pieniä luomumaatiloja, internetin yleistyessä rummutettiin etätyön puolesta.
IT- teollisuuden nousuhuuma työllisti elektroniikan alihankintafirmoja ja pieniä metallipajoja.
Padasjoellakin oli piirilevytehdas.
Läheltä liippas kuitenkin. Ruotsissa on tuollaista etevyydellä. Norjalla öljyvarallisuuden turvin. Ruotsin esimerkkiin olisi ollut ehkä rahkeita onnistuneilla poliittisilla päätöksillä. Surkeinta oli ehkäpä Nokian romahduksen jälkeen se, että koko Suomi keskittyi pelastamaan pääkaupunkiseudun romahdukselta ja katastrofilta. Ruotsissa näin ei ole tarvinnut tehdä. Eikä Tukholman eteläpuolinen Ruotsi olisi toki sellaiseen ikinä suostunutkaan. Suomen ongelma on, että pääkaupungin toilailuille ja tuottamattomalle tuhlaukselle ei ole vastavoimaa.
Suomen ongelma on päinvastoin se, että ei ole Ruotsin tavoin luovuttu "pidetään koko maa asuttuna" politiikasta, vaan Suomi vetää edelleen kivirekeä mukanaan, kun koko maa pidetään tekohengityksellä asuttuna, kiitos kepulipolitiikan.
Ruotsi on siis Tukholman eteläpuoliselta osaltaan hyvin tiheästi asutettu sekä pohjoisosaltaan rannikkoa myöten. Suomi siis toki huonommin. Mutta pointti se, että Ruotsissa on tautisen paljon muutaman kymmenentuhannen asukkaan kaupunkeja.
Suomessa ja Ruotsissa on molemmissa 9 yli 100 000 asukkaan kaupunkia, jännä yhteneväisyys. Muutenkin muutaman kymmenen tuhannen kaupunkeja on samanlaiset määrät.
Tukholma, Göteborg (ja Malmö) on ne jotka vetää porukkaa Ruotsissa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_urban_areas_in_Sweden_by_populati…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_m…;
Jänniä yhteneväisyyksiä tulee vain kun tekee täysin vääriä vertailuja. Otit siis vertailuun Suomen kunnat ja Ruotsin kuntakeskukset. Ruotsissahan ei ole kaupunkeja ollut lainkaan enää liki 50 vuoteen, kun 1971 tuli voimaan kuntauudistus, jossa kaupungeista, kauppaloista ja maakunnista tuli kaikista pelkkiä kuntia ja kaupunki nimike poistettiin kokonaan.
Kun kerran laitoit luettelon Suomen kunnista, niin laitetaan sitten verrokiksi luettelo Ruotsin kunnista, että saadaan vertailu tasavertaiseksi ja otetaan se vielä ruotsinkielisestä wikipediasta, että saadaan ajantasaisempaa tietoa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Lista_%C3%B6ver_Sveriges_kommuner
Ja hupsistakeikkaa, näin voimmekin havaita, että Ruotsissa on 18 yli sadantuhannen asukkaan kuntaa eli tuplasti Suomeen verrattuna ja sehän on täysin suoraan verrannollinen Suomen ja Ruotsin väkilukuihin, kun Ruotsin väkiluku on liki tuplaten Suomea suurempi.
Tilastoja on varsin näppärä vertailla, varsinkin jos osaa käyttää oikeita verrokkeja.
Katsoin ihan piruuttani randomilla Lahden suurimpien työnantajien (Keskussairaala, Stora Enso, Kemppi) ja tuon rintsikan välisiä etäisyyksiä. Etäisyys n. 60 km ja ei mitään motaria vaan perus kaksikaistaista valtatietä. Google mapsilla lähtöajaksi 7:00 aamulla niin perillä töissä 8:00. Työmatkoihin menisi siis viikossa 10 tuntia.
Miksi kukaan ostaisi sen rintsikan Padasjoelta kun Lahdesta saa samanlaisen kun laittaa muutaman kymppitonnin lisää peliin. Ja aivan varmasti saa alle puolen tunnin työmatkallakin aivan samanlaisia rintamamiestaloja isolla tontilla ja vielä halvemmalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katsoin ihan piruuttani randomilla Lahden suurimpien työnantajien (Keskussairaala, Stora Enso, Kemppi) ja tuon rintsikan välisiä etäisyyksiä. Etäisyys n. 60 km ja ei mitään motaria vaan perus kaksikaistaista valtatietä. Google mapsilla lähtöajaksi 7:00 aamulla niin perillä töissä 8:00. Työmatkoihin menisi siis viikossa 10 tuntia.
Miksi kukaan ostaisi sen rintsikan Padasjoelta kun Lahdesta saa samanlaisen kun laittaa muutaman kymppitonnin lisää peliin. Ja aivan varmasti saa alle puolen tunnin työmatkallakin aivan samanlaisia rintamamiestaloja isolla tontilla ja vielä halvemmalla.
Etenkin kun huomattavasti lähempänä Lahtea on esim. Nastola, Heinola, Asikkala, Hollola, Lammi, Orimattila ym ym.
Rakennemuutos on yksilölle aika hirveä asia kun se iskee päin näköä.
Perinteisesti suomalaisten suurin omaisuus on ollut asunnossa.
Onneksi itselle se iski nuorena 90-luvun lamassa hyvin hellästi, jäi vain saamatta se unelmien iso omakotitalo, rivitalo-osakkeen arvo laski ja velankorko oli 15%, onneksi työt eivät loppuneet ja lapsista kasvoi ihan ihmisiä ahtaimmissakin neliössä.
Tuttu ehti saada omakotitalonsa, pitkään on sitä myynyt. Hetkeä aiemmin olisi saanut kaupaksi, mutta kuopus asui vielä kotona. -90 onnistuimme myymään kerrostalo asuntomme juuri oikeaan aikaan.
Pienelle ihmiselle suuria asioita ja aikeita ennustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksipä ei voisi muuttaa? Ajoin hiljattain Lahden keskustasta Padasjoelle. Matkaa tuli 51 kilometriä ja aikaa kului 36 minuuttia ja ajoin aivan liikennerajoitusten mukaan. Tuollainen rapiat puolen tunnin työmatka on varmasti monelle pääkaupunkiseudulla asuvallekin ihan arkipäivää.
Google maps antaa haulla Lahti-Padasjoki etäisyyttä 53km ja ennustaa 46min ajoaikaa. Tietysti jos menee kaupungin kylttien mukaan niin aika tippuu, kuten etäisyyskin. Todellinen aika ratkeaa mistä osoitteesta oikeasti mennään ja minne.
Padasjoki ei ole kaupunki joten paha mennä kaupungin kylttien mukaan, mitä sitten ikinä sillä tarkoititkaan, vai tarkoititko kunnan rajalta kunnan rajalle? Se väli on ainoastaan rapiat 30 kilometriä. Kirjoittaja ihan selvästi sanoi, että Lahden keskustasta. Sitä hän ei kertonut, että mistäpäin keskusta-aluetta ja mihinpäin Padasjokea, mutta noin pikaisella google mapsauksella Lahden keskustan pohjoiselta laidalta Padasjoen ABC:n risteykseen näyttäis olevan 50 kilometriä ja matka aika nyt 39 minuuttia, eli 36 minuuttia aivan täysin mahdollinen, kun ottaa huomioon, että nuo mapsin ajat on aina yläkanttiin ja nekin vaihtelee eri vuorokauden aikoina ruuhkien mukaan ja juuri nyt ei ole vuorokauden hiljaisin aika.
Tämähän on ihan helppo laskea päässään kun. Jos matka on 50 km , niin keskinopeudella 100 km/ h sen tavailtaa puolessa tunnissa. Jokainen kuitenkaan n ymmärtää, että tämä keskinopeus on mahdollista saavuttaa lähinnä moottoritiellä. Käytännössä hyvä jos aikaa kuluu vain kolme varttia.
Onko sulla luetun ymmärtämisessä ylipääsemättömiä vaikeuksia? Tuossahan ihan selvästi kerrottiin, että google maps antaa matka-ajaksi 39 minuuttia ja jokainen, joka vähänkään on mapsia käyttänyt, tietää, että se antaa ajat aina yläkanttiin. Sen voi jokainen testata vaikka omalta tutulta reitiltään. Esimerkiksi oma työmatkani kestää kokolailla tasan 20 minuuttia, kesänopeuksilla ja matkaa on 33 kilometriä. Mapsi antaa ajaksi juuri nyt 25 minuuttia. Tuolla reitillä ei ruuhkat vaikuta, koska käytännössä lähes koko matka on moottoritietä. Ajan siis aina nopeusrajoitusten puitteissa.
Vierailija kirjoitti:
Rakennemuutos on yksilölle aika hirveä asia kun se iskee päin näköä.
Perinteisesti suomalaisten suurin omaisuus on ollut asunnossa.
Onneksi itselle se iski nuorena 90-luvun lamassa hyvin hellästi, jäi vain saamatta se unelmien iso omakotitalo, rivitalo-osakkeen arvo laski ja velankorko oli 15%, onneksi työt eivät loppuneet ja lapsista kasvoi ihan ihmisiä ahtaimmissakin neliössä.
Tuttu ehti saada omakotitalonsa, pitkään on sitä myynyt. Hetkeä aiemmin olisi saanut kaupaksi, mutta kuopus asui vielä kotona. -90 onnistuimme myymään kerrostalo asuntomme juuri oikeaan aikaan.
Pienelle ihmiselle suuria asioita ja aikeita ennustaa.
Joskus myös toisinpäin. Mulla ei olisi ollut mahdollisuutta ostaa nykyistä kotiani 1990, mutta 1994 oli, koska asuntojen hinnat laskivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksipä ei voisi muuttaa? Ajoin hiljattain Lahden keskustasta Padasjoelle. Matkaa tuli 51 kilometriä ja aikaa kului 36 minuuttia ja ajoin aivan liikennerajoitusten mukaan. Tuollainen rapiat puolen tunnin työmatka on varmasti monelle pääkaupunkiseudulla asuvallekin ihan arkipäivää.
Google maps antaa haulla Lahti-Padasjoki etäisyyttä 53km ja ennustaa 46min ajoaikaa. Tietysti jos menee kaupungin kylttien mukaan niin aika tippuu, kuten etäisyyskin. Todellinen aika ratkeaa mistä osoitteesta oikeasti mennään ja minne.
Padasjoki ei ole kaupunki joten paha mennä kaupungin kylttien mukaan, mitä sitten ikinä sillä tarkoititkaan, vai tarkoititko kunnan rajalta kunnan rajalle? Se väli on ainoastaan rapiat 30 kilometriä. Kirjoittaja ihan selvästi sanoi, että Lahden keskustasta. Sitä hän ei kertonut, että mistäpäin keskusta-aluetta ja mihinpäin Padasjokea, mutta noin pikaisella google mapsauksella Lahden keskustan pohjoiselta laidalta Padasjoen ABC:n risteykseen näyttäis olevan 50 kilometriä ja matka aika nyt 39 minuuttia, eli 36 minuuttia aivan täysin mahdollinen, kun ottaa huomioon, että nuo mapsin ajat on aina yläkanttiin ja nekin vaihtelee eri vuorokauden aikoina ruuhkien mukaan ja juuri nyt ei ole vuorokauden hiljaisin aika.
Tämähän on ihan helppo laskea päässään kun. Jos matka on 50 km , niin keskinopeudella 100 km/ h sen tavailtaa puolessa tunnissa. Jokainen kuitenkaan n ymmärtää, että tämä keskinopeus on mahdollista saavuttaa lähinnä moottoritiellä. Käytännössä hyvä jos aikaa kuluu vain kolme varttia.
Onko sulla luetun ymmärtämisessä ylipääsemättömiä vaikeuksia? Tuossahan ihan selvästi kerrottiin, että google maps antaa matka-ajaksi 39 minuuttia ja jokainen, joka vähänkään on mapsia käyttänyt, tietää, että se antaa ajat aina yläkanttiin. Sen voi jokainen testata vaikka omalta tutulta reitiltään. Esimerkiksi oma työmatkani kestää kokolailla tasan 20 minuuttia, kesänopeuksilla ja matkaa on 33 kilometriä. Mapsi antaa ajaksi juuri nyt 25 minuuttia. Tuolla reitillä ei ruuhkat vaikuta, koska käytännössä lähes koko matka on moottoritietä. Ajan siis aina nopeusrajoitusten puitteissa.
Minulla on suurinpiirtein sama matka, mutta aikaa kuluu varsinkin aamuruuhkassa enemmän. Elikkä 10 minuuttia valtatie kakkoselle pääsemiseen 20 minuuttia valtatietä pitkin ( lähes koko matka 100sta kesällä) ja 10 minuuttia kaupungissa. Talvella vielä enemmän ja muun liikenteen takia se kolmevarttia on hyvä matkaan varata.
Vierailija kirjoitti:
Ei sitä omistusasumista tarvitse pelätä mutta siihen omaan tupaan pitää suhtautua siten että böndellä sillä on käyttöarvo, ei sijoitusarvoa.
Me ostettiin vähän aikaa sitten Etelä-Suomessa 10 vuotta vanha omakotitalo pienestä kunnasta 230 te. Ei varmana tulla saamaan puoliakaan siitä tulevaisuudessa myydessä, mutta se ei haittaa. Ei se asuminen ilmaista vuokrallakaan ole.
Asumme tässä seuraavat 20 vuotta ja myymme sitten kun lapset ovat isoja. Laina on siinä vaiheessa maksettu, remontteihin menee varmaan pitoaikana 40-50te. Eli jos ja kun myymme tämän 100te niin jäämme "voitolle" 50-60te. Pidän tulevaisuudessa 100 te realistisena 30 vuotta vanhalle omakotitalolle, nykyisellään sellaisia myydään 150 te eli lasken 33% arvonpudotuksen seuraavalle 20 vuodelle.
Asuntoihin pitäisikin maantieteellisestk suurimmassa osassa Suomea (pl. Kasvukeskukset) suhtautua juuri em. tavoin, investointina jolla on kuoletusaika 20-30 vuotta, jos siitä saa sen jälkeen jotakin niin sittenhän se on vain positiivista.
Ihan realistinen vaihtoehto on sekin, ettette saa koko taloa koskaan edes myytyä (riippuen tietysti kuinka böndellä se sijaitsee).
Vierailija kirjoitti:
Katsoin ihan piruuttani randomilla Lahden suurimpien työnantajien (Keskussairaala, Stora Enso, Kemppi) ja tuon rintsikan välisiä etäisyyksiä. Etäisyys n. 60 km ja ei mitään motaria vaan perus kaksikaistaista valtatietä. Google mapsilla lähtöajaksi 7:00 aamulla niin perillä töissä 8:00. Työmatkoihin menisi siis viikossa 10 tuntia.
Miksi kukaan ostaisi sen rintsikan Padasjoelta kun Lahdesta saa samanlaisen kun laittaa muutaman kymppitonnin lisää peliin. Ja aivan varmasti saa alle puolen tunnin työmatkallakin aivan samanlaisia rintamamiestaloja isolla tontilla ja vielä halvemmalla.
Ja muistetaan että toi Lahti ei mikään kovin kaksinen työpaikkakeskittymä ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksipä ei voisi muuttaa? Ajoin hiljattain Lahden keskustasta Padasjoelle. Matkaa tuli 51 kilometriä ja aikaa kului 36 minuuttia ja ajoin aivan liikennerajoitusten mukaan. Tuollainen rapiat puolen tunnin työmatka on varmasti monelle pääkaupunkiseudulla asuvallekin ihan arkipäivää.
Google maps antaa haulla Lahti-Padasjoki etäisyyttä 53km ja ennustaa 46min ajoaikaa. Tietysti jos menee kaupungin kylttien mukaan niin aika tippuu, kuten etäisyyskin. Todellinen aika ratkeaa mistä osoitteesta oikeasti mennään ja minne.
Padasjoki ei ole kaupunki joten paha mennä kaupungin kylttien mukaan, mitä sitten ikinä sillä tarkoititkaan, vai tarkoititko kunnan rajalta kunnan rajalle? Se väli on ainoastaan rapiat 30 kilometriä. Kirjoittaja ihan selvästi sanoi, että Lahden keskustasta. Sitä hän ei kertonut, että mistäpäin keskusta-aluetta ja mihinpäin Padasjokea, mutta noin pikaisella google mapsauksella Lahden keskustan pohjoiselta laidalta Padasjoen ABC:n risteykseen näyttäis olevan 50 kilometriä ja matka aika nyt 39 minuuttia, eli 36 minuuttia aivan täysin mahdollinen, kun ottaa huomioon, että nuo mapsin ajat on aina yläkanttiin ja nekin vaihtelee eri vuorokauden aikoina ruuhkien mukaan ja juuri nyt ei ole vuorokauden hiljaisin aika.
Tämähän on ihan helppo laskea päässään kun. Jos matka on 50 km , niin keskinopeudella 100 km/ h sen tavailtaa puolessa tunnissa. Jokainen kuitenkaan n ymmärtää, että tämä keskinopeus on mahdollista saavuttaa lähinnä moottoritiellä. Käytännössä hyvä jos aikaa kuluu vain kolme varttia.
Onko sulla luetun ymmärtämisessä ylipääsemättömiä vaikeuksia? Tuossahan ihan selvästi kerrottiin, että google maps antaa matka-ajaksi 39 minuuttia ja jokainen, joka vähänkään on mapsia käyttänyt, tietää, että se antaa ajat aina yläkanttiin. Sen voi jokainen testata vaikka omalta tutulta reitiltään. Esimerkiksi oma työmatkani kestää kokolailla tasan 20 minuuttia, kesänopeuksilla ja matkaa on 33 kilometriä. Mapsi antaa ajaksi juuri nyt 25 minuuttia. Tuolla reitillä ei ruuhkat vaikuta, koska käytännössä lähes koko matka on moottoritietä. Ajan siis aina nopeusrajoitusten puitteissa.
Padasjoki - Lahti väli on aika ärsyttävä, kun se on miinoitettu nopeusvalvontakameroilla ja siinä on pitkät pätkät 60 rajoitusta. Ajan sitä kautta usein mökille. Välillä ei taida kulkea mitään järkevää julkista yhteyttä, joten lapsiperhe tarvitsisi kaksi autoa, mikä lisää elinkustannuksia merkittävästi. Lahdesta ja lähialueilta saa tuolla hinnalla paljon kivempiakin perheasuntoja. Padasjoki on auttamatta perämetsässä oleva kuoleva tuppukylä, jossa asunnoilla ei ole kohta mitään arvoa. Kannattaisi nyt myydä ensimmäiselle joka huolii, oli hinta mikä hyvänsä.
Ensinnäkin tehtiin Helsingistä pääkaupunki. Miksei Turku tai Porvoo? Niillä olisi ollut jo valmistakin historiaa.
Mieti mitä kaikkia valtion virastoja on Helsingissä ja paljon niissä on työntekijöitä. Valtion palkkaluokissakin on (tai ainakin oli) pääkaupunkilisä. Miksi? Eikö valtiolle tulisi halvemmaksi sijoittaa ne virat halvemmille paikkakunnille?
Miksi Kansallisooppera, - museo, -arkisto, -kirjasto, -teatteri on päätetty perustaa juuri Helsinkiin? Tuskin oli valtiolle edullisin paikka eivätkä varsinaisesti ole riippuvaisia eduskunnan läsnäolosta. En väitä, että nämä olisi välttämättä vääriä päätöksiä, mutta turha väittää, ettei Helsinki olisi niistä hyötynyt. Ihan samalla tavalla vaikka Raahe on hyötynyt siitä, että poliitikot päättivät tukea terästehtaan perustamista juuri sinne. Mutta se tunnustetaankin ihan yleisesti aluepolitiikaksi.
Aika moni on myös sitä mieltä, että asumistukijärjestelmä on tukenut asuntojen hintojen nousua kasvukeskuksissa. Jos sitä ei olisi, hintojen nousua hillitsisi aika tehokkaasti ihmisten maksukyvyn rajat. Toisaalta pääkaupunkiseudulle on rakennettu valtavamäärä vuokra-asuntoja erilaisten valtion tukijärjestelmien varassa. Osa näistä tukijärjestelmistä jopa kehitettiin ihan sitä varten, että muuttoliike mahdollistuisi. Varmasti Helsinki on hyötynyt näistä saamalla asukasmäärän huimaan kasvuun.