Miksi yrittäjä joutuu kantamaan myynnistään yritysriskin, mutta maanviljelijän riskin kantaa yhteiskunta?

JanskiK kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hyvä kysymys. Samalla Suomessa on paljon sesonkiyrittäjiä jotka kantaa ihan itse riskin mm. sateisesta kesästä tai vähälumisesta talvesta. en ymmärrä miksi maanviljelijät olisivat erityisasemassa.

Tulet toimeen ilman ruokaa tai 30-kertaisella hinnalla vai?

Mihin tutkimukseen tai muuhun viitataan tässä pelkkiä yläpeukutuksia tähän mennessä saaneeseen kommenttiin, että ilman maataloustukia ruuan tuotanto loppuu tai hinnat 30-kertaistuvat?

Ruoan tuotantokustannukset ovat paljon suurempia kuin ruoan hinnasta voisi luulla.Ilman tukia ruoka olisi liian kallista.

Tietyissä piireissä totuus kuuluu:

"Maanviljelijät saavat saman rahan, tuli hyvä tai huono sato, oli hinta hyvä tai huono. Silti ne jaksavat valittaa."

Tuota suytöstä eivät mitkään faktat muuta.

Tukea maksetaan enemmän tai vähemmän kaikkialla teollistuneessa maailmassa.

EU:ssa erityisesti.

Täysin markkinavetoinen maatalous vaatisi saman muutoksen vähintään koko EU:n alueella.

Tilamme on saanut katokorvauksia viimeksi vuonna 1987. Jos nämä sen jälkeiset 32 vuotta olisi pitänyt elää vain katokorvauksia odotellen, olisi voinut odottavan aika tulla melko pitkäksi.

Assburger kirjoitti:

Tietyissä piireissä totuus kuuluu:

"Maanviljelijät saavat saman rahan, tuli hyvä tai huono sato, oli hinta hyvä tai huono. Silti ne jaksavat valittaa."

Tuota suytöstä eivät mitkään faktat muuta.

Näinhän se on, mutta esim hyvänä vuonna meidän luomutila tuottaa noin pari tuhatta voittoa sisältäen tuet ja viime vuonna sekä edellisenä luonnonolojen takia sato tuhoutui eli mätäni vesisateessa ja tehtiin tappiota 8000€ vaikka saatiinkin samat tuet kuin muina vuosina.

Siitä voisi päätellä ettei ilman tukia edes hyvänä vuonna saa tulosta viljanviljelyllä.

KaTokorvauksia ei ole nykyisin. Jokainen voi halutessaan maksaa satovahinkovakuutuksen, joka käytännössä ottaa sinun rahasi, muttei korvaa juuri mitään.

Katokorvsuksetkin olivat häviävän pieni suhteessa menetyksiisiin. Eräänä sateisena vuonna lapsuudenkotoani tuli 150000 euron satotappio joen tulvimisen takia. Arvaappa mitä saivat korvausta. 20 000. Satoon oli tehty 90000 euron panostukset siemeneen, lannoitteisiin ja kasvinsuojeluun , eikä tässä laskelmassa edes ole huomioitu työtä ja pellonvuokraa.

Vierailija kirjoitti:

ongelmahan on se että maanviljelijä saa kuitenkin pitää voitot hyviltä kausilta mutta ulkoistaa huonojen kausien riskin yhteiskunnalle. Miksi katokorvaus ei voisi olla ainakin osittain laina, joka maksettaisiin takaisin parempina kausina?

Maanviljelystä tuotakustannukset ovat suuret ja tuotot juuri ja juuri yhdessä tukien kanssa ne kattavat. Monilla tiloilla viljelijälle ei edes jää palkkaa. Jos kovasti kadehtuttaa voit ottaa pankista muutaman miljoonan lainan ja lähteä yrittämään.

Assburger kirjoitti:

Tukea maksetaan enemmän tai vähemmän kaikkialla teollistuneessa maailmassa.

EU:ssa erityisesti.

Täysin markkinavetoinen maatalous vaatisi saman muutoksen vähintään koko EU:n alueella.

Totta on, että tämä asia on pääasiassa ylikansallinen, joskin Suomessa myös kansalliset maataloustuet ovat suuria.

Silti, vaikka maataloustukia ei tarvitsekaan puolestani heti huomenna lopettaa, on keskustelussa mielekästä tunnustaa maataloustukijärjestelmän haitallisuus.

Ei ole mitään katokorvauksia. Ap trollaa valheellisella aloituksella.

Maan elintarvikeomavaraisuuden takia.

Tiloja on jatkuvasti myynnissä. Siitä vain yrittämään! Tämä on vapaa maa.

JanskiK kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Tukea maksetaan enemmän tai vähemmän kaikkialla teollistuneessa maailmassa.

EU:ssa erityisesti.

Täysin markkinavetoinen maatalous vaatisi saman muutoksen vähintään koko EU:n alueella.

Totta on, että tämä asia on pääasiassa ylikansallinen, joskin Suomessa myös kansalliset maataloustuet ovat suuria.

Silti, vaikka maataloustukia ei tarvitsekaan puolestani heti huomenna lopettaa, on keskustelussa mielekästä tunnustaa maataloustukijärjestelmän haitallisuus.

Mutta mielestäni on asiatonta syyllistää viljelijä tuista, koska itse viljelijä ei pysty vaikuttamaan esim viljan tai maidon myyntihintaan tai rehujen sekä lannoitteiden ym ostohintaan.

Eikä viljelijä mahda sillekään mitään, että sade tai kuivuus pilaa sadon.

Syysruis menee nykyisillä vesisade talvina helposti ihan pilalle jne

Sulla on kuule ihan täys vapaus ruveta maanviljelijäksi.

Tukijärjestelmä on rakenteeltaan vastenmielinen monille vijellijöille, mutta sen kanssa on elettävä.

Tuotteiden hinnat hädintuskin kattavat tuotantokustannuksia.

Kasvinviljelyn perustukien edellytyksenä on asianmukaisesti hoidettu viljelys tukihakemuksessa mainittua kasvia.

Ympäristötuen edellytys on tiettyjen vaatimusten mukainen, dokumentoitu viljelytapa.

Nämä tuet eivät ole sidoksissa satomäärään, eikä varsinaista korjuuvelvoitetta ole, eli jos sato tuhoutuu, kelvotonta satoa ei ole pakko korjata(muutama vuosi sitten näin oli tehtävä).

Assburger kirjoitti:

Tukijärjestelmä on rakenteeltaan vastenmielinen monille vijellijöille, mutta sen kanssa on elettävä.

Tuotteiden hinnat hädintuskin kattavat tuotantokustannuksia.

Kasvinviljelyn perustukien edellytyksenä on asianmukaisesti hoidettu viljelys tukihakemuksessa mainittua kasvia.

Ympäristötuen edellytys on tiettyjen vaatimusten mukainen, dokumentoitu viljelytapa.

Nämä tuet eivät ole sidoksissa satomäärään, eikä varsinaista korjuuvelvoitetta ole, eli jos sato tuhoutuu, kelvotonta satoa ei ole pakko korjata(muutama vuosi sitten näin oli tehtävä).

Käytännössä se tuhoutunut sato on kuitenkin käsiteltävä erikseen eli pitkä ruis ei välttämättä kerta kynnöllä käänny maahan riittävästi

Silleenhän ne apteekitkin toimii. Normaali yrittäjä joutuu sijoittamaan yritykseensä ja kantamaan riskin, mutta apteekkarit on eri kastia...

Ota nyt edes hiukan paremmin selvää mistä puhut. Katokorvauksia ei ole ollut vuosikausiin.

Vierailija kirjoitti:

Silleenhän ne apteekitkin toimii. Normaali yrittäjä joutuu sijoittamaan yritykseensä ja kantamaan riskin, mutta apteekkarit on eri kastia...

Viljelijöiden ja apteekkarien ero vaan on se, että toinen on vakaa tuotto ja toinen ei todellakaan ole kannattavaa.

Viljelijöitten investoinnit painivat myös useimmiten ihan eri sarjassa kuin mitä monella pienyrittäjällä.........

Meillä 1993 haettiin katokorvauksia. 3ha pellolle. Maataloustoimistosta tuli virkailija tarkastamaan vahingon,joka todettiin 90% pinta-alasta. No jäätiin odottamaan korvausta. Korvaus tuli 230mk. Lasku virkailijan käynnistä 120mk. Että todellakin miinukselle meni.