Miksi yrittäjä joutuu kantamaan myynnistään yritysriskin, mutta maanviljelijän riskin kantaa yhteiskunta?

Maanviljelijöistä hyötyy kaikki ihmiset yhteiskunnassa, pienyrityksestä ei kuin muutamat henkilöt.

Yhteiskunta tarvii ruuantuotantoa.

Kuka sen ruoan sit tuo pöytään jos kaikkien viljelijöiden bisnekset romahtaa muutaman huonon vuoden vuoksi? Kai sä ymmärrät et siinä vaiheessa pankki ei ala viljellä sen viljelijän maita vaikka se ottaa siltä viljelijältä velallisen omaisuuden hallintaansa. En käsitä miksi tästä jaksetaan jauhaa.

hyvä kysymys. Samalla Suomessa on paljon sesonkiyrittäjiä jotka kantaa ihan itse riskin mm. sateisesta kesästä tai vähälumisesta talvesta. en ymmärrä miksi maanviljelijät olisivat erityisasemassa.

Olet jälleen kerran oikeassa. Helpompaa olisi tuoda ruokaa jostain luotettavasta lähinaapurista, esimerkiksi Venäjältä.

Pikku vinkki sinulle: jos et tiedä jostain yhtään mitään, niin älä kirjoita aiheesta. 

Ja omakotitalon omistamisesta/arvonmuodostuksesta pitäis myös riskin kantaa jonkun muun kuin talon omistajan.

Joka päivä ip-lehdissä juttua

”Miksei meidän 70v vanha talo kihtijärven taajaman ulkopuolella käy kaupaksi, terveysasema ja kauppakin on ihan samalla kylällä? Toista sataa tonnia tästä pitäis kuitenkin saada kun 90 luvulla uusin muovimatot ja eteläpäädystä seinän maalasin..”

Vierailija kirjoitti:

Maanviljelijöistä hyötyy kaikki ihmiset yhteiskunnassa, pienyrityksestä ei kuin muutamat henkilöt.

Maataloustukia maksetaan joka maassa,ruoka olisi liian kallista ilman niitä.

Vierailija kirjoitti:

hyvä kysymys. Samalla Suomessa on paljon sesonkiyrittäjiä jotka kantaa ihan itse riskin mm. sateisesta kesästä tai vähälumisesta talvesta. en ymmärrä miksi maanviljelijät olisivat erityisasemassa.

Tulet toimeen ilman ruokaa tai 30-kertaisella hinnalla vai?

Saattaisipa tulla itku ennen pitkää, jos maanviljelijät laittaisivat pillit pussiin ja viljelisivät vain omaan tarpeeseen. 

Katokorvauksia ei ole maksettu muutamaan vuoteen.

Mikä se on tämä mainostamasi katokorvaus? Ei sellaista edes makseta, satovakuutus korvaa, jos korvaa ihan samalla tavalla kuin muillakin yrittäjillä investointeihin otetut vakuutukset.

Tietosi katokorvauksesta ovat menneisyyttä.

Niin. Mitä jos me maanviljelijät vaan lopetettais koko touhu. Saadaan 340 000 uutta työtöntä tähän maahan, kun lopetetaan suomalaisen ruoan tuotanto.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Mitä jos me maanviljelijät vaan lopetettais koko touhu. Saadaan 340 000 uutta työtöntä tähän maahan, kun lopetetaan suomalaisen ruoan tuotanto.

Kertoo Tukiaisen isäntä ja jatkaa...

ongelmahan on se että maanviljelijä saa kuitenkin pitää voitot hyviltä kausilta mutta ulkoistaa huonojen kausien riskin yhteiskunnalle. Miksi katokorvaus ei voisi olla ainakin osittain laina, joka maksettaisiin takaisin parempina kausina?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hyvä kysymys. Samalla Suomessa on paljon sesonkiyrittäjiä jotka kantaa ihan itse riskin mm. sateisesta kesästä tai vähälumisesta talvesta. en ymmärrä miksi maanviljelijät olisivat erityisasemassa.

Tulet toimeen ilman ruokaa tai 30-kertaisella hinnalla vai?

Mihin tutkimukseen tai muuhun viitataan tässä pelkkiä yläpeukutuksia tähän mennessä saaneeseen kommenttiin, että ilman maataloustukia ruuan tuotanto loppuu tai hinnat 30-kertaistuvat?

Mitä ihmettä horiset jostain "katokorvauksista" jotka ovat jo historiaa?

Silloinkin, kun niitä vielä sai, niin yksikään maatila ei voinut budjetoida toimintaansa ja perheensä elantoa katokorvausten varaan. Ne eivät korvanneet läheskään koko vahinkoa.

Vierailija kirjoitti:

Katokorvauksia ei ole maksettu muutamaan vuoteen.

Katokorvauksia ei ole ollut vuosiin.

Silloinkin, kun järjestelmä oli, oli korvaustaso sellainen, että korvausten jälkeenkin jäi tappiolle.

Kumma, kun tästä aiheesta jauhetaan edelleen.

P.S. en ole koskaan jakenut katokorvausta silloin, kun järjestelmä oli olemassa, tyhjän saa pyytämättäkin.

Vierailija kirjoitti:

Niin. Mitä jos me maanviljelijät vaan lopetettais koko touhu. Saadaan 340 000 uutta työtöntä tähän maahan, kun lopetetaan suomalaisen ruoan tuotanto.

Lisäksi ollaan kaikki laihiksella, jos sattuu joku suurempi kansainvälinen kriisi tai globaalit katovuodet. Silloin saa Stadin pikkukokoomuslaiset heilutella rupisia setelitukkojaan, eikä ketään silti kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

ongelmahan on se että maanviljelijä saa kuitenkin pitää voitot hyviltä kausilta mutta ulkoistaa huonojen kausien riskin yhteiskunnalle. Miksi katokorvaus ei voisi olla ainakin osittain laina, joka maksettaisiin takaisin parempina kausina?

Katokorvausta ei enää ole vuosiin maksettu eli rauhoitu

Eihän tuo täysin edes pidä paikkaansa. Katokorvauksista huolimatta maanviljelijä kuitenkin ottaa riskejä siinä missä muutkin yrittäjät. Kymmenessä vuodessa esim. tilojen velkaantuminen on kasvanut huomattavasti. Tilakoot kasvaa, laitteet kallistuu jne. Muistan itsekin nuorena heittäneeni tutuille maanviljelijöille jotain maataloustukiläppää, että tarvii varmaan uuden ladon, että rahat mahtuu. Mutta sittemmin oon päässyt vähän paremmin asioihin sisälle, en tiiä kuka tuota maanviljelijän duunia niin romantisoi (siis riskittömäksi). Yks tuttu opettaja valitteli kun maajusseilla ei ole mitään vastuuta riskistään, teki mieli sanoa jotain siitä etteipä sullakaan oo mitään vastuuta minkälaisia palleroita sun laitos tuottaa (huono vertaus toki, yrittäjä vs. palkansaaja).