1987 syntyneistä kolmannes saanut psyk. diagnoosin tai lääkkeitä ja tilanne on vain pahentunut nuoremmilla

Niin, miksei puhuta?

Hyvä business. Mitä enemmän syötetään lääkkeitä, sitä enemmän on sairaitakin. Erityisesti mt-syistä johtuvat eläköitymiset ovat räjähtäneet käsiin. Niin hyvin ne lääkkeet toimivat.

Ollaan kaikki hulluja :D

t. 1990

Laman alla syntyneitä ihmisiä. Opiskelujen ja työelämän vaatimukset ovat kiristyneet, jo opiskellessa moni ymmärtää ettei varmaa työpaikkaa ole enää olemassa. Mt-palvelut ovat heikkotasoisia, paitsi jos on rahaa millä maksaa. Mt-puolen laitospaikkoja on vähennetty, ja avohoitoa lisätty.

Jos haluaa mt-eläkkeelle, täytyy olla näyttöjä pitkältä ajalta. Jos aikoo saada eläkkeen kolmikymppisenä, on pitänyt hankkia vahvaa näyttöä ainakin 10 vuoden ajalta.

Koska edelleen typerät, ylemmyydentuntoiset ja tietämättömät ihmiset levittävät sellaista käsitystä, että mt-ongelmiin sairastuvat ovat vain erityistapauksia, ja heissä itsessään on jotain poikkeuksellista vialla sen sijaan, että ymmärrettäisiin kyseessä olevan kansallinen epidemia ja jotain tarttis tehdä. Juuri yhdessä ketjussa kilvan peukutettiin kommenttia, jossa julistettiin, että mt-ongelmaiset ovat vain heikkoja yksilöitä, jotka eivät pärjää kuten normaalit ihmiset. Normaali ihminen kun ei mt-ongelmiin sairastu. No kappas, kun tilastot näyttävät, että mt-ongelmat ovat uusi normaali ja niihin voi sairastua kuka vain ja mistä lähtökohdista vain. Eivät ne ole minkään pienen erityisongelmaisen marginaaliryhmän asia. Eli leimaava ja ylimielinen asenne estää asiasta puhumisen ja siihen vaikuttamisen. Niin kauan kuin asia nähdään alunalkaenkin viallisten, huonompien ali-ihmisten marginaaliongelmana, niin ei siihen haluta resurssejakaan laittaa. 

Ihmiset haluaa jotain varmuutta elämältä, eli varhaiseläkkeen mielenterveysperustein.

Vain ulkomainen työvoima voi meidät enää pelastaa

Hyvä että nykyään välitetään, ennen sai kärsiä yksin.

Vierailija kirjoitti:

Koska edelleen typerät, ylemmyydentuntoiset ja tietämättömät ihmiset levittävät sellaista käsitystä, että mt-ongelmiin sairastuvat ovat vain erityistapauksia, ja heissä itsessään on jotain poikkeuksellista vialla sen sijaan, että ymmärrettäisiin kyseessä olevan kansallinen epidemia ja jotain tarttis tehdä. Juuri yhdessä ketjussa kilvan peukutettiin kommenttia, jossa julistettiin, että mt-ongelmaiset ovat vain heikkoja yksilöitä, jotka eivät pärjää kuten normaalit ihmiset. Normaali ihminen kun ei mt-ongelmiin sairastu. No kappas, kun tilastot näyttävät, että mt-ongelmat ovat uusi normaali ja niihin voi sairastua kuka vain ja mistä lähtökohdista vain. Eivät ne ole minkään pienen erityisongelmaisen marginaaliryhmän asia. Eli leimaava ja ylimielinen asenne estää asiasta puhumisen ja siihen vaikuttamisen. Niin kauan kuin asia nähdään alunalkaenkin viallisten, huonompien ali-ihmisten marginaaliongelmana, niin ei siihen haluta resurssejakaan laittaa. 

Oikeassa olet. Lääketiede on kautta aikain ollut ihmisten hallintaan liittyvää tiedettä, eli eliitin käyttämää valtaa. Tyypillistä kategorisointia ja mädän yhteiskunnan toiminaa, jossa nähdään vain luusereita ja voittajia.

Samaan aikaan kasvatustieteilijät väittävät, että nykyajan kasvatusmenetelmät ehkäisevät psyykkisiä ongelmia ja traumoja. Kun oikeasti tilanne on täysin päinvastoin.

Lastenkasvatuksessa pitäisi palata esim. 50-luvun käytäntöihin ja menetelmiin jotta ehkäistäisiin psyykkisten ongelmien ja sitä kautta syrjäytymisen entistäkin pahempi käsiin räjähtäminen.

Liian helppo elämä, liikaa vapaa-aikaa, liikaa kaikkea. Ei tavoitteita, ei jakseta viitsitä mitään. Kynsi katkeaa -kriisi. Kissa kuolee - kuukauden sairausloma. En saa työtä jota haluaa - mt-ongelma. Joku jättää - valtava kriisi ja vuosi pois töistä.

Maailmasta on kokonaisuudessaan joka tavalla tullut aivan liian ruma vuosien saatossa, eipä siis ihme, että yhä useammat sairastuvat.

Nykyisin diagnoosin saa myös paljon helpommin kuin ennen joten ei diagnoosien määrä vielä oikein kerro mitään. 

Miten näitä nuoria ja kuka elättää kun eivät edes nuorina jaksa töissä käydä?

Vierailija kirjoitti:

Samaan aikaan kasvatustieteilijät väittävät, että nykyajan kasvatusmenetelmät ehkäisevät psyykkisiä ongelmia ja traumoja. Kun oikeasti tilanne on täysin päinvastoin.

Lastenkasvatuksessa pitäisi palata esim. 50-luvun käytäntöihin ja menetelmiin jotta ehkäistäisiin psyykkisten ongelmien ja sitä kautta syrjäytymisen entistäkin pahempi käsiin räjähtäminen.

Saman tien myös aikuisten osalta. Viina kortille, seksi avioliiton ulkopuolella syntiä jne.

Vierailija kirjoitti:

Miten näitä nuoria ja kuka elättää kun eivät edes nuorina jaksa töissä käydä?

Eikös ole ihme, että jaksan aamuisin lähteä koululle ja töihin vaikka minulla on herätessäni ennen lääkkeiden ottoa fiilis, että tahtoisin vaan vetää ranteet auki?

Eiköhän näin tee myös hyvin moni muukin.

Koska huono omatunto. Lapset tarvitsevat rinnalleen turvallisen aikuisen, sekä pysyvyyttä ja jatkuvuutta ympärilleen.

"Syitä" mm; Vanhempien pitkät työpäivät, puuttuvat isovanhemmat, erot, uusperheet ym. Ihan perussettiä. Kommunikointi rajoittuu kännyköillä näpyttelyyn, ei läheisyyttä, haleja tai aitoa läsnäoloa.

Alan olemaan sitä mieltä että, joku sukupuolikiintiö näihin verorahojen käyttöön on saatava. Mitä järkeä maksaa veroja kun toinen sukupuoli vie niistä leijonan osan, ja vastineeksi saan huonompia palveluita ja vi.t.uilua?

Vierailija kirjoitti:

Alan olemaan sitä mieltä että, joku sukupuolikiintiö näihin verorahojen käyttöön on saatava. Mitä järkeä maksaa veroja kun toinen sukupuoli vie niistä leijonan osan, ja vastineeksi saan huonompia palveluita ja vi.t.uilua?

Anteeksi, mutta miten tää liittyy aiheeseen?