Känni-illan jälkeinen henkinen morkkis on 100% pahempi kuin fyysiset oireet

Nice nice, ei sulla olis parikymppiä heittää?

Juuri tuon takia en enää käytä alkoholia lainkaan. Tuo megalomaaninen morkkis kun tuli silloinkin (ja kesti pahimmillaan viikon) kun olin tissuttanut yksin kotona enkä edes tehnyt mitään noloa tai ylipäätään mitään. Aamulla oli kuitenkin aina sellainen olo, että tekisi mieli mennä maailmaa piiloon maton alle. Ilmeisesti johtui omalla kohdalla vanhenemisesta kun ei moista ongelmaa nuorena ollut.

Tuttu tunne, menee ohi kun aivojen välittäjäaineiden tasot palaavat normaalille tasolle. Voi viedä parikin päivää. Kukaan tuskin muistaa sanomisiasi, kun miettivät vain omia tyhmiä sanomisiaan, joita sinä taas et muista. Toki jos tuntuu vielä myöhemminkin että mopo lähti ihan käsistä niin ehkä siinä on miettimisen paikka oman juomisen ja/tai noiden sinua kännissä vaivanneiden asioiden suhteen. Kyllä se siitä!

Perus. Serotoniiniämpäri on tyhjillään ja seinät kaatuvat.

Ei tuota kukaan muista vuoden päästä. 

Vierailija kirjoitti:

Perus. Serotoniiniämpäri on tyhjillään ja seinät kaatuvat.

Ei tuota kukaan muista vuoden päästä. 

Taas keittiöpsykologit vauhdissa. Morkkis ja mieliala ei ole kiinni "serotoniiniämpärin tasosta" vaan aivokemia on äärimmäisen monimutkainen yhdistelmä eri neurokemikaalien toimintaa.

Sitä paitsi krapula-ahdistus liittyy ennemmin aivojen tulehdustilaan, kuin "neurokemikaalien vähyyteen".

Vierailija kirjoitti:

Tuttu tunne, menee ohi kun aivojen välittäjäaineiden tasot palaavat normaalille tasolle. Voi viedä parikin päivää. Kukaan tuskin muistaa sanomisiasi, kun miettivät vain omia tyhmiä sanomisiaan, joita sinä taas et muista. Toki jos tuntuu vielä myöhemminkin että mopo lähti ihan käsistä niin ehkä siinä on miettimisen paikka oman juomisen ja/tai noiden sinua kännissä vaivanneiden asioiden suhteen. Kyllä se siitä!

Kiitos! En tosiaan ollut ainut känniläinen, joten muilla varmaan samanlaisia fiiliksiä. On se vaan kumma

miten ei vielä kolmekymppisenäkään saa itseään pidettyä aisoissa. Morkkis vaan pahenee vuosi vuodelta. Parempi siirtyä kokonaan mehulinjalle.

Ap

Minulla ei ole paljon kokemusta kummastakaan. Kerran kyllä oksensin ja muutaman kerran on vähän harmittanut joku pieni hölmöily. Yleensä en kärsi sen enempää henkisestä kuin ruumiillisestakaan krapulasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perus. Serotoniiniämpäri on tyhjillään ja seinät kaatuvat.

Ei tuota kukaan muista vuoden päästä. 

Taas keittiöpsykologit vauhdissa. Morkkis ja mieliala ei ole kiinni "serotoniiniämpärin tasosta" vaan aivokemia on äärimmäisen monimutkainen yhdistelmä eri neurokemikaalien toimintaa.

Sitä paitsi krapula-ahdistus liittyy ennemmin aivojen tulehdustilaan, kuin "neurokemikaalien vähyyteen".

Joillakin sekoaa nuppi ihan totaalisesti kun ovat mielialalääkityksellä ja ottavat alkoa päälle. Lääkitys nostaa serotoniinia ja alkoholin kanssa se ampuu katon läpi. Jos kännissä ei ole joutunut putkaan tai sairaalaan niin darrassa on lähellä ettei jouduta osastolle pelkojen takia, serotoniini menee vajareille.

Oot sitä mieltä että serotoniini ei vaikuta neurokemikaaleihin ja aivokemiaan yhtään?

Mä tissuttelin perjantaina sikspäkin kotona yksin. Söin hyvin päälle ja monta tuoppia vettä ennen unta ja aina unen välissä.

Silti aamulla maailmanluokan hedari ja sen jälkeen on ahdistanut niin paljon, että otin nyt rauhoittavan et saan nukuttua. Morkkis on, ilman mitään syytä, katselin vain telkkaria ja siivoilin. Yleensä siinä torstaina vasta alkaa helpottamaan

Tässä pitää joko lopettaa kokonaan tai alkaa juomaan useammin.

Jaa. Mulla on varmaan joku alkoholistigeeni kun ei tule krapulaa vaikka kuinka kaataa. Morkkis voi tulla jos jotain typeryyksiä tulee selitettyä, mutta siinä se.

Tuppaa se nykyään olemaan morkkis vaikka ottais ihan siivostikin. Sit sitä aamulla laskeskelee paljonko meni ja vituttaa.

Kannattaa vaihtaa miedompaan päihteeseen niin ei tule morkkiksia tai muitakaan jälkioireita päihteen käytöstä. No sakot voit tulla koska vähemmän haitallisen päihteen käyttö on suomessa rikos. En kyllä ymmärrä miten itseen kohdistuva teko voi olla rikos?

Sekä henkinen että fyysinen krapula viestii, että on toiminut väärin itseään kohtaan. Siis vaatii jatkossa muutosta.

Itselläni ei ole koskaan tullut minkään sortin henkistä morkkista. Nuorena tuli kyllä kova fyysinen krapula, karmea päänsärky ja oksentelu pitkälle iltaan. Jossain kolmekymppisenä sekin meni pois joten nykyään runsaammankin juomisen ainoa sivuvaikutus on päänsärky, joka lähtee lääkkeellä pois. 

Aina on tullut hirveä ja pidempiaikainen mielialan lasku jos selkeästi humalan puolelle on mennyt.

Jos nuorempana jossain häissä tai työpaikan pikkujouluissa törttöili, oli morkkis jo hengenvaarallinen ja laukaisi pidempikestoisen masennuksen.

Em. syistä olen varovainen alkoholin suhteen nykyään.

Aivokemiaa jai se on, mutta voi siinä olla jotain menneisyyden psyykkistä painolastia mukana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perus. Serotoniiniämpäri on tyhjillään ja seinät kaatuvat.

Ei tuota kukaan muista vuoden päästä. 

Taas keittiöpsykologit vauhdissa. Morkkis ja mieliala ei ole kiinni "serotoniiniämpärin tasosta" vaan aivokemia on äärimmäisen monimutkainen yhdistelmä eri neurokemikaalien toimintaa.

Sitä paitsi krapula-ahdistus liittyy ennemmin aivojen tulehdustilaan, kuin "neurokemikaalien vähyyteen".

Joillakin sekoaa nuppi ihan totaalisesti kun ovat mielialalääkityksellä ja ottavat alkoa päälle. Lääkitys nostaa serotoniinia ja alkoholin kanssa se ampuu katon läpi. Jos kännissä ei ole joutunut putkaan tai sairaalaan niin darrassa on lähellä ettei jouduta osastolle pelkojen takia, serotoniini menee vajareille.

Oot sitä mieltä että serotoniini ei vaikuta neurokemikaaleihin ja aivokemiaan yhtään?

Kyllä tuollainen vaikutus äärimmäisen harvinaista on. Itse asiassa aika monella mnee niin, että mielialalääkityksellä ei tule sitä henkistä krapulaa vaikka olisi muuten tullut. Esim. exäni alkoi vähän liikaakin alkoholisoitua käyttäessään SSRI lääkettä tästä syystä. Ennen paskamaiset darrat ahdistuksineen oli pitäneet juomiskertoja kurissa, mutta lääke vei sen oireen pois joten tissuttelu alkoi maistua.

Ei noita juttuja enää kukaan muista, paitsi sinä itse, ole huoletta.

Vierailija kirjoitti:

Sekä henkinen että fyysinen krapula viestii, että on toiminut väärin itseään kohtaan. Siis vaatii jatkossa muutosta.

Samoin ajattelen. Krapulasta, ruumiillisista ja henkisistä oireista, puhutaan niin kuin ne kuuluisivat normaaliin elämään, vaikka kyse on siitä, että tekee itsensä sairaaksi ja käyttäytyy ja puhuu holtittomasti, ajattelemattomasti tai loukkaavasti.

Jos määrät ja alkoholin vaikutus itseen ovat kerta toisensa jälkeen sellaiset, että joutuu sairastamaan ja katumaan käyttäytymistään ja selvittelemään mahdollisia ristiriitoja, niin silloin on syytä miettiä, onko se viisasta.

Tsemppiä! Et ole ainut, olen kanssa aikoinaan säätänyt ihan kunnolla kännissä ja se huono olo on kestänyt viikkoja juomisen jälkeen.

Nykyäänkin välillä muutun yliseksuaaliseksi, menen puhumaan kaikille, flirttailen ja kerron kavereille että milloin kukakin mies on mielestäni kuuma. Todella todella noloa. Ei se lievitä silti häpeää, että muutkin sönköttivät kännissä nolouksia. Sitä miettii vain niitä omia edesottamuksiaan.

Mutta kyllä se siitä, eikä tuo nyt kuulostanut edes hirveän pahalle.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuon takia en enää käytä alkoholia lainkaan. Tuo megalomaaninen morkkis kun tuli silloinkin (ja kesti pahimmillaan viikon) kun olin tissuttanut yksin kotona enkä edes tehnyt mitään noloa tai ylipäätään mitään. Aamulla oli kuitenkin aina sellainen olo, että tekisi mieli mennä maailmaa piiloon maton alle. Ilmeisesti johtui omalla kohdalla vanhenemisesta kun ei moista ongelmaa nuorena ollut.

Mulla tää sama. Nykyään aina se henkinen paha olo on pahempi vaikkei ois mitään ees tehny. Outoa, mutta on siinä puolensa ettei tee mieli juoda kun korkeintaan pari.