A-studio, pakkoruotsi

Kaksikielinen Suomi takaa suomenruotsalaisille käytännössä työpaikat aina "suomalaisten ohi".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä sitä ruotsinkieltä voi käyttää? Paitsi matkustamalla Ruotsiin.

Koko suomen alueella ihan missä vaan. Kaikkien suomalaisten pitäisi osata ruotsia joten mikä estää käyttämästä ruotsia vaikka lähikaupan kassalla tai torikahvilassa asioidessa?

No kun ei osaa. Kyllä varmaan jonkin "En kaffe tack" voi kuka tahansa opetella, mutta ei se mitään kielitaitoa ole.

Niin ja se onkin ongelma kun mietitään sitä rahamäärää millä ruotsin kieleen ja ruotsin opetukseen panostetaan ja sitten yksilöt eivät ota sitä vastaan vaan antavat kielitaidon valua kuin veden hanhen selästä pois!

Jos ruotsia kerran opetetaan suomessa niin sitten pitäisi olla oikeasti sellaiset kokeet ja vaatimukset ettei siitä pääsisi laistamaan, pakollinen yo-ruotsi takaisin ja riittävän vaikeana ettei mene oikeasti edes läpi ellei osaa, sitten myös ammattikouluun jonkinlainen vastaava kirjoitelma ruotsiksi ja yliopistoihin ja AMKseen vielä pakollista yo-ruotsia haastavammat ruotsin testit mitä ilman ei tutkintoa tule.

Pistetään sitten samantien pakkopitkämatikka ja riittävän vaikeena niin päästään eroon suuresta osasta turhimohumanistimaistereita. Just sitä porukkaa joka nysvää koko uransa jossain valtion rahoittamassa laitoksessa tai tutkimusprojektissa ja tuottaa suomen sisäisistä asioista tutkimustuloksia jotka ei kiinnosta muita kuin toisia kaltaisiaan. Ja ulkomailla noiden poistumista ei huomaa kukaan kun nuo ei tuota materiaalia jota kukaan lukisi muualla. 

Vierailija kirjoitti:

Missä sitä ruotsinkieltä voi käyttää? Paitsi matkustamalla Ruotsiin.

Ei sielläkään sitä tarvitse. Kaikki puhuvat englantia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jollekin tulee yllätyksenä, ettei 30% osaa ruotsia ollenkaan. Eihän sitä käytetä yhtään missään. Luulen, ettei sitä osaa kunnolla 80% väestöstä.

No sen vuoksi ruotsin kielen opiskelua onkin tehostettava ja opiskelun alkua aikaistettava Suomessa! Lapsena sen kielen oppii parhaiten!

Anna-Maja Henriksson sanoi aivan oikein, että ruotsin kielen osaaminen romahti siinä vaiheessa, kun siitä tuli vapaaehtoinen aine ylioppilaskirjoituksissa. Ja onhan nuo ruotsin kielen kirjoitusten yo-pisterajat nykyään suorastaan järkyttävää katsottavaa! Aivan käsittämättömän matalilla pisteillä saa kunkin arvosanan, siis niin rimaa hipoen A:n kuin parhaimman arvosanan eli L:n.

Ihan kuin kyseessä olisi joku elintärkeä taito, jota aikaistetaan ja pakotetaan niin kauan, että kovakalloisinkin henkilö oppii puhumaan sujuvasti. Mikä järki? Tuohan on valtavaa resurssien tuhlausta, koska kuten täälläkin on todettu, niin bisnesmaailmassa ei käytetä sellaista kieltä, jota joku osaa sinne päin. Kyllä se englanti jyrää lähes aina.

Ja meitäkin on pilvin pimein, jotka olemme kirjoittaneet pakolla 90-luvulla ruotsin, emmekä osaa tai käytä sitä yhtään missään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä sitä ruotsinkieltä voi käyttää? Paitsi matkustamalla Ruotsiin.

Ei sielläkään sitä tarvitse. Kaikki puhuvat englantia.

No sinä nyt et osaa edes suomea näköjään, kysyttiin missä VOI käyttää ja sitten vastaat ettei TARVITSE no ei varmaan tartte edes suomessa suomea käyttää kyllä enkulla pärjää daa :D On kyllä aika lol nää perustelut :D

Ruotsinkieli yleensä liittyy tiettyihin rannikkokuntiin ja Ahvenanmaahan, jossakin toisessa kunnassa pärjätään englannilla ja suomella. Sote alalla tai virastoissa ruotsi on yleensä oleellisempi kuin jollakin toisella alalla. Säästäisi paljon rahaa sekä aikaa, jos joka ammattikoulussa ei ole pakollista ruotsia, vaan keskitytään oleellisempiin asioihin tai alan turvallisuuskysymyksiin (vaikka tehtaalla).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jollekin tulee yllätyksenä, ettei 30% osaa ruotsia ollenkaan. Eihän sitä käytetä yhtään missään. Luulen, ettei sitä osaa kunnolla 80% väestöstä.

No sen vuoksi ruotsin kielen opiskelua onkin tehostettava ja opiskelun alkua aikaistettava Suomessa! Lapsena sen kielen oppii parhaiten!

Anna-Maja Henriksson sanoi aivan oikein, että ruotsin kielen osaaminen romahti siinä vaiheessa, kun siitä tuli vapaaehtoinen aine ylioppilaskirjoituksissa. Ja onhan nuo ruotsin kielen kirjoitusten yo-pisterajat nykyään suorastaan järkyttävää katsottavaa! Aivan käsittämättömän matalilla pisteillä saa kunkin arvosanan, siis niin rimaa hipoen A:n kuin parhaimman arvosanan eli L:n.

Ja sitten kun me kaikki osataan ruotsia hyvin, tapahtuu mitä ? Meille kaikille ei niitä ruotsinopen paikkoja riitä. Missä me sitä ruotsia käytetään, niinkuin oikeesti?

Aina voi vaihtaa torikojua, veikkaan että asia ratkee sillä :)

Ohjelma oli aivan törkeän yksipuolinen, sillä ääneen pääsivät vain ruotsinkielen puolustapuhujat. Ville Rydmanilla sentään oli järkeviäki mielipiteitä.

Ohjelmassa mm, ihmeteltiin sitä, että miten voi olla mahdollista, että 26% suomalaisista ei osaa ruotsia. Kukaan ei muistanut sitä, että ennen peruskoulun tuloa eli 40 - 45 vuotta sitten ruotsia opiskeltiin vasta oppikoulussa, jonne pääsi noin puolet ikäluokasta. Toinen puoli ikäluoksta jäi vaille ruotsinkielen opetusta ja aika harva heistä on sitä omin päin opiskellut.

Eikä A-studio tietenkään viitsinyt nähdä sitä vaivaa, että olisi oikeasti selvittänyt kuinka moni ruotsia opiskellut on oikeasti tarvinnut sitä säännöllisesti työsään tai vapaa-ajallaan. Se, että noin puolet arveli ruotsin osaamisesta olevan hyötyä, ei kerro tästä asiasta yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkieli yleensä liittyy tiettyihin rannikkokuntiin ja Ahvenanmaahan, jossakin toisessa kunnassa pärjätään englannilla ja suomella. Sote alalla tai virastoissa ruotsi on yleensä oleellisempi kuin jollakin toisella alalla. Säästäisi paljon rahaa sekä aikaa, jos joka ammattikoulussa ei ole pakollista ruotsia, vaan keskitytään oleellisempiin asioihin tai alan turvallisuuskysymyksiin (vaikka tehtaalla).

Juuri uutisissa oli, että Helsingissä sote-aloille ei saada ruotsia osaavia. Ja kerrottiin, että ei sitä kaikkien tarvitse edes osata, koska tarvittaessa tulkki saadaan etänä.

Noi perustelut ruotsin puolesta ontuu niin pahasti, että perustelijat tekevät itsestään vain pellejä. He pitävät muita tyhminä, ja inttävät samoja tarinoitaan, ihan kuin ihmiset eivät tajuaisi, että ei sitä kieltä oikeasti tarvitse kuin marginaalinen osa väestöstä. Ihan jokainen voi jo omalla elämänkokemuksellaan olla asiantuntija tässä asiassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkieli yleensä liittyy tiettyihin rannikkokuntiin ja Ahvenanmaahan, jossakin toisessa kunnassa pärjätään englannilla ja suomella. Sote alalla tai virastoissa ruotsi on yleensä oleellisempi kuin jollakin toisella alalla. Säästäisi paljon rahaa sekä aikaa, jos joka ammattikoulussa ei ole pakollista ruotsia, vaan keskitytään oleellisempiin asioihin tai alan turvallisuuskysymyksiin (vaikka tehtaalla).

Juuri uutisissa oli, että Helsingissä sote-aloille ei saada ruotsia osaavia. Ja kerrottiin, että ei sitä kaikkien tarvitse edes osata, koska tarvittaessa tulkki saadaan etänä.

Ja kuinkahan usein edes tarvitaan tulkkia. Jos 5% väestöstä on äidinkieleltään ruotsinkielisiä, niin heistäkin valtaosa osaa suomea. On siis todella vähissä ne tilanteet, ettei kommunikointi olisi mahdollista.

Puhuin yliopistotutkintooni kuuluvasta pakollisesta virkamiesruotsista ruotsin sukulaisille ja he eivät sitten millään ymmärtäneet ja olivat aivan ihmeissään miksi Suomessa ruotsi on pakollinen osa tutkintoa. Enkä itsekkään asiaa pystynyt millään perustelemaan.. Englannin ymmärsivät ja sanoivat, ettei Tukholmassakaan enää saa palvelua ruotsiksi vaan englanniksi, kun on niin paljon muualta tulleita. 

Suomenruotsalaisilla on jokseenkin massiiviset edut mm. julkisessa palvelutasossa ja muutenkin ohituskaista elämässä. Esim. näillä on omat koulut, omat esikoulut, omat tarhat, oma terveydenhoito ja näköjään sairaalatkin, oma jatkokoulutus aina joihinkin erillisiin yliopistoihin ja yliopistolinjoihin asti. Suomenruotsalaisen on paljon helpompi päästä mm. opiskelemaan tiettyjä suosittuja aloja kuin suomenkielisen koska kiintiöt on erit. Lisänä helpotetun kasvu-urakan kruununa on ohituskaista tärkeisiin julkisiin virkoihin, varsinkin sinne huipputasolle kun noissa tupataan vaatimaan se kielitaito vaikkei sillä olisi mitään todellista tarvetta.

Kaikki tämä taataan sekä sillä että suomenruotsalaiset keskittyy omiin pikku ankkalampikuntiinsa tai niiden osiin sekä kasvattaa lapsensakin puhumaan vain ruotsia ja lukemaan oikeat uutisensa ruotsinkielisistä pikku sanomalehdistään. Varsinainen lukko koko tuolle eturykelmälle on sekä aulis muiden puolueiden ehdokkaiden vaalitukeminen joka varmistaa muiden puolueiden tuen mitä hölmöimmille ruotsalaisvaatimuksille sekä viimeisenä lukkona on pakkoruotsi jonka poistamista vastaan nämä ruotsinkieliset taistelevat verissä päin.

Tosiasiassa ruotsinkieliset ei halua tai tarvitse suomenkielisten pakkoruotsia mihinkään mutta se toimii hyvänä syöttinä ja esteenä sille ettei noille muille varsinaisille eduille tehdä mitään. Juuri siksi sitä hankaloitetaan aste asteelta koska rakennetaan aina vaan isompaa muuria ruotsinkielisten todellisten etujen poiston esteeksi.  

Esim. rahan säästön vuoksi olisi aika luontevaa kouluttaa suomenkieliset ja ruotsinkieliset kakarat samoiss akouluissa mutta ruotsinkielisille ei käy koska ei haluta kadottaa illuusiota tarpeellisesta ruotsinkielestä. Eihän sitä tarvittaisi jos kakarat oppisi suomea jo ala-asteella Niinpä kunnassa saattaa olla oma koulu parillekymmenelle ruotsinkieliselle lapselle ja suomenkielinen isompi ryhmä kuskataan 50 kilometria naapurikunnan isompaan kouluun.

Niinpä ehdotankin että ei aloiteta pakkoruotsista tätä ruotsittamisen vähentämistä vaan poistetaan aluksi turhat kaksikielivaatimukset julkisista viroista, sitten poistetaan turhat ja ylimitoitetut erilliset ruotsinkieliset yliopistolinjat, lopuksi toisen kotimaisen koe kaikilta jatko-opintotasoilta.

Sitten voidaan ruveta neuvottelemaan pakkoruotsista koulussa.

USA:ssa 13% väestöstä on espanjankielisiä, eikä siellä ole pakkoespanjaa. USA:ssa on mm. Texasissa ja Floridassa jopa muutamia suurkaupunkeja, joissa espanjankieli on enemmistönä. Näin on esimerkiksi Floridan toiseksi suurimmassa kaupungissa, kuuluisassa turistikaupungissa nimeltä Miami. Mutta ei, ei ole pakkoespanjaa USA:ssa.

Kanadassa taas yli 20% väestöstä on ranskankielisiä, mutta siellä pakkoranska on hyvin rajoitettua ja pääasiassa vain provinssikohtaista. Sitä on lähinnä vain provinsseissa, joissa ranskan kieli on enemmistönä, ylivoimaisesti suurimpana ranskankielisenä enemmistönä mainittakoon provisseista Quebec.

Entäs Suomessa? 5% väestöstä on ruotsinkielisiä ja koko kansan pitää opiskella ruotsia useita vuosia ja jokaisella koulutusasteella.

Vierailija kirjoitti:

Puhuin yliopistotutkintooni kuuluvasta pakollisesta virkamiesruotsista ruotsin sukulaisille ja he eivät sitten millään ymmärtäneet ja olivat aivan ihmeissään miksi Suomessa ruotsi on pakollinen osa tutkintoa. Enkä itsekkään asiaa pystynyt millään perustelemaan.. Englannin ymmärsivät ja sanoivat, ettei Tukholmassakaan enää saa palvelua ruotsiksi vaan englanniksi, kun on niin paljon muualta tulleita. 

Noinhan se käytännössä on. En ymmärrä, miksei tällaiset näkökulmat pääse koskaan esille noissa virallisissa keskusteluissa. Kaupungit tosiaan ovat monikielisiä ja englanti on usimmiten ainoa keino kommunikoida kaikkien kanssa.

Samoin työelämässä. Porukkaa on eri puolilta maailmaa ja käytännössä englanti on ainoa kieli, jota voidaan käyttää, että kaikki ymmärtää. Miksei tätä näkökulmaa oteta koskaan esiin? Se ei sulje pois sitä, etteikö ruotsia tai saksaa voisi lisänä joku osata ja käyttää sitä kahdenkesken tai pienissä ryhmissä joissain bisnesneuvottelutilanteissa.

Olisko pikkusen halvempaa opettaa 5% kansasta puhumaan suomea niin hyvin, että pärjäävät suomenkielellä, kuin opettaa 95% kansasta puhumaan ruotsia palvellakseen sitä viittä proossaa kansasta ruotsiksi?! Sehän se keskustelun viesti nimittäin oli, että meidän kaikkien pitää osata palvella pientä vähemmistöä heidän äidinkielellään.

Yläkoulun koulunkäynninohjaajana totean, että nuo ruotsin opiskeluun kulutettavat tunnit voisi hyödyntää muilla tavoin. Yhtäkään oppilasta ei kiinnosta aine (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta tietenkin). Työnkuvaan kuuluu luonnollisesti kannustaminen ja tukeminen, mutta se on välillä haastavaa, koska oppilaat tietävät hyvin, että ruotsia opiskellaan "turhaan".

Valinnaisen ylimääräisen kielen valinneet väsyvät myös herkästi usean kielen opiskeluun. Toki monella on lahjoja ja taitoja. Itsekin näin vain lukion ja amiksen käyneenä köyhänä kannustan ehdottomasti lukemaan kieliä, mutta VAPAAEHTOISINA.

Pitäisi satsata englantiin nuo turhat ruotsiin kulutettavat tunnit. Ja tämä henkilökohtaisena mielipiteenä vain, töissä olen toki på riktigt mukana. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä sitä ruotsinkieltä voi käyttää? Paitsi matkustamalla Ruotsiin.

Ei taida tulla suomalaisella ralliruotsilla ymmärretyksi Ruotsissa.

Ruotalaiset ei tajua vittuakaan jos niille sönkkää täällä opetettua suomenruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten jollekin tulee yllätyksenä, ettei 30% osaa ruotsia ollenkaan. Eihän sitä käytetä yhtään missään. Luulen, ettei sitä osaa kunnolla 80% väestöstä.

No sen vuoksi ruotsin kielen opiskelua onkin tehostettava ja opiskelun alkua aikaistettava Suomessa! Lapsena sen kielen oppii parhaiten!

Anna-Maja Henriksson sanoi aivan oikein, että ruotsin kielen osaaminen romahti siinä vaiheessa, kun siitä tuli vapaaehtoinen aine ylioppilaskirjoituksissa. Ja onhan nuo ruotsin kielen kirjoitusten yo-pisterajat nykyään suorastaan järkyttävää katsottavaa! Aivan käsittämättömän matalilla pisteillä saa kunkin arvosanan, siis niin rimaa hipoen A:n kuin parhaimman arvosanan eli L:n.

Tuo yo-kirjoitusten gaussaaminen on juuri niin hienoa eritysesti ruotsin kohdalla! Kun ketään ei vaan oikeasti kiinnosta ja silti niitä L:iä pitää jakaa sama määrä... Tuloksena tosiaan se, että arvosana ei kerro yhtään mitään, mutta eipä sillä niin väliä olekaan, koska kyseessä on puhtaasti poliittinen aine, jolle ei todellista tarvetta ole.