Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Missä iässä on turn-off jos nainen kertoo olevansa neitsyt?

Vierailija
04.08.2019 |

?

Kommentit (66)

Vierailija
41/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä 6-kymppisen neitsyeen pitää olla aika timmissä kunnossa ettei olisi turn-off.

Vierailija
42/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Onko sinulla siis jokin erityinen syy, miksi et ole "hankkiutunut eroon neitsyydestäsi"? Ellei kyseessä ole uskonto tai aseksuaalisuus, kyllähän tuo kuulostaa ulkopuolisen kannalta erikoiselta, ettei sinulla ole koskaan ollut poikaystävää ja seksiä. Ei kai siinä ole mistään arvostamisesta ja kunnioituksesta kyse vaan silkasta hämmennyksestä. 

Mistä teet johtopäätöksen, ettei minulla olisi ollut ikinä poikaystävää?  Erityisen uskonnollinen en koe tai tunne olevani. (kirkkoon kuulun rivijäsenenä, mutta niin kai aika moni muukin).

Hankkiutunut neitsyydestäni eroon?  Missä?

 Onko sinulle vierasta, ettei kaikilla meillä ei elämä; vai kohtaloksiko pitäisi kutsua sitä, kun ei 30 + vuotiaana ole tullut tilaisuutta jossa seksi kumppanin kanssa olisi tuntunut luontevalta ja tilanteeseen sopivalta niin, että kumpikin olisi sitä halunnut ja / tai ollut siihen valmis ja halukas.

 En minä ole, enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan, eikä tässä ole minusta mitään outoa.    

Olen eri kirjoittaja. Kyllä minusta ainakin on vähän outoa, jos yli kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ei ole tullut vastaan ketään, kenen kanssa haluaisi seksiä ja kokisi olevansa siihen valmis, olettaen siis, että ei ole aseksuaali. Tulee mieleen, että ovatkohan odotukset kumppanille ihan realistiset. Voi toki olla, että kyse on sattumasta, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että asiaan liittyy joitain psyykkisiä tekijöitä. Siihen, että suhde seksiin ja seksuaalisuuteen ei ole aivan luonteva, viittaa kohta "enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan". Ei seksi ole mitään haarojen aukomista - ei edes silloin, kun se tapahtuu vähemmän vakavassa suhteessa. Kun on ylittänyt reilusti iän, jossa lähes kaikilla muilla on jo seksikokemuksia, nousee kynnys koko ajan korkeammaksi ja mahdollisuudet löytää samanhenkinen kumppani vähenevät. Jos ei ketään sopivaa ole tuohon ikään mennessä onnistunut tapaamaan, millä todennäköisyydellä sellainen löytyy myöhemmin? Suurin osa yli kolmekymppisistä on joko parisuhteessa tai sitten käynyt jo läpi yhden tai useamman eron.

Höpsis, älä yleistä. Tutkimusten mukaan monella, yhä vanhemmalla ei ole ollut seksikokemuksia muualla maailmassa (ks. Areenasta esim. Rakkautta ja seksiä Japanissa ja muut R ja S-dokumentit), mutta ei myöskään meillä. Seksiä kokemattomat täysi-ikäiset tuskin kailottavat turuilla ja tanhuilla asiasta. Ja jos on 30+, 40+ tai 50+ seksuaalisesti kokematon, niin silloin kannattanee etsiä se toinen samanlainen kokematon ja alkaa kokeilu yhdessä. Silloin molemmilla on samanlainen tausta seksin suhteen ja luultavasti samanlaiset arvot, toiveet ym.

Olen nähnyt kyseisen dokumentin. Siinä kylläkin syyksi japanilaisten myöhään aloitetuille ja olemattomille seksikokemuksille esitettiin pariutumisikäisten heikot sosiaaliset taidot. Kulttuurisista syistä johtuen miehet ja naiset elävät erillään eivätkä opi luontevaa kanssakäymistä keskenään. Kolmekymppiset hihittivät ja peittivät kasvonsa käsillään, kun puhuttiin seurustelusta. Kokemattomille aikuisille suunnatulla rakkausleirillä pelattiin tutustumisleikkejä, joita länsimaissa yläkouluikäisetkin pitäisivät lapsellisina.

Totta kai kaiken ikäisissä on neitsyitä myös länsimaissa, ja varmasti parasta on, jos kolmekymppiset neitsyet löytävät toisensa. Tämä ei vain taida olla kovin helppoa, kun ilmiö tosiaan on hyvin harvinainen. Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.

En halua tuomita ketään vaan tuoda esiin sen näkökulman, että aivan varmasti ainakin osalla niistä, joiden seksielämän aloitus on viivästynyt, on taustalla psyykkisiä tekijöitä, aivan samoin kuin vaikka se, että asuu yli komekymppisenä vanhempien kanssa, joskus kertoo kyvyttömyydestä itsenäistyä ja epäterveestä riippuvuussuhteesta vanhempiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Onko sinulla siis jokin erityinen syy, miksi et ole "hankkiutunut eroon neitsyydestäsi"? Ellei kyseessä ole uskonto tai aseksuaalisuus, kyllähän tuo kuulostaa ulkopuolisen kannalta erikoiselta, ettei sinulla ole koskaan ollut poikaystävää ja seksiä. Ei kai siinä ole mistään arvostamisesta ja kunnioituksesta kyse vaan silkasta hämmennyksestä. 

Mistä teet johtopäätöksen, ettei minulla olisi ollut ikinä poikaystävää?  Erityisen uskonnollinen en koe tai tunne olevani. (kirkkoon kuulun rivijäsenenä, mutta niin kai aika moni muukin).

Hankkiutunut neitsyydestäni eroon?  Missä?

 Onko sinulle vierasta, ettei kaikilla meillä ei elämä; vai kohtaloksiko pitäisi kutsua sitä, kun ei 30 + vuotiaana ole tullut tilaisuutta jossa seksi kumppanin kanssa olisi tuntunut luontevalta ja tilanteeseen sopivalta niin, että kumpikin olisi sitä halunnut ja / tai ollut siihen valmis ja halukas.

 En minä ole, enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan, eikä tässä ole minusta mitään outoa.    

Olen eri kirjoittaja. Kyllä minusta ainakin on vähän outoa, jos yli kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ei ole tullut vastaan ketään, kenen kanssa haluaisi seksiä ja kokisi olevansa siihen valmis, olettaen siis, että ei ole aseksuaali. Tulee mieleen, että ovatkohan odotukset kumppanille ihan realistiset. Voi toki olla, että kyse on sattumasta, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että asiaan liittyy joitain psyykkisiä tekijöitä. Siihen, että suhde seksiin ja seksuaalisuuteen ei ole aivan luonteva, viittaa kohta "enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan". Ei seksi ole mitään haarojen aukomista - ei edes silloin, kun se tapahtuu vähemmän vakavassa suhteessa. Kun on ylittänyt reilusti iän, jossa lähes kaikilla muilla on jo seksikokemuksia, nousee kynnys koko ajan korkeammaksi ja mahdollisuudet löytää samanhenkinen kumppani vähenevät. Jos ei ketään sopivaa ole tuohon ikään mennessä onnistunut tapaamaan, millä todennäköisyydellä sellainen löytyy myöhemmin? Suurin osa yli kolmekymppisistä on joko parisuhteessa tai sitten käynyt jo läpi yhden tai useamman eron.

Höpsis, älä yleistä. Tutkimusten mukaan monella, yhä vanhemmalla ei ole ollut seksikokemuksia muualla maailmassa (ks. Areenasta esim. Rakkautta ja seksiä Japanissa ja muut R ja S-dokumentit), mutta ei myöskään meillä. Seksiä kokemattomat täysi-ikäiset tuskin kailottavat turuilla ja tanhuilla asiasta. Ja jos on 30+, 40+ tai 50+ seksuaalisesti kokematon, niin silloin kannattanee etsiä se toinen samanlainen kokematon ja alkaa kokeilu yhdessä. Silloin molemmilla on samanlainen tausta seksin suhteen ja luultavasti samanlaiset arvot, toiveet ym.

Olen nähnyt kyseisen dokumentin. Siinä kylläkin syyksi japanilaisten myöhään aloitetuille ja olemattomille seksikokemuksille esitettiin pariutumisikäisten heikot sosiaaliset taidot. Kulttuurisista syistä johtuen miehet ja naiset elävät erillään eivätkä opi luontevaa kanssakäymistä keskenään. Kolmekymppiset hihittivät ja peittivät kasvonsa käsillään, kun puhuttiin seurustelusta. Kokemattomille aikuisille suunnatulla rakkausleirillä pelattiin tutustumisleikkejä, joita länsimaissa yläkouluikäisetkin pitäisivät lapsellisina.

Totta kai kaiken ikäisissä on neitsyitä myös länsimaissa, ja varmasti parasta on, jos kolmekymppiset neitsyet löytävät toisensa. Tämä ei vain taida olla kovin helppoa, kun ilmiö tosiaan on hyvin harvinainen. Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.

En halua tuomita ketään vaan tuoda esiin sen näkökulman, että aivan varmasti ainakin osalla niistä, joiden seksielämän aloitus on viivästynyt, on taustalla psyykkisiä tekijöitä, aivan samoin kuin vaikka se, että asuu yli komekymppisenä vanhempien kanssa, joskus kertoo kyvyttömyydestä itsenäistyä ja epäterveestä riippuvuussuhteesta vanhempiin.

Ohs. Uteliaisuudesta:  Mihinkä otantaan tai tutkimukseen tuo väitteesi naisten kokeneisuudesta perustuu, kun väität ja esität, että (kertauksena) Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.?  

Vierailija
44/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Arvostamaan ja kunnioittamaan? Hyvksyä pitää toisen neitsyys tottakai. Mutta miksi erityisesti kunnioittaa, ikään kuin olisi parempi ihmisenä jos ei ole seksiä ollut?

Vierailija
45/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Onko sinulla siis jokin erityinen syy, miksi et ole "hankkiutunut eroon neitsyydestäsi"? Ellei kyseessä ole uskonto tai aseksuaalisuus, kyllähän tuo kuulostaa ulkopuolisen kannalta erikoiselta, ettei sinulla ole koskaan ollut poikaystävää ja seksiä. Ei kai siinä ole mistään arvostamisesta ja kunnioituksesta kyse vaan silkasta hämmennyksestä. 

Mistä teet johtopäätöksen, ettei minulla olisi ollut ikinä poikaystävää?  Erityisen uskonnollinen en koe tai tunne olevani. (kirkkoon kuulun rivijäsenenä, mutta niin kai aika moni muukin).

Hankkiutunut neitsyydestäni eroon?  Missä?

 Onko sinulle vierasta, ettei kaikilla meillä ei elämä; vai kohtaloksiko pitäisi kutsua sitä, kun ei 30 + vuotiaana ole tullut tilaisuutta jossa seksi kumppanin kanssa olisi tuntunut luontevalta ja tilanteeseen sopivalta niin, että kumpikin olisi sitä halunnut ja / tai ollut siihen valmis ja halukas.

 En minä ole, enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan, eikä tässä ole minusta mitään outoa.    

Olen eri kirjoittaja. Kyllä minusta ainakin on vähän outoa, jos yli kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ei ole tullut vastaan ketään, kenen kanssa haluaisi seksiä ja kokisi olevansa siihen valmis, olettaen siis, että ei ole aseksuaali. Tulee mieleen, että ovatkohan odotukset kumppanille ihan realistiset. Voi toki olla, että kyse on sattumasta, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että asiaan liittyy joitain psyykkisiä tekijöitä. Siihen, että suhde seksiin ja seksuaalisuuteen ei ole aivan luonteva, viittaa kohta "enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan". Ei seksi ole mitään haarojen aukomista - ei edes silloin, kun se tapahtuu vähemmän vakavassa suhteessa. Kun on ylittänyt reilusti iän, jossa lähes kaikilla muilla on jo seksikokemuksia, nousee kynnys koko ajan korkeammaksi ja mahdollisuudet löytää samanhenkinen kumppani vähenevät. Jos ei ketään sopivaa ole tuohon ikään mennessä onnistunut tapaamaan, millä todennäköisyydellä sellainen löytyy myöhemmin? Suurin osa yli kolmekymppisistä on joko parisuhteessa tai sitten käynyt jo läpi yhden tai useamman eron.

Höpsis, älä yleistä. Tutkimusten mukaan monella, yhä vanhemmalla ei ole ollut seksikokemuksia muualla maailmassa (ks. Areenasta esim. Rakkautta ja seksiä Japanissa ja muut R ja S-dokumentit), mutta ei myöskään meillä. Seksiä kokemattomat täysi-ikäiset tuskin kailottavat turuilla ja tanhuilla asiasta. Ja jos on 30+, 40+ tai 50+ seksuaalisesti kokematon, niin silloin kannattanee etsiä se toinen samanlainen kokematon ja alkaa kokeilu yhdessä. Silloin molemmilla on samanlainen tausta seksin suhteen ja luultavasti samanlaiset arvot, toiveet ym.

Olen nähnyt kyseisen dokumentin. Siinä kylläkin syyksi japanilaisten myöhään aloitetuille ja olemattomille seksikokemuksille esitettiin pariutumisikäisten heikot sosiaaliset taidot. Kulttuurisista syistä johtuen miehet ja naiset elävät erillään eivätkä opi luontevaa kanssakäymistä keskenään. Kolmekymppiset hihittivät ja peittivät kasvonsa käsillään, kun puhuttiin seurustelusta. Kokemattomille aikuisille suunnatulla rakkausleirillä pelattiin tutustumisleikkejä, joita länsimaissa yläkouluikäisetkin pitäisivät lapsellisina.

Totta kai kaiken ikäisissä on neitsyitä myös länsimaissa, ja varmasti parasta on, jos kolmekymppiset neitsyet löytävät toisensa. Tämä ei vain taida olla kovin helppoa, kun ilmiö tosiaan on hyvin harvinainen. Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.

En halua tuomita ketään vaan tuoda esiin sen näkökulman, että aivan varmasti ainakin osalla niistä, joiden seksielämän aloitus on viivästynyt, on taustalla psyykkisiä tekijöitä, aivan samoin kuin vaikka se, että asuu yli komekymppisenä vanhempien kanssa, joskus kertoo kyvyttömyydestä itsenäistyä ja epäterveestä riippuvuussuhteesta vanhempiin.

Ohs. Uteliaisuudesta:  Mihinkä otantaan tai tutkimukseen tuo väitteesi naisten kokeneisuudesta perustuu, kun väität ja esität, että (kertauksena) Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.?  

Naiset, jotka ovat itse menettäneet neitsyytensä 13-vuotiaana, tykkäävät ajatella, että suurin osa naisista on menettänyt sen samanikäisenä ja samalla tavalla.

Vierailija
46/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En mitään neitsyttä vaadi, mutta minusta olisi todella hienoa, jos tapaisin naisen, jolla ei ole ollut kauheasti miehiä, ja jolla ei ole myöskään lapsia eikä ole ollut avioliitossa. Rakastaisin tätä naista luultavasti enemmän kuin pystyisin ikinä rakastamaan sellaista hmmm... päinvastaista naista.

Eli ainakin itselleni se olisi plussa, samoin kuin se ettei olisi neitsyt mutta ei kauhean kokenutkaan.

t. Kolmevitonen mies jolla on ollut neljä seurustelua, ei lapsia eikä yhdessäasumista

No, mulla ei lapsia ole eikä tule, ei avioliittoa, vain muutaman miestä...mutta en kyllä tykkäisi, jos joku ihailisi mua sen takia. Ei halveksuakaan pidä. Vaan ottaa neutraalisti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Arvostamaan ja kunnioittamaan? Hyvksyä pitää toisen neitsyys tottakai. Mutta miksi erityisesti kunnioittaa, ikään kuin olisi parempi ihmisenä jos ei ole seksiä ollut?

Kyllä se parempi nainen on, jolla ei ole ollut seksiä ennen, sanotaanko 23 ikävuotta. Sen jälkeen en osaa sanoa sitten. Mutta ihan selkeää, että nainen jolla on neitsyys tallella päälle parikymppisenä, on parempi nainen kuin se, jolla se meni jo yläasteella.

Vierailija
48/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Onko sinulla siis jokin erityinen syy, miksi et ole "hankkiutunut eroon neitsyydestäsi"? Ellei kyseessä ole uskonto tai aseksuaalisuus, kyllähän tuo kuulostaa ulkopuolisen kannalta erikoiselta, ettei sinulla ole koskaan ollut poikaystävää ja seksiä. Ei kai siinä ole mistään arvostamisesta ja kunnioituksesta kyse vaan silkasta hämmennyksestä. 

Mistä teet johtopäätöksen, ettei minulla olisi ollut ikinä poikaystävää?  Erityisen uskonnollinen en koe tai tunne olevani. (kirkkoon kuulun rivijäsenenä, mutta niin kai aika moni muukin).

Hankkiutunut neitsyydestäni eroon?  Missä?

 Onko sinulle vierasta, ettei kaikilla meillä ei elämä; vai kohtaloksiko pitäisi kutsua sitä, kun ei 30 + vuotiaana ole tullut tilaisuutta jossa seksi kumppanin kanssa olisi tuntunut luontevalta ja tilanteeseen sopivalta niin, että kumpikin olisi sitä halunnut ja / tai ollut siihen valmis ja halukas.

 En minä ole, enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan, eikä tässä ole minusta mitään outoa.    

Olen eri kirjoittaja. Kyllä minusta ainakin on vähän outoa, jos yli kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ei ole tullut vastaan ketään, kenen kanssa haluaisi seksiä ja kokisi olevansa siihen valmis, olettaen siis, että ei ole aseksuaali. Tulee mieleen, että ovatkohan odotukset kumppanille ihan realistiset. Voi toki olla, että kyse on sattumasta, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että asiaan liittyy joitain psyykkisiä tekijöitä. Siihen, että suhde seksiin ja seksuaalisuuteen ei ole aivan luonteva, viittaa kohta "enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan". Ei seksi ole mitään haarojen aukomista - ei edes silloin, kun se tapahtuu vähemmän vakavassa suhteessa. Kun on ylittänyt reilusti iän, jossa lähes kaikilla muilla on jo seksikokemuksia, nousee kynnys koko ajan korkeammaksi ja mahdollisuudet löytää samanhenkinen kumppani vähenevät. Jos ei ketään sopivaa ole tuohon ikään mennessä onnistunut tapaamaan, millä todennäköisyydellä sellainen löytyy myöhemmin? Suurin osa yli kolmekymppisistä on joko parisuhteessa tai sitten käynyt jo läpi yhden tai useamman eron.

Höpsis, älä yleistä. Tutkimusten mukaan monella, yhä vanhemmalla ei ole ollut seksikokemuksia muualla maailmassa (ks. Areenasta esim. Rakkautta ja seksiä Japanissa ja muut R ja S-dokumentit), mutta ei myöskään meillä. Seksiä kokemattomat täysi-ikäiset tuskin kailottavat turuilla ja tanhuilla asiasta. Ja jos on 30+, 40+ tai 50+ seksuaalisesti kokematon, niin silloin kannattanee etsiä se toinen samanlainen kokematon ja alkaa kokeilu yhdessä. Silloin molemmilla on samanlainen tausta seksin suhteen ja luultavasti samanlaiset arvot, toiveet ym.

Olen nähnyt kyseisen dokumentin. Siinä kylläkin syyksi japanilaisten myöhään aloitetuille ja olemattomille seksikokemuksille esitettiin pariutumisikäisten heikot sosiaaliset taidot. Kulttuurisista syistä johtuen miehet ja naiset elävät erillään eivätkä opi luontevaa kanssakäymistä keskenään. Kolmekymppiset hihittivät ja peittivät kasvonsa käsillään, kun puhuttiin seurustelusta. Kokemattomille aikuisille suunnatulla rakkausleirillä pelattiin tutustumisleikkejä, joita länsimaissa yläkouluikäisetkin pitäisivät lapsellisina.

Totta kai kaiken ikäisissä on neitsyitä myös länsimaissa, ja varmasti parasta on, jos kolmekymppiset neitsyet löytävät toisensa. Tämä ei vain taida olla kovin helppoa, kun ilmiö tosiaan on hyvin harvinainen. Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.

En halua tuomita ketään vaan tuoda esiin sen näkökulman, että aivan varmasti ainakin osalla niistä, joiden seksielämän aloitus on viivästynyt, on taustalla psyykkisiä tekijöitä, aivan samoin kuin vaikka se, että asuu yli komekymppisenä vanhempien kanssa, joskus kertoo kyvyttömyydestä itsenäistyä ja epäterveestä riippuvuussuhteesta vanhempiin.

"Vuonna 1992 yli 30-vuotiaista 2 % ilmoitti, että he eivät ole koskaan olleet yhdynnässä. Viimeisen viiden vuoden aikana vähintään puolen vuoden jaksoja ilman sukupuoliyhdyntöjä on ollut viidesosa 30-50 -vuotiaista naisista ja noin 15 % samanikäisistä miehistä. Alla 25-vuotiailla tällaisia jaksoja on ollut joka toisella."

Lähde: Suomalainen seksi, toim. O. Kontula ja E. Haavio-Mannila, WSOY, 1993.

Osalla tietysti voi olla estoja, jotka viivästyttävät tai estävät seksikokeilujen aloituksen, mutta kaikille seksi tai seksuaalisuus ei välttämättä ole se elämän tärkein sisältö, monesta syystä myöskin, joten ei voi eikä pidä lähteä yleistämään.

Hmm, ja mitä tulee tuohon kotona yli 30-vuotiaaksi asumiseen... Maaseudulla se on monelle tilanteista johtuva pakko, ja tietysti tottumuskin, jos esim. nuorin lapsista ei ole perheellistynyt ja jää leskeksi jääneen vanhempansa kanssa asumaan vanhaan kotitaloon, koska vanhemmalla ei ole ajokorttia, mikä syrjäseuduilla on ehdoton edellytys. Tai aikunen lapsi on sen verran erityitapaus ettei pärjää yksin, joko työn, ajoneuvon tai sosiaalisen kömpelyyden puutteen vuoksi. Kaupungissa vanhempiensa kanssa, yli kolmekymppiset ovat ehkä sellainen ryhmä, johon viittaat?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Onko sinulla siis jokin erityinen syy, miksi et ole "hankkiutunut eroon neitsyydestäsi"? Ellei kyseessä ole uskonto tai aseksuaalisuus, kyllähän tuo kuulostaa ulkopuolisen kannalta erikoiselta, ettei sinulla ole koskaan ollut poikaystävää ja seksiä. Ei kai siinä ole mistään arvostamisesta ja kunnioituksesta kyse vaan silkasta hämmennyksestä. 

Mistä teet johtopäätöksen, ettei minulla olisi ollut ikinä poikaystävää?  Erityisen uskonnollinen en koe tai tunne olevani. (kirkkoon kuulun rivijäsenenä, mutta niin kai aika moni muukin).

Hankkiutunut neitsyydestäni eroon?  Missä?

 Onko sinulle vierasta, ettei kaikilla meillä ei elämä; vai kohtaloksiko pitäisi kutsua sitä, kun ei 30 + vuotiaana ole tullut tilaisuutta jossa seksi kumppanin kanssa olisi tuntunut luontevalta ja tilanteeseen sopivalta niin, että kumpikin olisi sitä halunnut ja / tai ollut siihen valmis ja halukas.

 En minä ole, enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan, eikä tässä ole minusta mitään outoa.    

Olen eri kirjoittaja. Kyllä minusta ainakin on vähän outoa, jos yli kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ei ole tullut vastaan ketään, kenen kanssa haluaisi seksiä ja kokisi olevansa siihen valmis, olettaen siis, että ei ole aseksuaali. Tulee mieleen, että ovatkohan odotukset kumppanille ihan realistiset. Voi toki olla, että kyse on sattumasta, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että asiaan liittyy joitain psyykkisiä tekijöitä. Siihen, että suhde seksiin ja seksuaalisuuteen ei ole aivan luonteva, viittaa kohta "enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan". Ei seksi ole mitään haarojen aukomista - ei edes silloin, kun se tapahtuu vähemmän vakavassa suhteessa. Kun on ylittänyt reilusti iän, jossa lähes kaikilla muilla on jo seksikokemuksia, nousee kynnys koko ajan korkeammaksi ja mahdollisuudet löytää samanhenkinen kumppani vähenevät. Jos ei ketään sopivaa ole tuohon ikään mennessä onnistunut tapaamaan, millä todennäköisyydellä sellainen löytyy myöhemmin? Suurin osa yli kolmekymppisistä on joko parisuhteessa tai sitten käynyt jo läpi yhden tai useamman eron.

Höpsis, älä yleistä. Tutkimusten mukaan monella, yhä vanhemmalla ei ole ollut seksikokemuksia muualla maailmassa (ks. Areenasta esim. Rakkautta ja seksiä Japanissa ja muut R ja S-dokumentit), mutta ei myöskään meillä. Seksiä kokemattomat täysi-ikäiset tuskin kailottavat turuilla ja tanhuilla asiasta. Ja jos on 30+, 40+ tai 50+ seksuaalisesti kokematon, niin silloin kannattanee etsiä se toinen samanlainen kokematon ja alkaa kokeilu yhdessä. Silloin molemmilla on samanlainen tausta seksin suhteen ja luultavasti samanlaiset arvot, toiveet ym.

Olen nähnyt kyseisen dokumentin. Siinä kylläkin syyksi japanilaisten myöhään aloitetuille ja olemattomille seksikokemuksille esitettiin pariutumisikäisten heikot sosiaaliset taidot. Kulttuurisista syistä johtuen miehet ja naiset elävät erillään eivätkä opi luontevaa kanssakäymistä keskenään. Kolmekymppiset hihittivät ja peittivät kasvonsa käsillään, kun puhuttiin seurustelusta. Kokemattomille aikuisille suunnatulla rakkausleirillä pelattiin tutustumisleikkejä, joita länsimaissa yläkouluikäisetkin pitäisivät lapsellisina.

Totta kai kaiken ikäisissä on neitsyitä myös länsimaissa, ja varmasti parasta on, jos kolmekymppiset neitsyet löytävät toisensa. Tämä ei vain taida olla kovin helppoa, kun ilmiö tosiaan on hyvin harvinainen. Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.

En halua tuomita ketään vaan tuoda esiin sen näkökulman, että aivan varmasti ainakin osalla niistä, joiden seksielämän aloitus on viivästynyt, on taustalla psyykkisiä tekijöitä, aivan samoin kuin vaikka se, että asuu yli komekymppisenä vanhempien kanssa, joskus kertoo kyvyttömyydestä itsenäistyä ja epäterveestä riippuvuussuhteesta vanhempiin.

Ohs. Uteliaisuudesta:  Mihinkä otantaan tai tutkimukseen tuo väitteesi naisten kokeneisuudesta perustuu, kun väität ja esität, että (kertauksena) Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.?  

Tähän Väestöliiton tuoreeseen tutkimukseen:

https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/sek…

Lainaus raportista: "Miehistä noin viidesosa ja naisista kymmenesosa oli ollut yhdynnässä ensimmäistä kertaa vasta 21-vuotiaana tai sitä vanhempana." Jos kymmenesosa naisista aloittaa seksielämän yli 21-vuotiaana, tarkoittaa tämä sitä, että yhdeksän kymmenestä aloittaa sen aikaisemmin.

Vierailija
50/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tämä asia on puhututtanyt jo ennenkin, esim. suomi24lla https://keskustelu.suomi24.fi/t/8803614/paljonko-yli-30v-kokemattomia

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mitään neitsyttä vaadi, mutta minusta olisi todella hienoa, jos tapaisin naisen, jolla ei ole ollut kauheasti miehiä, ja jolla ei ole myöskään lapsia eikä ole ollut avioliitossa. Rakastaisin tätä naista luultavasti enemmän kuin pystyisin ikinä rakastamaan sellaista hmmm... päinvastaista naista.

Eli ainakin itselleni se olisi plussa, samoin kuin se ettei olisi neitsyt mutta ei kauhean kokenutkaan.

t. Kolmevitonen mies jolla on ollut neljä seurustelua, ei lapsia eikä yhdessäasumista

No, mulla ei lapsia ole eikä tule, ei avioliittoa, vain muutaman miestä...mutta en kyllä tykkäisi, jos joku ihailisi mua sen takia. Ei halveksuakaan pidä. Vaan ottaa neutraalisti.

Miksei saa ihailla, jos olet parempi nainen? Mies arvostaa sinua siitä, että vaikutat naiselta joka ei leiki ihmissuhteilla.

Vierailija
52/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Arvostamaan ja kunnioittamaan? Hyvksyä pitää toisen neitsyys tottakai. Mutta miksi erityisesti kunnioittaa, ikään kuin olisi parempi ihmisenä jos ei ole seksiä ollut?

Saivarteletko? - Tarkoitus kai oli vain alleviivaa ja korostaa sitä, että haluaa tai haluaisi toisen hyväksyvän ilman mutinoita ja piikittelyä; uteluita tai halveksuntaa ja syyttelyä sen, ettei toinen ole aiemmin harrastanu seksiä, kumpaanin kanssa. (-Johan se om tässäkin keskustelussa saatu huomata, että 30 vuotiasta neitsyttä eivät kaikki pidä syystä ai toisesta ihan "normaalina").  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ellei kyseessä ole uskonto tai aseksuaalisuus, kyllähän tuo kuulostaa ulkopuolisen kannalta erikoiselta, ettei sinulla ole koskaan ollut poikaystävää ja seksiä. Ei kai siinä ole mistään arvostamisesta ja kunnioituksesta kyse vaan silkasta hämmennyksestä. 

On siinä kyse toisen ihmisen arvostamisesta, tai siis lähinnä sen puutteesta, jos käytetään sanaa turn-off (otsikon mukaan). 

Vierailija
54/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Onko sinulla siis jokin erityinen syy, miksi et ole "hankkiutunut eroon neitsyydestäsi"? Ellei kyseessä ole uskonto tai aseksuaalisuus, kyllähän tuo kuulostaa ulkopuolisen kannalta erikoiselta, ettei sinulla ole koskaan ollut poikaystävää ja seksiä. Ei kai siinä ole mistään arvostamisesta ja kunnioituksesta kyse vaan silkasta hämmennyksestä. 

Mistä teet johtopäätöksen, ettei minulla olisi ollut ikinä poikaystävää?  Erityisen uskonnollinen en koe tai tunne olevani. (kirkkoon kuulun rivijäsenenä, mutta niin kai aika moni muukin).

Hankkiutunut neitsyydestäni eroon?  Missä?

 Onko sinulle vierasta, ettei kaikilla meillä ei elämä; vai kohtaloksiko pitäisi kutsua sitä, kun ei 30 + vuotiaana ole tullut tilaisuutta jossa seksi kumppanin kanssa olisi tuntunut luontevalta ja tilanteeseen sopivalta niin, että kumpikin olisi sitä halunnut ja / tai ollut siihen valmis ja halukas.

 En minä ole, enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan, eikä tässä ole minusta mitään outoa.    

Olen eri kirjoittaja. Kyllä minusta ainakin on vähän outoa, jos yli kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ei ole tullut vastaan ketään, kenen kanssa haluaisi seksiä ja kokisi olevansa siihen valmis, olettaen siis, että ei ole aseksuaali. Tulee mieleen, että ovatkohan odotukset kumppanille ihan realistiset. Voi toki olla, että kyse on sattumasta, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että asiaan liittyy joitain psyykkisiä tekijöitä. Siihen, että suhde seksiin ja seksuaalisuuteen ei ole aivan luonteva, viittaa kohta "enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan". Ei seksi ole mitään haarojen aukomista - ei edes silloin, kun se tapahtuu vähemmän vakavassa suhteessa. Kun on ylittänyt reilusti iän, jossa lähes kaikilla muilla on jo seksikokemuksia, nousee kynnys koko ajan korkeammaksi ja mahdollisuudet löytää samanhenkinen kumppani vähenevät. Jos ei ketään sopivaa ole tuohon ikään mennessä onnistunut tapaamaan, millä todennäköisyydellä sellainen löytyy myöhemmin? Suurin osa yli kolmekymppisistä on joko parisuhteessa tai sitten käynyt jo läpi yhden tai useamman eron.

Höpsis, älä yleistä. Tutkimusten mukaan monella, yhä vanhemmalla ei ole ollut seksikokemuksia muualla maailmassa (ks. Areenasta esim. Rakkautta ja seksiä Japanissa ja muut R ja S-dokumentit), mutta ei myöskään meillä. Seksiä kokemattomat täysi-ikäiset tuskin kailottavat turuilla ja tanhuilla asiasta. Ja jos on 30+, 40+ tai 50+ seksuaalisesti kokematon, niin silloin kannattanee etsiä se toinen samanlainen kokematon ja alkaa kokeilu yhdessä. Silloin molemmilla on samanlainen tausta seksin suhteen ja luultavasti samanlaiset arvot, toiveet ym.

Olen nähnyt kyseisen dokumentin. Siinä kylläkin syyksi japanilaisten myöhään aloitetuille ja olemattomille seksikokemuksille esitettiin pariutumisikäisten heikot sosiaaliset taidot. Kulttuurisista syistä johtuen miehet ja naiset elävät erillään eivätkä opi luontevaa kanssakäymistä keskenään. Kolmekymppiset hihittivät ja peittivät kasvonsa käsillään, kun puhuttiin seurustelusta. Kokemattomille aikuisille suunnatulla rakkausleirillä pelattiin tutustumisleikkejä, joita länsimaissa yläkouluikäisetkin pitäisivät lapsellisina.

Totta kai kaiken ikäisissä on neitsyitä myös länsimaissa, ja varmasti parasta on, jos kolmekymppiset neitsyet löytävät toisensa. Tämä ei vain taida olla kovin helppoa, kun ilmiö tosiaan on hyvin harvinainen. Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.

En halua tuomita ketään vaan tuoda esiin sen näkökulman, että aivan varmasti ainakin osalla niistä, joiden seksielämän aloitus on viivästynyt, on taustalla psyykkisiä tekijöitä, aivan samoin kuin vaikka se, että asuu yli komekymppisenä vanhempien kanssa, joskus kertoo kyvyttömyydestä itsenäistyä ja epäterveestä riippuvuussuhteesta vanhempiin.

"Vuonna 1992 yli 30-vuotiaista 2 % ilmoitti, että he eivät ole koskaan olleet yhdynnässä. Viimeisen viiden vuoden aikana vähintään puolen vuoden jaksoja ilman sukupuoliyhdyntöjä on ollut viidesosa 30-50 -vuotiaista naisista ja noin 15 % samanikäisistä miehistä. Alla 25-vuotiailla tällaisia jaksoja on ollut joka toisella."

Lähde: Suomalainen seksi, toim. O. Kontula ja E. Haavio-Mannila, WSOY, 1993.

Osalla tietysti voi olla estoja, jotka viivästyttävät tai estävät seksikokeilujen aloituksen, mutta kaikille seksi tai seksuaalisuus ei välttämättä ole se elämän tärkein sisältö, monesta syystä myöskin, joten ei voi eikä pidä lähteä yleistämään.

Hmm, ja mitä tulee tuohon kotona yli 30-vuotiaaksi asumiseen... Maaseudulla se on monelle tilanteista johtuva pakko, ja tietysti tottumuskin, jos esim. nuorin lapsista ei ole perheellistynyt ja jää leskeksi jääneen vanhempansa kanssa asumaan vanhaan kotitaloon, koska vanhemmalla ei ole ajokorttia, mikä syrjäseuduilla on ehdoton edellytys. Tai aikunen lapsi on sen verran erityitapaus ettei pärjää yksin, joko työn, ajoneuvon tai sosiaalisen kömpelyyden puutteen vuoksi. Kaupungissa vanhempiensa kanssa, yli kolmekymppiset ovat ehkä sellainen ryhmä, johon viittaat?

Jos jo vuonna 1992 vain 2 % yli kolmekymppisistä ilmoitti olevansa seksuaalisesti kokemattomia, ilmiö todella on hyvin harvinainen. Tulosten perusteellahan nimenomaan voi yleistää, että tuossa iässä on useimmilla on jo seksikokemuksia.

Viitatessasi sosiaalisesti kömpelöihin maalaisiin puhut täsmälleen samasta asiasta kuin minäkin: aikuisista, jotka eivät syystä tai toisesta kykene itsenäistymään. Sukutilan jatkajat ja peräkammarinpojat ovat kaksi eri asiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Onko sinulla siis jokin erityinen syy, miksi et ole "hankkiutunut eroon neitsyydestäsi"? Ellei kyseessä ole uskonto tai aseksuaalisuus, kyllähän tuo kuulostaa ulkopuolisen kannalta erikoiselta, ettei sinulla ole koskaan ollut poikaystävää ja seksiä. Ei kai siinä ole mistään arvostamisesta ja kunnioituksesta kyse vaan silkasta hämmennyksestä. 

Mistä teet johtopäätöksen, ettei minulla olisi ollut ikinä poikaystävää?  Erityisen uskonnollinen en koe tai tunne olevani. (kirkkoon kuulun rivijäsenenä, mutta niin kai aika moni muukin).

Hankkiutunut neitsyydestäni eroon?  Missä?

 Onko sinulle vierasta, ettei kaikilla meillä ei elämä; vai kohtaloksiko pitäisi kutsua sitä, kun ei 30 + vuotiaana ole tullut tilaisuutta jossa seksi kumppanin kanssa olisi tuntunut luontevalta ja tilanteeseen sopivalta niin, että kumpikin olisi sitä halunnut ja / tai ollut siihen valmis ja halukas.

 En minä ole, enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan, eikä tässä ole minusta mitään outoa.    

Olen eri kirjoittaja. Kyllä minusta ainakin on vähän outoa, jos yli kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ei ole tullut vastaan ketään, kenen kanssa haluaisi seksiä ja kokisi olevansa siihen valmis, olettaen siis, että ei ole aseksuaali. Tulee mieleen, että ovatkohan odotukset kumppanille ihan realistiset. Voi toki olla, että kyse on sattumasta, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että asiaan liittyy joitain psyykkisiä tekijöitä. Siihen, että suhde seksiin ja seksuaalisuuteen ei ole aivan luonteva, viittaa kohta "enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan". Ei seksi ole mitään haarojen aukomista - ei edes silloin, kun se tapahtuu vähemmän vakavassa suhteessa. Kun on ylittänyt reilusti iän, jossa lähes kaikilla muilla on jo seksikokemuksia, nousee kynnys koko ajan korkeammaksi ja mahdollisuudet löytää samanhenkinen kumppani vähenevät. Jos ei ketään sopivaa ole tuohon ikään mennessä onnistunut tapaamaan, millä todennäköisyydellä sellainen löytyy myöhemmin? Suurin osa yli kolmekymppisistä on joko parisuhteessa tai sitten käynyt jo läpi yhden tai useamman eron.

Höpsis, älä yleistä. Tutkimusten mukaan monella, yhä vanhemmalla ei ole ollut seksikokemuksia muualla maailmassa (ks. Areenasta esim. Rakkautta ja seksiä Japanissa ja muut R ja S-dokumentit), mutta ei myöskään meillä. Seksiä kokemattomat täysi-ikäiset tuskin kailottavat turuilla ja tanhuilla asiasta. Ja jos on 30+, 40+ tai 50+ seksuaalisesti kokematon, niin silloin kannattanee etsiä se toinen samanlainen kokematon ja alkaa kokeilu yhdessä. Silloin molemmilla on samanlainen tausta seksin suhteen ja luultavasti samanlaiset arvot, toiveet ym.

No onpa outo oletus, että seksiä harrastamattomilla olisi samanlaiset arvot ja toiveet. Mihin tuo väitteesi perustuu?

Omaan kokemukseen. Minä etsin itselleni samanlaisen kumppanin kuin missä silloisessa elämäntilanteessa olin. Mikään erityistoive hänen kokemattomuutensa ei ollut, mutta se tuli sitten bonuksena. Ja onkin helppoa ollut harjoitella, kun kumpikaan ei  ollut kokeneempi. ;) Eli sen suhteen meillä samanlainen tausta, ja myös samanlaiset arvot, koska kumpikaan ei etsinyt tai edes halunnut erittäin kokenutta, monta suhdetta läpikäynyttä, exiä ja lapsia hankkinutta henkilöä. Joten siinä.

No eihän tuo sitten pidä mitenkään paikkaansa. Yksi kokemus ja sekin sattuma.

Yksi kokemus täällä kerrottuna. Käy kysymässä kaikilta Suomen yli 18 v. asukkailta, niin voit tehdä tilaston.

Vierailija
56/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Onko sinulla siis jokin erityinen syy, miksi et ole "hankkiutunut eroon neitsyydestäsi"? Ellei kyseessä ole uskonto tai aseksuaalisuus, kyllähän tuo kuulostaa ulkopuolisen kannalta erikoiselta, ettei sinulla ole koskaan ollut poikaystävää ja seksiä. Ei kai siinä ole mistään arvostamisesta ja kunnioituksesta kyse vaan silkasta hämmennyksestä. 

Mistä teet johtopäätöksen, ettei minulla olisi ollut ikinä poikaystävää?  Erityisen uskonnollinen en koe tai tunne olevani. (kirkkoon kuulun rivijäsenenä, mutta niin kai aika moni muukin).

Hankkiutunut neitsyydestäni eroon?  Missä?

 Onko sinulle vierasta, ettei kaikilla meillä ei elämä; vai kohtaloksiko pitäisi kutsua sitä, kun ei 30 + vuotiaana ole tullut tilaisuutta jossa seksi kumppanin kanssa olisi tuntunut luontevalta ja tilanteeseen sopivalta niin, että kumpikin olisi sitä halunnut ja / tai ollut siihen valmis ja halukas.

 En minä ole, enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan, eikä tässä ole minusta mitään outoa.    

Olen eri kirjoittaja. Kyllä minusta ainakin on vähän outoa, jos yli kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ei ole tullut vastaan ketään, kenen kanssa haluaisi seksiä ja kokisi olevansa siihen valmis, olettaen siis, että ei ole aseksuaali. Tulee mieleen, että ovatkohan odotukset kumppanille ihan realistiset. Voi toki olla, että kyse on sattumasta, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että asiaan liittyy joitain psyykkisiä tekijöitä. Siihen, että suhde seksiin ja seksuaalisuuteen ei ole aivan luonteva, viittaa kohta "enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan". Ei seksi ole mitään haarojen aukomista - ei edes silloin, kun se tapahtuu vähemmän vakavassa suhteessa. Kun on ylittänyt reilusti iän, jossa lähes kaikilla muilla on jo seksikokemuksia, nousee kynnys koko ajan korkeammaksi ja mahdollisuudet löytää samanhenkinen kumppani vähenevät. Jos ei ketään sopivaa ole tuohon ikään mennessä onnistunut tapaamaan, millä todennäköisyydellä sellainen löytyy myöhemmin? Suurin osa yli kolmekymppisistä on joko parisuhteessa tai sitten käynyt jo läpi yhden tai useamman eron.

Höpsis, älä yleistä. Tutkimusten mukaan monella, yhä vanhemmalla ei ole ollut seksikokemuksia muualla maailmassa (ks. Areenasta esim. Rakkautta ja seksiä Japanissa ja muut R ja S-dokumentit), mutta ei myöskään meillä. Seksiä kokemattomat täysi-ikäiset tuskin kailottavat turuilla ja tanhuilla asiasta. Ja jos on 30+, 40+ tai 50+ seksuaalisesti kokematon, niin silloin kannattanee etsiä se toinen samanlainen kokematon ja alkaa kokeilu yhdessä. Silloin molemmilla on samanlainen tausta seksin suhteen ja luultavasti samanlaiset arvot, toiveet ym.

Olen nähnyt kyseisen dokumentin. Siinä kylläkin syyksi japanilaisten myöhään aloitetuille ja olemattomille seksikokemuksille esitettiin pariutumisikäisten heikot sosiaaliset taidot. Kulttuurisista syistä johtuen miehet ja naiset elävät erillään eivätkä opi luontevaa kanssakäymistä keskenään. Kolmekymppiset hihittivät ja peittivät kasvonsa käsillään, kun puhuttiin seurustelusta. Kokemattomille aikuisille suunnatulla rakkausleirillä pelattiin tutustumisleikkejä, joita länsimaissa yläkouluikäisetkin pitäisivät lapsellisina.

Totta kai kaiken ikäisissä on neitsyitä myös länsimaissa, ja varmasti parasta on, jos kolmekymppiset neitsyet löytävät toisensa. Tämä ei vain taida olla kovin helppoa, kun ilmiö tosiaan on hyvin harvinainen. Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.

En halua tuomita ketään vaan tuoda esiin sen näkökulman, että aivan varmasti ainakin osalla niistä, joiden seksielämän aloitus on viivästynyt, on taustalla psyykkisiä tekijöitä, aivan samoin kuin vaikka se, että asuu yli komekymppisenä vanhempien kanssa, joskus kertoo kyvyttömyydestä itsenäistyä ja epäterveestä riippuvuussuhteesta vanhempiin.

Ohs. Uteliaisuudesta:  Mihinkä otantaan tai tutkimukseen tuo väitteesi naisten kokeneisuudesta perustuu, kun väität ja esität, että (kertauksena) Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.?  

Naiset, jotka ovat itse menettäneet neitsyytensä 13-vuotiaana, tykkäävät ajatella, että suurin osa naisista on menettänyt sen samanikäisenä ja samalla tavalla.

Jännää. - Mä kun taas luulin, että tuo on väite, jonka kusipäiset miehet yrittävät susotutella ja alistaa itsellen nuoria tai hyvin nuorta seksikumppaniksi.  Selittämällä,ettei olisi mitään hätää ja pelättävää kuinka (heidän mukaansa) kaikki muutkin on sitä kokeneet ja tehneet...

Mutta miehet ovat kuitenkin itse esimerkiksi niin kyvyttömiä, etteivä onnsitu, tuskin useinkaan edes yritävät saada oman ikäsistään itselleen seksikumppania. Senhän ikäinen saaaisi jo paremmin haluta esittää omia toiveita ja vaatimuksia; esimerkiksi haluta seksiä jonkun muun kanssa kuin humalssa olevan ja ehkäsiyä välttelevän miehen kanssa.    

Vierailija
57/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sociolooki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Onko sinulla siis jokin erityinen syy, miksi et ole "hankkiutunut eroon neitsyydestäsi"? Ellei kyseessä ole uskonto tai aseksuaalisuus, kyllähän tuo kuulostaa ulkopuolisen kannalta erikoiselta, ettei sinulla ole koskaan ollut poikaystävää ja seksiä. Ei kai siinä ole mistään arvostamisesta ja kunnioituksesta kyse vaan silkasta hämmennyksestä. 

Mistä teet johtopäätöksen, ettei minulla olisi ollut ikinä poikaystävää?  Erityisen uskonnollinen en koe tai tunne olevani. (kirkkoon kuulun rivijäsenenä, mutta niin kai aika moni muukin).

Hankkiutunut neitsyydestäni eroon?  Missä?

 Onko sinulle vierasta, ettei kaikilla meillä ei elämä; vai kohtaloksiko pitäisi kutsua sitä, kun ei 30 + vuotiaana ole tullut tilaisuutta jossa seksi kumppanin kanssa olisi tuntunut luontevalta ja tilanteeseen sopivalta niin, että kumpikin olisi sitä halunnut ja / tai ollut siihen valmis ja halukas.

 En minä ole, enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan, eikä tässä ole minusta mitään outoa.    

Olen eri kirjoittaja. Kyllä minusta ainakin on vähän outoa, jos yli kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ei ole tullut vastaan ketään, kenen kanssa haluaisi seksiä ja kokisi olevansa siihen valmis, olettaen siis, että ei ole aseksuaali. Tulee mieleen, että ovatkohan odotukset kumppanille ihan realistiset. Voi toki olla, että kyse on sattumasta, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että asiaan liittyy joitain psyykkisiä tekijöitä. Siihen, että suhde seksiin ja seksuaalisuuteen ei ole aivan luonteva, viittaa kohta "enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan". Ei seksi ole mitään haarojen aukomista - ei edes silloin, kun se tapahtuu vähemmän vakavassa suhteessa. Kun on ylittänyt reilusti iän, jossa lähes kaikilla muilla on jo seksikokemuksia, nousee kynnys koko ajan korkeammaksi ja mahdollisuudet löytää samanhenkinen kumppani vähenevät. Jos ei ketään sopivaa ole tuohon ikään mennessä onnistunut tapaamaan, millä todennäköisyydellä sellainen löytyy myöhemmin? Suurin osa yli kolmekymppisistä on joko parisuhteessa tai sitten käynyt jo läpi yhden tai useamman eron.

Höpsis, älä yleistä. Tutkimusten mukaan monella, yhä vanhemmalla ei ole ollut seksikokemuksia muualla maailmassa (ks. Areenasta esim. Rakkautta ja seksiä Japanissa ja muut R ja S-dokumentit), mutta ei myöskään meillä. Seksiä kokemattomat täysi-ikäiset tuskin kailottavat turuilla ja tanhuilla asiasta. Ja jos on 30+, 40+ tai 50+ seksuaalisesti kokematon, niin silloin kannattanee etsiä se toinen samanlainen kokematon ja alkaa kokeilu yhdessä. Silloin molemmilla on samanlainen tausta seksin suhteen ja luultavasti samanlaiset arvot, toiveet ym.

Olen nähnyt kyseisen dokumentin. Siinä kylläkin syyksi japanilaisten myöhään aloitetuille ja olemattomille seksikokemuksille esitettiin pariutumisikäisten heikot sosiaaliset taidot. Kulttuurisista syistä johtuen miehet ja naiset elävät erillään eivätkä opi luontevaa kanssakäymistä keskenään. Kolmekymppiset hihittivät ja peittivät kasvonsa käsillään, kun puhuttiin seurustelusta. Kokemattomille aikuisille suunnatulla rakkausleirillä pelattiin tutustumisleikkejä, joita länsimaissa yläkouluikäisetkin pitäisivät lapsellisina.

Totta kai kaiken ikäisissä on neitsyitä myös länsimaissa, ja varmasti parasta on, jos kolmekymppiset neitsyet löytävät toisensa. Tämä ei vain taida olla kovin helppoa, kun ilmiö tosiaan on hyvin harvinainen. Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.

En halua tuomita ketään vaan tuoda esiin sen näkökulman, että aivan varmasti ainakin osalla niistä, joiden seksielämän aloitus on viivästynyt, on taustalla psyykkisiä tekijöitä, aivan samoin kuin vaikka se, että asuu yli komekymppisenä vanhempien kanssa, joskus kertoo kyvyttömyydestä itsenäistyä ja epäterveestä riippuvuussuhteesta vanhempiin.

"Vuonna 1992 yli 30-vuotiaista 2 % ilmoitti, että he eivät ole koskaan olleet yhdynnässä. Viimeisen viiden vuoden aikana vähintään puolen vuoden jaksoja ilman sukupuoliyhdyntöjä on ollut viidesosa 30-50 -vuotiaista naisista ja noin 15 % samanikäisistä miehistä. Alla 25-vuotiailla tällaisia jaksoja on ollut joka toisella."

Lähde: Suomalainen seksi, toim. O. Kontula ja E. Haavio-Mannila, WSOY, 1993.

Osalla tietysti voi olla estoja, jotka viivästyttävät tai estävät seksikokeilujen aloituksen, mutta kaikille seksi tai seksuaalisuus ei välttämättä ole se elämän tärkein sisältö, monesta syystä myöskin, joten ei voi eikä pidä lähteä yleistämään.

Hmm, ja mitä tulee tuohon kotona yli 30-vuotiaaksi asumiseen... Maaseudulla se on monelle tilanteista johtuva pakko, ja tietysti tottumuskin, jos esim. nuorin lapsista ei ole perheellistynyt ja jää leskeksi jääneen vanhempansa kanssa asumaan vanhaan kotitaloon, koska vanhemmalla ei ole ajokorttia, mikä syrjäseuduilla on ehdoton edellytys. Tai aikunen lapsi on sen verran erityitapaus ettei pärjää yksin, joko työn, ajoneuvon tai sosiaalisen kömpelyyden puutteen vuoksi. Kaupungissa vanhempiensa kanssa, yli kolmekymppiset ovat ehkä sellainen ryhmä, johon viittaat?

Jos jo vuonna 1992 vain 2 % yli kolmekymppisistä ilmoitti olevansa seksuaalisesti kokemattomia, ilmiö todella on hyvin harvinainen. Tulosten perusteellahan nimenomaan voi yleistää, että tuossa iässä on useimmilla on jo seksikokemuksia.

Viitatessasi sosiaalisesti kömpelöihin maalaisiin puhut täsmälleen samasta asiasta kuin minäkin: aikuisista, jotka eivät syystä tai toisesta kykene itsenäistymään. Sukutilan jatkajat ja peräkammarinpojat ovat kaksi eri asiaa.

Entä jos nykyään ääripäät eroavat aiempaa enemmän? Lorttonaiset irstailee niin kammottavasti että 80-luvulla pornotähdetkin oli siveämpiä ja uskollisempia, mutta samaan aikaan olisi lisääntynyt toisessa päässä janaa myös niiden määrä, jotka eivät halua nus sia ympäriinsä?

Ohis  Hassua, että naisia, jotka suhauva avoimesi ja ennakkoluuloomasi ja vapaasi seksiin harrastaen sitä ilman isompia pidäkkeiä vapaasti omasa halsuaan ja tahdostaan ilman, että rinnalla olisi se yksi ja eriyinen e. elävä yksin (sinkkuna) saatetaan kutsua (edelleen) lorttonaiseksi. (Vasaavia halveksevia ilmaisua on lukematon määrä). Kun taas mies joka toimii samalla tavoin niin hän on edelleen monen mielesä ihalitu ja kadehdittu sankari. - Toki satunnaista paheksunaa miesä kohaan esiinyy mutta se on verraten  hyvin pientä ja vähäistä.    

Vierailija
58/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mitään neitsyttä vaadi, mutta minusta olisi todella hienoa, jos tapaisin naisen, jolla ei ole ollut kauheasti miehiä, ja jolla ei ole myöskään lapsia eikä ole ollut avioliitossa. Rakastaisin tätä naista luultavasti enemmän kuin pystyisin ikinä rakastamaan sellaista hmmm... päinvastaista naista.

Eli ainakin itselleni se olisi plussa, samoin kuin se ettei olisi neitsyt mutta ei kauhean kokenutkaan.

t. Kolmevitonen mies jolla on ollut neljä seurustelua, ei lapsia eikä yhdessäasumista

Eiköhän tuota toivo kaikki miehet

mies51v

Ei toivo. Monet ehkä, muttei kaikki. En ymmärrä millainen ihminen luulee, että kaikki maailman ihmiset olisivat mistään yhdestä asiasta samaa mieltä.

No miehet ovat sellaisia.

Haluavat oman naisen jota kukaan muu ei ole päässyt koskemaan.

Tähän on kyllä pakko vastata. Ehkä jotkut miehet (tekisi mieli miehenä heittää tähän jotain yleistyksiä siitä että millaiset miehet mutta enpä tee sitä!) oikeasti olettavat että seurustelukumppanilla ei ole mitään romanttista taustaa. Minä en ole varsinaisesti seurustellut kuin kerran muutaman viikon (!) ajan elämässäni naisen kanssa ja lisäksi minulla on pari yhden yön suhdetta mutta kun olen nyt hakemassa itselleni kumppania, näkisin että on lähinnä hyvä asia jos hänellä olisi ihmissuhteista enemmän kokemusta kuin minulla. Joo, hän on sitten varmaan pannut useampia miehiä kuin minä naisia mutta oikeasti: so what? Kyse on nykyhetkestä, ja kokemus auttaa ihmissuhteissa samoin kuin monissa muissakin asioissa.

Siis hetkinen. Nais-asioissa kokematon ja lähes kyvytön tulee kertomaan konkareille miten asiat ovat, ja miksi sinä olet parempi?

Lisäksi vaihdoit sanan haluaa, sanaan olettavat. Tiedämme molemmat miksi vaihdoit. Tai oikeastaan sinä tuskin tiedät syvällisemmin miksi lähdet sille linjalle, miten olet antanut naisten määrittää ajatuksesi.

-eri

Vierailija
59/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Sociolooki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hä? - Jos mies (tai nainen) ei osaisi tai kykenisi arvostamaan ja kunnioitamaan sitä, etä en ole harrastanu aiemmin seksiä (kumppanin kanssa), niin eiköhän se olsi varma merkki, että elämän arvomme ovat ni-in erilaise, että mahaisinko hänä enää kumppanikseni haluta.

Olen 30 + vuotias ja "edellen" neitsyt. - Ja neitsyenä aion ollakin mieluummin kuin alkaisin hankkiutumaan neitsyydestäni eroon väkisin;  tai maksamalla jollekulle sen viemisestä. PS: En ole tai koe itseäni ns aseksuaaliksi. 

Onko sinulla siis jokin erityinen syy, miksi et ole "hankkiutunut eroon neitsyydestäsi"? Ellei kyseessä ole uskonto tai aseksuaalisuus, kyllähän tuo kuulostaa ulkopuolisen kannalta erikoiselta, ettei sinulla ole koskaan ollut poikaystävää ja seksiä. Ei kai siinä ole mistään arvostamisesta ja kunnioituksesta kyse vaan silkasta hämmennyksestä. 

Mistä teet johtopäätöksen, ettei minulla olisi ollut ikinä poikaystävää?  Erityisen uskonnollinen en koe tai tunne olevani. (kirkkoon kuulun rivijäsenenä, mutta niin kai aika moni muukin).

Hankkiutunut neitsyydestäni eroon?  Missä?

 Onko sinulle vierasta, ettei kaikilla meillä ei elämä; vai kohtaloksiko pitäisi kutsua sitä, kun ei 30 + vuotiaana ole tullut tilaisuutta jossa seksi kumppanin kanssa olisi tuntunut luontevalta ja tilanteeseen sopivalta niin, että kumpikin olisi sitä halunnut ja / tai ollut siihen valmis ja halukas.

 En minä ole, enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan, eikä tässä ole minusta mitään outoa.    

Olen eri kirjoittaja. Kyllä minusta ainakin on vähän outoa, jos yli kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä ei ole tullut vastaan ketään, kenen kanssa haluaisi seksiä ja kokisi olevansa siihen valmis, olettaen siis, että ei ole aseksuaali. Tulee mieleen, että ovatkohan odotukset kumppanille ihan realistiset. Voi toki olla, että kyse on sattumasta, mutta todennäköisempänä pidän sitä, että asiaan liittyy joitain psyykkisiä tekijöitä. Siihen, että suhde seksiin ja seksuaalisuuteen ei ole aivan luonteva, viittaa kohta "enkä ole ollut haarojani kenelle tahansa valmis aukomaan". Ei seksi ole mitään haarojen aukomista - ei edes silloin, kun se tapahtuu vähemmän vakavassa suhteessa. Kun on ylittänyt reilusti iän, jossa lähes kaikilla muilla on jo seksikokemuksia, nousee kynnys koko ajan korkeammaksi ja mahdollisuudet löytää samanhenkinen kumppani vähenevät. Jos ei ketään sopivaa ole tuohon ikään mennessä onnistunut tapaamaan, millä todennäköisyydellä sellainen löytyy myöhemmin? Suurin osa yli kolmekymppisistä on joko parisuhteessa tai sitten käynyt jo läpi yhden tai useamman eron.

Höpsis, älä yleistä. Tutkimusten mukaan monella, yhä vanhemmalla ei ole ollut seksikokemuksia muualla maailmassa (ks. Areenasta esim. Rakkautta ja seksiä Japanissa ja muut R ja S-dokumentit), mutta ei myöskään meillä. Seksiä kokemattomat täysi-ikäiset tuskin kailottavat turuilla ja tanhuilla asiasta. Ja jos on 30+, 40+ tai 50+ seksuaalisesti kokematon, niin silloin kannattanee etsiä se toinen samanlainen kokematon ja alkaa kokeilu yhdessä. Silloin molemmilla on samanlainen tausta seksin suhteen ja luultavasti samanlaiset arvot, toiveet ym.

Olen nähnyt kyseisen dokumentin. Siinä kylläkin syyksi japanilaisten myöhään aloitetuille ja olemattomille seksikokemuksille esitettiin pariutumisikäisten heikot sosiaaliset taidot. Kulttuurisista syistä johtuen miehet ja naiset elävät erillään eivätkä opi luontevaa kanssakäymistä keskenään. Kolmekymppiset hihittivät ja peittivät kasvonsa käsillään, kun puhuttiin seurustelusta. Kokemattomille aikuisille suunnatulla rakkausleirillä pelattiin tutustumisleikkejä, joita länsimaissa yläkouluikäisetkin pitäisivät lapsellisina.

Totta kai kaiken ikäisissä on neitsyitä myös länsimaissa, ja varmasti parasta on, jos kolmekymppiset neitsyet löytävät toisensa. Tämä ei vain taida olla kovin helppoa, kun ilmiö tosiaan on hyvin harvinainen. Naisista 90 %:lla on seksikokemuksia 21 ikävuoteen mennessä.

En halua tuomita ketään vaan tuoda esiin sen näkökulman, että aivan varmasti ainakin osalla niistä, joiden seksielämän aloitus on viivästynyt, on taustalla psyykkisiä tekijöitä, aivan samoin kuin vaikka se, että asuu yli komekymppisenä vanhempien kanssa, joskus kertoo kyvyttömyydestä itsenäistyä ja epäterveestä riippuvuussuhteesta vanhempiin.

"Vuonna 1992 yli 30-vuotiaista 2 % ilmoitti, että he eivät ole koskaan olleet yhdynnässä. Viimeisen viiden vuoden aikana vähintään puolen vuoden jaksoja ilman sukupuoliyhdyntöjä on ollut viidesosa 30-50 -vuotiaista naisista ja noin 15 % samanikäisistä miehistä. Alla 25-vuotiailla tällaisia jaksoja on ollut joka toisella."

Lähde: Suomalainen seksi, toim. O. Kontula ja E. Haavio-Mannila, WSOY, 1993.

Osalla tietysti voi olla estoja, jotka viivästyttävät tai estävät seksikokeilujen aloituksen, mutta kaikille seksi tai seksuaalisuus ei välttämättä ole se elämän tärkein sisältö, monesta syystä myöskin, joten ei voi eikä pidä lähteä yleistämään.

Hmm, ja mitä tulee tuohon kotona yli 30-vuotiaaksi asumiseen... Maaseudulla se on monelle tilanteista johtuva pakko, ja tietysti tottumuskin, jos esim. nuorin lapsista ei ole perheellistynyt ja jää leskeksi jääneen vanhempansa kanssa asumaan vanhaan kotitaloon, koska vanhemmalla ei ole ajokorttia, mikä syrjäseuduilla on ehdoton edellytys. Tai aikunen lapsi on sen verran erityitapaus ettei pärjää yksin, joko työn, ajoneuvon tai sosiaalisen kömpelyyden puutteen vuoksi. Kaupungissa vanhempiensa kanssa, yli kolmekymppiset ovat ehkä sellainen ryhmä, johon viittaat?

Jos jo vuonna 1992 vain 2 % yli kolmekymppisistä ilmoitti olevansa seksuaalisesti kokemattomia, ilmiö todella on hyvin harvinainen. Tulosten perusteellahan nimenomaan voi yleistää, että tuossa iässä on useimmilla on jo seksikokemuksia.

Viitatessasi sosiaalisesti kömpelöihin maalaisiin puhut täsmälleen samasta asiasta kuin minäkin: aikuisista, jotka eivät syystä tai toisesta kykene itsenäistymään. Sukutilan jatkajat ja peräkammarinpojat ovat kaksi eri asiaa.

Entä jos nykyään ääripäät eroavat aiempaa enemmän? Lorttonaiset irstailee niin kammottavasti että 80-luvulla pornotähdetkin oli siveämpiä ja uskollisempia, mutta samaan aikaan olisi lisääntynyt toisessa päässä janaa myös niiden määrä, jotka eivät halua nus sia ympäriinsä?

Ohis  Hassua, että naisia, jotka suhauva avoimesi ja ennakkoluuloomasi ja vapaasi seksiin harrastaen sitä ilman isompia pidäkkeiä vapaasti omasa halsuaan ja tahdostaan ilman, että rinnalla olisi se yksi ja eriyinen e. elävä yksin (sinkkuna) saatetaan kutsua (edelleen) lorttonaiseksi. (Vasaavia halveksevia ilmaisua on lukematon määrä). Kun taas mies joka toimii samalla tavoin niin hän on edelleen monen mielesä ihalitu ja kadehdittu sankari. - Toki satunnaista paheksunaa miesä kohaan esiinyy mutta se on verraten  hyvin pientä ja vähäistä.    

Koska heterosuhteissa naiset arvioi miehiä, ja miehet naisia. Ei se kovin hassua ole, tai vaikea ymmärtää.

Vierailija
60/66 |
04.08.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

En mitään neitsyttä vaadi, mutta minusta olisi todella hienoa, jos tapaisin naisen, jolla ei ole ollut kauheasti miehiä, ja jolla ei ole myöskään lapsia eikä ole ollut avioliitossa. Rakastaisin tätä naista luultavasti enemmän kuin pystyisin ikinä rakastamaan sellaista hmmm... päinvastaista naista.

Eli ainakin itselleni se olisi plussa, samoin kuin se ettei olisi neitsyt mutta ei kauhean kokenutkaan.

t. Kolmevitonen mies jolla on ollut neljä seurustelua, ei lapsia eikä yhdessäasumista

Johtuuko tämä siitä, että nainen olisi samankaltainen kuin sinä? Moni 35v tai vanhempi on asunut yhdessä jonkun kanssa, taitaa monella olla lapsiakin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme neljä kuusi