Lue keskustelun säännöt.
Uskotko ihmisen pukeutumistyylin kertovan jollain tavalla hänen henkisestä kypsyystasostaan?
04.08.2019 |
Poikkeuksia varmasti mahtuu mukaan, mutta uskotko keskimäärin ihmisen puketumistyylin ja ulkomuodon kertovan hänen kypsyystasostaan?
Esim. jos mies 40-vuotiaana pukeutuu vielä huppupaitoihin ja lippalakkeihin? Tai nainen pukeutuu keski-iässä leikittelevän tyttömäisiin asusteisiin ja paljastavasti?
Liitätkö klassisen ja hillityn pukeutumisen korkeampaan henkiseen kypsyystasoon? Itse liitän, mutta en suinkaan aina.
Kommentit (53)
Vierailija kirjoitti:
Mä pukeudun ja meikkaan töihin ns. smart casual tyyliin.
Vapaa-ajalla niinkuin huvittaa, bändipaitoihin ja sillain. Ei tää niin vakavaa ole, edes näin nelikymppisenä.
En usko. En tunne ketään tuollaista. Mitä sinulle on smart casual?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huppari on todella huono esimerkki. Se on klassinen vaatekappale, joka on ihmisen iästä riippumatta ihan ok vaate vapaa-ajalla ja myös monissa töissä. Vaikka ikää olisikin, niin eihän kaikkien työn luonne vaadi jäykkää pukeutumista, on monia töitä mitä tehdään nimenomaan rennoissa vaatteissa. Jos pukeutuu aina huppareihin myös juhliin, niin siitä ehkä voi jotain luonteesta vasta päätellä ja silloinkin varovasti.
Ainakin Hannibalille se kertoi kaiken Claricesta.
Pukeutuminen riippuu ennen kaikkea tilanteesta. Sporttinen pukeutuminen vapaa-aikana on hyvin tavallista eläkeläisilläkin esim. USAssa. Vastaukseni otsikon kysymykseen on en usko.
Ei minulla ole hyvä maku eikä värisilmä. Mutta jos näillä puusilmillänikin näen, että joku on yhdistellyt asusteissa ihan riitelevät värit, niin ihmettelen kyllä. Samoin ihmettelen huonosti kotivärjättyä tukkaa, harmaantunut olisi mielestäni sittenkin paremman näköinen. Tatuointeja ja lävistyksiä en myöskään ymmärrä. Kaikkien kanssa mielestäni tulen toimeen, mutta kaikkien tyyliä en ihaile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koen monesti olevani itse alipukeutunut. En vaan osaa.
Meillä töissä muilla naisilla hiukset kiiltävät ja vaatteet ovat ihanan hilittyjä mutta trendikkäitä. Koen olevani nukkaantunut täti-ihminen. En vaan osaa. Ahdistaa, koska aikoinani olin aina tyylikkäin.
Tuntuu että äitiysloman jälkeen putosin kelkasta.
Hupparit ja colleget ovat normaaleja vapaa-ajan rentoja vaatteita, joissa on mukava olla ja liikkua. En aio itsekään luopua niistä, vaikka kuinka paljon olisi ikää mittarissa. Aikuinen ihminen osaa kuitenkin pukeutua tilanteen mukaan eli töihin laitetaan työpaikalle sopivat vaatteet ja vapaa-ajalla ollaan sellaisissa vaatteissa kun halutaan ja viihdytään. Klassista ja hillittyä asua ei tarvitse laittaa töiden jälkeen lenkkipolulle tai kauppaan, vaikka ikää onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa pukeutua niin kuin haluaa, kun ei riko lakia. Vaatteista ei voi päätellä paljoakaan. Testimielessä voi kokeilla eri asu päällä, millaista palvelua saa missäkin. Parhaimmissa paikoissa ihminen palvellaan aina yhtä hyvin asusta riippumatta.[/quote
Näin sen pitäisi olla, mutta toisaalta esimerkiksi itse toimin alalla, jossa vaaditaan ja odotetaan työntekijöiltä määrätynlaista (konservatiivista) pukeutumista. Pukeutumisen ajatellaan vahvistavan uskottavuutta. Se on siten tavallaan osa huomaavaista käytöstä. Mutta toki: Jollei osaa, eikä halua edes yrittää käyttäytyä asian ja tilanteen mukaisesti hyvin, niin tuskin uskottavuutta pelastaa minkäänlaiset asu ja pukeutumisvalinnat. Kenties käy jopa päinvastoin. - Tiedän, että kollegoissani on heitä, jotka odottavat, että myös asiakkaat ja yhteistyökumppani pukeutuisivat samalla tavalla, tai paremmin saman suunaisesti. Kai se luo alitajuisesti mielikuvaa yhteisymmärryksestä. (On helpompaa löytää yhteinen sävel kun vaate ja pukeutumis valinnati eivät herätä ja vie liikaa huomiota).
Pukeutumistyyli ei minusta suoraan kerro älykkyydestä vaan siitä, että Suomessa on perinteisesti arvostettu vaatimattomuutta. Harvat nykyaikuiset ovat saaneet vanhemmiltaan opetusta siihen, miten pukeutua missäkin tilanteessa. Moni kokee olonsa kiusaantuneeksi tilaisuuksissa, joissa pitää noudattaa tiettyä pukukoodia. On paljon naisia, jotka julistavat inhoavansa hameita tai korkokenkiä. Suomalainen mieluummin ali- kuin ylipukeutuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n pitäisi varmaan kertoa, mitä hän tarkoittaa henkisellä kypsyydellä.
Vastausten perusteella se on hyvää tyylitajua, yleissivistystä, korkeaa koulutusta ja/tai korkeaa asemaa työelämässä.
Olen lievästi sanottuna hämmentynyt. Kaikilla noilla tekijöillä on mielestäni hyvin vähän tai ei ollenkaan tekemistä henkisen kypsyyden kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Huomaa kyllä että palstan keski-ikä pyörii jossain parinkympin tienoilla kun nelikymppisiä pidetään ikäloppuina ja harmaina. Minkä minä sille voin että päälläni nuorekkaat vaatteet näyttävät paremmilta kuin suurimmalla osalla nuorisosta.
Minäkin olen nelikymppinen, ja voin ihan suoraan sanoa, että helposti sitä sokeutuu omalle peilikuvalleen ja näkee sen, mikä oli totta 20 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen meistä tekee päätelmiä toisten ulkonäöstä ja pukeutumisesta, vaikka mitä väittäisi. Lähinnä niitä päätelmiä tehdään, jos pukeutuminen on jotenkin huomiota herättävää.
Jos pukeutuu tilanteeseen nähden sopimattomattomasti, ei voi olla mikään järjen jättiläinen. Tai jos päällimmäinen tavoite on paljastella itseään. Yliyrittäminen laittautumisessa on säälittävää.
Fiksut ihmiset voivat olla huolettomia pukeutujia, mutta se on eri asia kuin em. pelletyylit.
Pukeutuminen kertoo enemmän kulttuurista ja ympäristöstä kuin kypsyydestä. Joku korrelaatio varmaan rähjäisyydellä ja huolitellulla pukeutumisella tietysti on kypsyyden kanssa. Mutta jos on esim teinistä asti kuunnellut metallia, niin monesti semmoiset pukeutuvat mustaan myöhemminkin. Ei tyyliä pidä muuttaa iän myötä. Se on tosin noloa jos vanha yrittää näyttää nuorelta pukeutumisellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se sillai jjotain kertoo...
Näin kerran n 60- vuotiaan miehen jolla oli "räppivaatteet" siis sellanen tasalippanen lippalakki ja löysähköt housut ja skedekengät. Liitettynä huonoon käytökseen näky oli vastenmielinen! Pahinta on kyllä aikuisella miehellä se sellanen räppilippis...
Näyttää jotenkin niin pelleltä.
Ehkä siksi, että en pidä koko arvomaailmasta mitä rap ilmentää esineellistäessään naista ja se typerä lapsellinen uho...
Toinen mikä vähän ihmetyttää on kun yks tuttu +50 täti pukeutuu kun teini. Just joku sveapipo ja kauheet ripsienpidennykset ym. Tulee jotenkin mirleen että eikö ole saanut elää rauhassa teini-ikäänsä vai mikä on : D
Toisaalta taas minusta on kivan näköistä jos pukeutuu rock/hippihenkisesti vanhemmallakin iällä.
Kai nämä on makukysymyksiä...älkää ottako kommenttiani siis vakavasti:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa kyllä että palstan keski-ikä pyörii jossain parinkympin tienoilla kun nelikymppisiä pidetään ikäloppuina ja harmaina. Minkä minä sille voin että päälläni nuorekkaat vaatteet näyttävät paremmilta kuin suurimmalla osalla nuorisosta.
Minäkin olen nelikymppinen, ja voin ihan suoraan sanoa, että helposti sitä sokeutuu omalle peilikuvalleen ja näkee sen, mikä oli totta 20 vuotta sitten.
Tjaa. - Iselläni aas ei ole mitään vaikeuksia myönää, että jokin minussa on toivottavasi parempaan suunaan on muutunut 20-40 ikä vuoden välillä. Mutta mitä ihmetä minä tekisin noille kaikille vanhoille vaatteilleni?
Olen siis edelleen onnistunut säilyttämään oma ulkoiset mittani niin hyvin, että kokonsa puolesta minulle sopii lähes kaikki ne vaatteet, joita hankin "jo" 20 vuotta sitten ja joita en ole osannut tai kyennyt viemään kierrätykseen; saati, että olisin hävittänyt ne muutoin.
(Joistain vanhoista paidoista olen tehnyt rättejä). Ja vaikka minulla on vuoien varrella jo kerynyt aika hyvin vaatteita, niin silti toisinaan löydän itseni ostamasa "uusia" vaatteia.
Lainausmerkeissä siksi, että montakertaa minulle uusi vaae on jonkun toisen vanha (/"käytetty) Tästä kaikesta sitten syntyy tyylini, jonka itse koen ja tunnen tilanteisiin sopivaksi.
Mutta varmasti osa pudistelee päätään ja ajattelee, että mistä kierräyslaaikosta olen taas noussut ja lähenyt liikenteeseen. Ja enkö muka oikeasti tajua, että oikeilla asu ja pukeutumisvalinnoilla on myös tarkoitus viestiä siitä, että on töissä ja velvollisuuksia hoitaessa vakavasti otettava henkilö, eikä linnun pelätin.
Itse tietysti uskottelen (ennen muuta iselleni) olevani klassissen tyylikäs. Enkä ymmärrä ollenkaan sanonaa, eä ellei jotain vaatetta olisi käyänyt vuoteen (nopeimmilla kiero aiaa olla puoleen vuoteen) niin siitä ulisi luopua ja hävittää "sopimattomana" - Haaste teysi aikaa myöen saattaa tulla vastaan siinä, etä misä löydän kaikelle riittäväsi säilyystilaa? En halua elää varastossa ja tai niin, että tavaroita on pitkinpoikin enemmän ja vähemmän epämääräisesti.
Vierailija kirjoitti:
Alapeukuttakaa vain, mutta kyllä minä vedän tiettyjä johtopäätöksiä 40+ naisesta, jolla on koon tai kaksi liian pienet hmn nuorten puolelta ostetut vaatteet, ehkä ikään nähden liian paljastava paita jne. Olisi kiva olla väärässä mutta viimeistään siinä vaiheessa kun tällainen nainen avaa suunsa niin olen aika usein oikeassa, kyseessä lähtökohtaisesti ei ole fiksu ja korkeasti kouluttautunut henkilö.
Ikään nähden liian paljastava paita? Kyllä liian paljastava paita on liian paljastava paita, iästä riippumatta. Hm:n nuorten puolen vaatteita saavat myös kaikki ostaa ja käyttää, niihin ei ole ikärajaa. Lisäksi fiksuus ja korkea koulutus eivät aina kulje käsi kädessä, luulisi sinun ymmärtävän kun niin kerran fiksu olet omasta mielestäsi.
En.
En usko ainakaan klassisen ja hillityn pukeutumisen kertovan muusta kuin mielikuvituksettomuudesta ja konservatismista.
Jos alle 40 vuotiaana pitää kelloa kädessä, on juppi. Jos yli 40 vuotiaana ei pidä kelloa kädessä, on juntti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaa kyllä että palstan keski-ikä pyörii jossain parinkympin tienoilla kun nelikymppisiä pidetään ikäloppuina ja harmaina. Minkä minä sille voin että päälläni nuorekkaat vaatteet näyttävät paremmilta kuin suurimmalla osalla nuorisosta.
Minäkin olen nelikymppinen, ja voin ihan suoraan sanoa, että helposti sitä sokeutuu omalle peilikuvalleen ja näkee sen, mikä oli totta 20 vuotta sitten.
Niinpä. Mutta en silti halua pukeutua tätimäisiin vaatteisiin, vaikka ikä huitelee puolivälissä kuuttakymppiä.
Miehillä se harvoin kertoo muuta kuin äidin/siskon/vaimon/työnantajan kypsyydestä.
Naisilla taas pukeutuminen viestittää todella paljon kantajansa persoonasta. Voi viettää vaikka päivän kahvilassa vain katsoen ohikulkevia naisia, ja miettiä heidän elämäntarinoitaan! Eikä silti tule aika pitkäksi! Niin mielenkiintoisia kertomuksia siitä näkee.