Mitä tehdä kun pelkään työpaikallani kertoa olevani lesbo?
Työskentelen julkisella sektorilla ja työkavereinani on sekä miehiä että naisia. Ilmapiiriltään työpaikka on vanhoillinen. Lähellä Keskustan ja Perussuomalaisten arvomaailmaa. Työpaikallani miesten kanssa juttelen yleisistä asioista kuten autoista, urheilusta ja teknisistä asioista, mutta naisten kanssa on vaikeampaa kun puhe kääntyy aina heidän lapsiinsa ja miehiinsä tai ainakin näiden äänekkäimpien puhetta johtavien naisten keskustelu. Nyt olen huomannut, että he ovat tavattoman kiinnostuneita minun taustastani ja ihmissuhteistani, joista en halua puhua. Tavan takaa he yrittävät johdatella puhetta tähän suuntaan, joten olen alkanut kartella heidän seuraansa. Tämä taas on aiheuttanut ihmettelyä ja supattelua.
Muutama ystäväni on joutunut vakavan työpaikkakiusaamisen kohteeksi kun heidän seksuaalinen suuntautumisensa tuli ilmi. Heidän urakehityksensä ja koulutuksiin pääsynsä
pysähtyi kuin seinään tämän jälkeen. Lisäksi he joutuivat eristämisen, mustamaalamisen ja jatkuvan kiusanteon kohteeksi, joka aiheutti sairastumisen ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen.
Pelkään joutuvani samanlaisen kohtelun kohteeksi.
Olen naisellinen ja pitkähiuksinen, joten ulkoapäin minua ei ehkä luulla lesboksi.
Pidän työstäni, eikä samanlaista työtä ole muualla tarjottavana.
Miten minun pitäisi toimia tässä tilanteessa?
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
En minäkään ole kertonut olevani aseksuaali ja silti parisuhteissa on puolisot luulleet joksikin nymfoksi. Mitä se muille kuuluu mikä olet jos roolin vetää hyvin.
Lähinnä aika surullista, jos joudut vetämään tällaista roolia kumppanillesi. Sekä itsesi että kumppanisi kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sinulla ihan kiva työpaikka, kun teillä on niin paljon yhteisiä keskusteluja ja aikaa vatvoa perhesuhteita.
Sinä itse siitä itsellesi ongelman teet, ei työkaverisi, vaikka vähän turhan uteliaita ovatkin. Harva hetero mainostaa kaiken aikaan seksuaalista suuntautumistaan, mutta nuo ovat ilmeisesti poikkeuksia.
Sinä voit aivan hyvin osallistua perhekeskusteluihin toteamalla, että sinulla ei nyt ole sellaista parisuhdetta, että perheen perustaminen ja lasten saaminen olisi ajankohtaista. Ei siellä varmaan kaikki muutkaan julista kaiken aikaa perheasioitaan.
Aloituksessa mainitsemallasi kaverilla olisi ollut hyvä syy nostaa syytettä syrjinnästä, jos olisi voinut todistaa tuon kaiken johtuneen siitä, että seksuaalinen suuntautuminen oli tiedossa.Sinun sijassasi katselisin kyllä parempaa työpaikkaa.
Valehtelija. KAIKKI heterot korostavat seksuaalisuuttaan kaikkialla puhumalla "miehistään" ja "vaimoistaan" tai "naisystävästä". Enpä ole heterona kuullut kenekään kertovan "puolisoni" niin sitkeän johdonmukaisesti, että tämän sukupuoli olisi jäänyt pimentoon.
Jotkut transtaustaiset puhuvat sp-neutraaleilla nimillä heterokumppanistaan, mutta se onkin tietyissä piireissä muotia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään pakko kertoa.
Minulla on ollut pari lesboa työkaveria, eivät ole ilmoittaneet asiaa mitenkään erityisesti (miksi pitäisi?), vaan ihan normikeskusteluissa asia on tullut ilmi. Eli työkaveri on esim. todennut, että ”oltiin vaimoni ja siskonlasten kanssa Lintsillä viikonloppuna, olipas hauska reissu, mutta kyllä väsytti.” That’s it.
Mutta jos työkaverisi ovat oikeasti pällejä, niin ole kertomatta. Ei se tosiaan mikään pakko ole.
Millälailla tämä eroaa mielestäsi siitä, että kertoo olevansa lesbo? Ihan vilpittömästi ihmettelen ja kysyn.
Siten, että ei tarvitse tehdä tai odottaa mitään erityistä tilannetta, jolloin asian paljastaa, tyyliin: ”haluan nyt kertoa teille tärkeän asian itsestäni ja parisuhteestani. Puolisoni on nainen.” Mikä varmasti herättäisi ihmiset utelemaan lisää ja kyselemään jatkokysymyksiä.
Sen sijaan asian voi tuoda esiin ihan normikeskustelun lomassa, kun esim. lounaalla jutellaan, mitä kukin teki viikonloppuna. Siinä tilanteessa olisi epäkohteliasta ruveta ihmettelemään asiaa kovaan ääneen: ”Ai vaimosi kanssa Lintsillä? Onks sulla siis VAIMO? Ootko koskaan seurustellut miehen kanssa?” Eli tilanne on nopeasti sivuutettu ja seuraava ottaa puheenvuoron.
Näin siis, jos haluaa olla salailematta, mutta ei myöskään tehdä parisuhteestaan sen kummempaa numeroa. Mutta kuten todettua, jos työkaverit ovat kiusaajia, niin varmaan kannattaa olla kertomatta ollenkaan.
Kuvitteletko sinä, että ne, jotka haluavat olla asiasta ilkeitä, eivät nosta sitten asiaa puheeksi toisessa tilanteessa? Oletpa typerä ja naivi. Esittämäsi tapa EI MITENKÄÄN poikkea siitä, että sanoisi ERIKSEEN että kumppanini on nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sinulla ihan kiva työpaikka, kun teillä on niin paljon yhteisiä keskusteluja ja aikaa vatvoa perhesuhteita.
Sinä itse siitä itsellesi ongelman teet, ei työkaverisi, vaikka vähän turhan uteliaita ovatkin. Harva hetero mainostaa kaiken aikaan seksuaalista suuntautumistaan, mutta nuo ovat ilmeisesti poikkeuksia.
Sinä voit aivan hyvin osallistua perhekeskusteluihin toteamalla, että sinulla ei nyt ole sellaista parisuhdetta, että perheen perustaminen ja lasten saaminen olisi ajankohtaista. Ei siellä varmaan kaikki muutkaan julista kaiken aikaa perheasioitaan.
Aloituksessa mainitsemallasi kaverilla olisi ollut hyvä syy nostaa syytettä syrjinnästä, jos olisi voinut todistaa tuon kaiken johtuneen siitä, että seksuaalinen suuntautuminen oli tiedossa.Sinun sijassasi katselisin kyllä parempaa työpaikkaa.
Valehtelija. KAIKKI heterot korostavat seksuaalisuuttaan kaikkialla puhumalla "miehistään" ja "vaimoistaan" tai "naisystävästä". Enpä ole heterona kuullut kenekään kertovan "puolisoni" niin sitkeän johdonmukaisesti, että tämän sukupuoli olisi jäänyt pimentoon.
Minä olen hetero, enkä puhu perhe-elämästäni työpaikalla mitään. Eli osoitan sinut itsesi valehtelijaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mikään pakko kertoa.
Minulla on ollut pari lesboa työkaveria, eivät ole ilmoittaneet asiaa mitenkään erityisesti (miksi pitäisi?), vaan ihan normikeskusteluissa asia on tullut ilmi. Eli työkaveri on esim. todennut, että ”oltiin vaimoni ja siskonlasten kanssa Lintsillä viikonloppuna, olipas hauska reissu, mutta kyllä väsytti.” That’s it.
Mutta jos työkaverisi ovat oikeasti pällejä, niin ole kertomatta. Ei se tosiaan mikään pakko ole.
Millälailla tämä eroaa mielestäsi siitä, että kertoo olevansa lesbo? Ihan vilpittömästi ihmettelen ja kysyn.
Siten, että ei tarvitse tehdä tai odottaa mitään erityistä tilannetta, jolloin asian paljastaa, tyyliin: ”haluan nyt kertoa teille tärkeän asian itsestäni ja parisuhteestani. Puolisoni on nainen.” Mikä varmasti herättäisi ihmiset utelemaan lisää ja kyselemään jatkokysymyksiä.
Sen sijaan asian voi tuoda esiin ihan normikeskustelun lomassa, kun esim. lounaalla jutellaan, mitä kukin teki viikonloppuna. Siinä tilanteessa olisi epäkohteliasta ruveta ihmettelemään asiaa kovaan ääneen: ”Ai vaimosi kanssa Lintsillä? Onks sulla siis VAIMO? Ootko koskaan seurustellut miehen kanssa?” Eli tilanne on nopeasti sivuutettu ja seuraava ottaa puheenvuoron.
Näin siis, jos haluaa olla salailematta, mutta ei myöskään tehdä parisuhteestaan sen kummempaa numeroa. Mutta kuten todettua, jos työkaverit ovat kiusaajia, niin varmaan kannattaa olla kertomatta ollenkaan.
Kuvitteletko sinä, että ne, jotka haluavat olla asiasta ilkeitä, eivät nosta sitten asiaa puheeksi toisessa tilanteessa? Oletpa typerä ja naivi. Esittämäsi tapa EI MITENKÄÄN poikkea siitä, että sanoisi ERIKSEEN että kumppanini on nainen.
Okei. Sitten suosittelen etsimään uuden työpaikan ja muuttamaan esim. isompaan kaupunkiin, jossa ihmiset ovat sivistyneempiä ja kenenkään seksuaalinen suuntautuminen ei aiheuta mitään härdelliä. Elämä ainakin helpottuu. Raskasta on elää ahdistavassa työympäristössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitäisi välttämättä kertoa? En minäkään julista olevani hetero. Seksuaalisuuteni on yksityisasiani.
Puhutko kuitenkin "miehestäsi" töissä? Niinpä.
Ja ap:ko ei voi puhua että puoliso jos ei halua paljastaa tämän sukupuolta? Kun ilmeisesti kumppani ap:lta löytyy.
Vastaat ap vaan että olet parisuhteessa jos kysyvät ja muuten puhut puolisosta.Miksi hänen tulisi puhua puolisosta, kun muut voivat sanoa mies tai vaimo? Etkö nyt oikein tajua v*tun vannmapelle, että aloituksessa ei mietitty, miten PEITTÄÄ lesboutensa?
Mikä sinun kielenkäyttösi oikeuttaa? Patoutunut vihako?
Vierailija kirjoitti:
Kurko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitäisi välttämättä kertoa? En minäkään julista olevani hetero. Seksuaalisuuteni on yksityisasiani.
Puhutko kuitenkin "miehestäsi" töissä? Niinpä.
Minulla on paljon työkavereita, jotka eivät puhu puolisoistaan mitään, luultavasti samasta syystä. Itse en vaan puhuisi asiasta mitään, en puolisoista tai parisuhteesta tai seksistä.
Normaalilla työpaikalla pitäisi mielestäni muutenkin tehdä töitä eikä juoruilla.
Tässä ei nyt mietitty sitä, minkälaista SINUSTA on normaalilla työpaikalla vaan jotain ihan muuta. Mutta siihenhän sä olet liian tyhmä vastaamaan.
Mikä sinun kielenkäyttösi oikeuttaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitäisi välttämättä kertoa? En minäkään julista olevani hetero. Seksuaalisuuteni on yksityisasiani.
Puhutko kuitenkin "miehestäsi" töissä? Niinpä.
En, koska sellaista ei ole. En puhu seksielämästäni yhtikäs mitään.
Minulla on muuten useita työkavereita, joista en tiedä ovatko parisuhteessa, koska eivät puhu mahdollisista kumppaneista mitään. Ei perhe-elämäänsäkään ole mikään pakko työpaikalla valottaa.
Mutta ap:n tapauksessa sitä tehdään ja ap leimautuu oudoksi, kun ei osallistu keskusteluun.
Tehdään, mutta ei se ole mikään luonnonlaki. Toisinkin voi toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vieressä työkaveri kertoo miten olivat miehensä kanssa viikonloppuna mökillä ja toinen kertoo käyneensä Kimmonsa kanssa serkun häissä. Seuraavaksi kysyvät uudelta työntekijältä oletko sinkku vai löytyykö jo mies. Uusi tulokas kertoo joko puolison löytyvän ja yrittää häivyttää tämän sukupuolen tai kertoo seurustelevansa naisen kanssa. Kyllä heterot tuovat jokapäiväisessä rupattelussaan oman suuntautumisen aina julki eivätkä edes huomaa sitä.
Mitä tulee termiin puoliso niin kyllä se automaattisesti tarkoittaa nykyään että samaa sukupuolta.
Ei tarkoita. Ainakin itse käytän sitä sen normaalissa merkityksessä ja näen niin tehtävän kaiken aikaa mediassakin.
Aamun kahvitauko ja ruokataukokin suunnilleen kaikilla yhtä aikaa samassa kahvihuoneessa. Naisvaltainen ala jossa käsitellään niin omat kuin muidenkin asiat todella tarkkaa. Kyllä mykkää leikkivä saa nopeasti oudon leiman otsaansa jos ei vastaa kysymyksiin parisuhdeasioita. Tai muutoinkaan kerro itsestään. Jos ei kerro itsestään niin se on suunnilleen varmin tapa herättää epäilyjä onko lesbo vai ei. En toki tiedä miten muissa ammattikunnissa mutta hoitoalalla ja osastotyössä on pesiytynyt ihmisiä jolla on aina aikaa ja tarmoa ruotia toistenkin ihmissuhteita. Joillakin toisilla aloilla ja työyhteisöissä asiat voivat olla toisin mutta oma kokemukseni samansuuntainen jokaisesta työyhteisöstä jolla olen hoitopuolella työskennellyt.
Miten Pekka-vainaa sai lespoilun loppumaan?
Mä en ymmärrä yhtä asiaa. Miksi poikkeavilla (tässä en tarkoita halventamassa merkityksessä) on AINA tarve korostaa itseään ja tuoda esille omia mielipiteitään ja/tai mieltymyksiään? Ketään ei oikeasti kiinnosta. Ikävä jos työpaikalla on ahdistava ilmapiiri, oma päätöksesi lisäätkö omaa ahdistustasi jakamalla jotain mitä muut eivät halua kuulla eikä kiinnosta kuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kulkevatko ihmiset siellä julistamassa heterouttaan?
Joo, teillä on Pride, mutta miksi ylpeillä henkilökohtaisella asialla työpaikalla?
Heteroutta harvemmin julistetaan, ainakaan naiset, mutta kun sen voi sillä tavalla luontevasti lipsauttaa tyyliin pitääkin soittaa miehelle, että tulee kaupan kautta tms.
Tuo voi tarkoittaa vaikka että hänellä on transmies odottamassa kotona
Julkisen sektorin työpaikka ja vanhoillinen? Oikeastiko? Mutta oletetaan nyt, että ei ole provo: miten mikään ikinä muuttuu, jos et tule kaapista.
Sitäpaitsi on ennakkoluuloista olettaa että muut ovat ennakkoluuloisia. Luuleeko ap että hän tosissaan on niin tärkeä tai mitään kauheaa tapahtuisi jos kertoisikin avoimesti elämästään.
Ihan oikeasti, ei ne välitä, vaikka olisikin "konservatiiveja".
Vierailija kirjoitti:
Aamun kahvitauko ja ruokataukokin suunnilleen kaikilla yhtä aikaa samassa kahvihuoneessa. Naisvaltainen ala jossa käsitellään niin omat kuin muidenkin asiat todella tarkkaa. Kyllä mykkää leikkivä saa nopeasti oudon leiman otsaansa jos ei vastaa kysymyksiin parisuhdeasioita. Tai muutoinkaan kerro itsestään. Jos ei kerro itsestään niin se on suunnilleen varmin tapa herättää epäilyjä onko lesbo vai ei. En toki tiedä miten muissa ammattikunnissa mutta hoitoalalla ja osastotyössä on pesiytynyt ihmisiä jolla on aina aikaa ja tarmoa ruotia toistenkin ihmissuhteita. Joillakin toisilla aloilla ja työyhteisöissä asiat voivat olla toisin mutta oma kokemukseni samansuuntainen jokaisesta työyhteisöstä jolla olen hoitopuolella työskennellyt.
Edelleenkin: ei siihen ruotimiseen ole mikään pakko osallistua. Minä en osallistu. Pitäkööt outona.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä yhtä asiaa. Miksi poikkeavilla (tässä en tarkoita halventamassa merkityksessä) on AINA tarve korostaa itseään ja tuoda esille omia mielipiteitään ja/tai mieltymyksiään? Ketään ei oikeasti kiinnosta. Ikävä jos työpaikalla on ahdistava ilmapiiri, oma päätöksesi lisäätkö omaa ahdistustasi jakamalla jotain mitä muut eivät halua kuulla eikä kiinnosta kuulla.
Oliko tämä provo?
Ap:han sanoi, että MUUT UTELEVAT, hän itse pelkää kertoa lesboudestaan, kun pelkää muiden alkavan kiusata. Mitä kohtaa et ymmärtänyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vieressä työkaveri kertoo miten olivat miehensä kanssa viikonloppuna mökillä ja toinen kertoo käyneensä Kimmonsa kanssa serkun häissä. Seuraavaksi kysyvät uudelta työntekijältä oletko sinkku vai löytyykö jo mies. Uusi tulokas kertoo joko puolison löytyvän ja yrittää häivyttää tämän sukupuolen tai kertoo seurustelevansa naisen kanssa. Kyllä heterot tuovat jokapäiväisessä rupattelussaan oman suuntautumisen aina julki eivätkä edes huomaa sitä.
Mitä tulee termiin puoliso niin kyllä se automaattisesti tarkoittaa nykyään että samaa sukupuolta.
Ei tarkoita. Ainakin itse käytän sitä sen normaalissa merkityksessä ja näen niin tehtävän kaiken aikaa mediassakin.
Kuten se miespuolinen kirjailija joka puhuu aina puolisostaan ja hänestä täälläkin kyseltiin kuka hänen miehensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitäisi välttämättä kertoa? En minäkään julista olevani hetero. Seksuaalisuuteni on yksityisasiani.
Puhutko kuitenkin "miehestäsi" töissä? Niinpä.
En puhu perheestäni töissä. Pidän tarkkaan työn ja kodin erillään. työpaikkalle ei kuulu olenko millaisessa suhteessa ja onko minulla lapsia vai ei jne. Paitsi silloin jos joudun perhesyistä olemaan töistä pois, niin silloin esimiehelle ilmoitan oikean syyn.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä yhtä asiaa. Miksi poikkeavilla (tässä en tarkoita halventamassa merkityksessä) on AINA tarve korostaa itseään ja tuoda esille omia mielipiteitään ja/tai mieltymyksiään? Ketään ei oikeasti kiinnosta. Ikävä jos työpaikalla on ahdistava ilmapiiri, oma päätöksesi lisäätkö omaa ahdistustasi jakamalla jotain mitä muut eivät halua kuulla eikä kiinnosta kuulla.
Enemmänhän heterot tuo koko ajan omia mieltymyksiään esiin? Puhutaan avoimesti vaimoista ja miehistä, mies- ja naisystävistä. Koko ajan korostetaan sitä että vastakkaisen sukupuolen kanssa seurustellaan. Ette vaan itse huomaa sitä ja sitten hirveä härdelli jos nainen kerran mainitsee vaimonsa.
Valehtelija. KAIKKI heterot korostavat seksuaalisuuttaan kaikkialla puhumalla "miehistään" ja "vaimoistaan" tai "naisystävästä". Enpä ole heterona kuullut kenekään kertovan "puolisoni" niin sitkeän johdonmukaisesti, että tämän sukupuoli olisi jäänyt pimentoon.