Tyttären ystävä saa vanhemmiltaan asunnon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos lapsesi on opiskelija hän hyötyy asunnosta vain jos maksat myös muut asumiskulut. Vanhempien omistamaan asuntoon ei makseta tukia.

Itse kyllä aikoinani kieltäydyin vanhempien ostamasta asunnosta. Ennen kaikkea siksi että vapautta oli enemmän kun ei ottanut mitään vastaan vanhemmiltaan.

Jos maksaa vuokraa, saa myös asumistukea vaikka asunto olisikin vanhempien omistama. Jos lapsi omistaa asunnon itse, hän toki vastaa vastikkeestaan.

Näin me muut veronmaksajat maksamme toisten lasten isien ja äitien asuntolainat. Näppärää!

Meillä on hieman välimallin ratkaisu, joka voisi sopia myös ap:lle. Ostimme asunnon uudiskohteesta, jossa on siis myös yhtiölainaa ja kuukausittain maksetaan rahoitusvastiketta. Tähän tarvittiin vähemmän omaa pääomaa ja pienempi pankkilaina. Ensivaiheessa lapsi asuu siinä vuokralla ja saa opiskelijana asumistukea. Meille tästä ei tule verotettavaa tuloa, koska vuokra on about samalla tasolla kuin hoitovastike + rahoitusvastike. Verrattuna siihen että lapsi asuisi kotona, hän saa suurempaa opintotukea ja lisäksi vähän päälle 400€ asumistukea. Saamme siis perheenä Kelalta enemmän tukia ja lapsi tavallaan auttaa meitä lainanmaksussa, koska meille jää maksettavaksi vain pankkilaina, vuokra kattaa yhtiövastikkeen ja rahoitusvastikkeen.

Jossain vaiheessa lapsi ostaa tämän asunnon itselleen ja siinä vaiheessa me puolestamme autamme häntä myymällä asunnon markkinahintaa halvemmalla, kuitenkin niin ettei siitä koidu lahjaveroseuraamuksia. Lapsi saa siis opiskeluajan asua kivassa kodissa opiskelijakämpän hinnalla ja myöhemmin hän pääsee ostamaan tämän saman asunnon vähän edullisemmin. 

Meillä ei olisi oikein ollut varaa sellaiseen, että ostamme asunnon lahjaksi ja maksamme sen kokonaan itse. Tuosta olisi myös mennyt huomattava määrä lahjaveroja. Mutta tämä tapa tukea nuoren asumista ja elämän alkuun pääsemistä oli meille mahdollinen ja tämän verran autamme mielellämme. Tästäkin on jo iso apu verrattuna siihen, että joutuisi asumaan kalliisti vuokralla ja säästämään vuosikausia valmistumisen jälkeen siihen ensimmäisen oman asunnon omarahoitusosuuteen.

Mulle osti mummo asunnon. Ei tosin joutunut ottamaan lainaa sitä varten, ja maksoin vuokraa, kunnes ostin asunnon parin vuoden päästä halvalla itselleni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos lapsesi on opiskelija hän hyötyy asunnosta vain jos maksat myös muut asumiskulut. Vanhempien omistamaan asuntoon ei makseta tukia.

Itse kyllä aikoinani kieltäydyin vanhempien ostamasta asunnosta. Ennen kaikkea siksi että vapautta oli enemmän kun ei ottanut mitään vastaan vanhemmiltaan.

Jos maksaa vuokraa, saa myös asumistukea vaikka asunto olisikin vanhempien omistama. Jos lapsi omistaa asunnon itse, hän toki vastaa vastikkeestaan.

Ei saa asumistukea. Ja vastike taas on poikkeuksetta suurempi kuin vuokra-asunnosta jäävä omavastuu.

Eli olet tuplatollo, jätit ison omaisuuden vastaanottamatta vielä puutteellisin tiedoin. Kyllä, vanhempien omistamaan asuntoon saa asumistukea, jos maksaa vuokraa, tsekkaa kelasta.

Nimität tolloksi henkilöä, jonka perheestä et tiedä mitään.

Asunnosta kieltäytyjä kieltäytyi vanhempiensa käsikirjoittamasta elämästä.

Olen tavannut ihmisiä, jotka haluavat kontrolloida jopa ystäviensä lasten elämää.

Olemme miettineet, että voisimme ostaa sijoitusasunnon ja aikanaan antaa lapsemme asua siinä. Mutta oikeasti, ei se lasta auta juuri mitenkään. Lahjoittaa ei voi ilman lahjaveroja. Asumistuen jne turvin hänelle on käytännössä sama asua vuokralla opiskeluaika, jos nyt oletetaan, että maksaisi itse kuitenkin vastikkeet meidän omistamastamme kämpästä.

Säästämme mieluummin lapselle osakesalkkua, sen turvin voi sitten vaikkapa maksaa oman asunnon käsirahan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iskijä kateus?

Tai sitten tietää, että toinen tyttö voi keskittyä rauhassa opiskeluun. Oma luultavasti on töissä samalla kun opiskelee tms.

Suurimmalle osalla opiskelijoista ei ole vanhempien maksamaa asuntoa/asumista ja kuitenkin opinnot hoituu.

Vierailija kirjoitti:

Näin me muut veronmaksajat maksamme toisten lasten isien ja äitien asuntolainat. Näppärää!

Hyvin usein se yksityinen vuokranantaja on myös jonkun äiti tai isi. Yhteiskunnan kannalta ei ole väliä kuka sen vuokra-asunnon omistaa, onko vuokralaisen oma vanhempi vai jonkun toisen lapsen vanhempi. Yhtälailla se vuokralainen maksaa vuokraa ja on oikeutettu asumistukeen, jos tulot ovat pienet. 

Sinäkin olet aivan vapaa ostamaan asunnon ja vuokraamaan sen lapsellesi ja kuppaamaan Kelan asumistuet itsellesi.

Vierailija kirjoitti:

Osta mieluummin avoauto

Korkeintaan käytetty avoauto. Ei kannata sen enempää tuhlata ennen kuin on varaa. 

Suurimmalla osalla vanhemmista ei ole varaa ostaa lapselleen asuntoa, siitä on turha hermoilla. Toki aina on rikkaita joilla on varaa, mutta ei se ole se standardi johon kannattaa pyrkiä.

Minun vanhempani lahjoittivat minulle 10000 euroa omasäästö-osuutta varten, ja pidin jo sitä erittäin avokätisenä. Loput 20000 säästin itse opiskeluaikana, ja sainkin ostettua asunnon heti kun opiskelija-asunnosta piti lähteä.

Sehän olisi sinun asunto. Mikä ajatus tuossakin olisi sitten. Kuka hyötyy?

Voithan sä lähteä tuohon kilpavarusteluun.

Loppujen lopuksi pudotus näillä kermapyllyillä vain suurempi. Ilmasto tuhoutuu, eikä tämä ylikulutus voi jatkua johon näytetään joitakin nuoria kasvatettavan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos lapsesi on opiskelija hän hyötyy asunnosta vain jos maksat myös muut asumiskulut. Vanhempien omistamaan asuntoon ei makseta tukia.

Itse kyllä aikoinani kieltäydyin vanhempien ostamasta asunnosta. Ennen kaikkea siksi että vapautta oli enemmän kun ei ottanut mitään vastaan vanhemmiltaan.

Pidän kyllä aika pimeänä tyyppiä, joka jättää ottamatta vastaan parinsadantonnin lahjaa vain koska ei saa siihen asumistukea.

Opiskelijalla ei yleensä ole varaa ottaa vastaa parinsadantonnin asuntolahjaa koska ei pysty maksamaan lahja-/perintöveroa eikä muita kuluja. Sen lisäksi että tuossa vaiheessa ei yleensä vielä tiedä että missä tulee valmistuttuaan asumaan ja että meneekö asunto kaupaksi sitten kun pitää lähteä muualle. Asunto opiskelijalle turhan raskas lahjoitus jollei sitten ole jo miljoonaperinnön saanut opiskelija. Parempi vaihtoehto olisi parinsadantonnin osakesalkku, jota opiskelijalle on säästetty syntymästä asti vanhempien, (kummien), isovanhempien ja osakkeiden oman tuoton tuloilla. Pitkällä aikavälillä ei kovin suuria rahalahjoja tarvita vaan osinkotuotot hoitavat tuon säästämisen. Monilla vanhemmilla ja isovanhemmilla on kuitenkin mahdollisuus lahjoittaa tuloistaan ja varoistaan,perinnöistään sen verran mitä verovapaasti voi lahjoittaa. Toimii samalla myös perintösuunnitteluna. Eikä haittaa vaikkei noin isoa salkkua opiskelijalle saisikaan säästettyä pienikin salkku on asiaa alulle. Eri asia sitten että jos vanhemmat ostavat itselleen sijoitusasunnon opiskelupaikkakunnalta ja opiskelija muuttaa siihen vuokralle. Yleensä opiskelupaikkakunnilla saa vuokralaisia ja asuntokauppakin käy pienten asuntojen osalta joten voi olla ihan kohtuusijoitus. Opiskelijaikäisten vanhempien pitäisi joka tapauksessa viimeistään siinä vaiheessa kun lapset muuttavat pois kotoa alkaa miettiä eläkepäiviensä tulotasoa koska lakisääteiset eläkkeet noin puolet työtulon määrästä parhaimmillaankin. 

Vierailija kirjoitti:

Olemme miettineet, että voisimme ostaa sijoitusasunnon ja aikanaan antaa lapsemme asua siinä. Mutta oikeasti, ei se lasta auta juuri mitenkään. Lahjoittaa ei voi ilman lahjaveroja. Asumistuen jne turvin hänelle on käytännössä sama asua vuokralla opiskeluaika, jos nyt oletetaan, että maksaisi itse kuitenkin vastikkeet meidän omistamastamme kämpästä.

Säästämme mieluummin lapselle osakesalkkua, sen turvin voi sitten vaikkapa maksaa oman asunnon käsirahan.

Teidän omistamassa asunnossa lapsi voi asua vuokralla edullisemmin. Meillä esim. lapsi maksaa vuokraa 510€ kun vastaavista asunnoista samassa yhtiössä pyydetään vuokraa jo reilut 900€ ja nämäkin vuokrataan muutamassa päivässä, eivät roiku pitkään tarjolla. Lapsi saa täyden asumistuen ja täyden opintotuen. Osakesalkku hänellä toki myös on, tämä asunto ostettiin vasta kun hän oli lukiossa. 

Tällä hetkellä kerätään ASP-säästöjä. Me vanhemmat annamme vielä verottomia lahjoja, ettei sijoituksia tarvitse myydä. Lisäksi ASP-säästöihin käytetään opintolainaa ja osinkoja. Näiden yhdistelmällä ASP-säästöt karttuvat kivuttomasti 1000€/kk ja pari vuotta säästettyään lapsi voi tämän asunnon ostaa (jos on siinä kohtaa sopivasti osa-aikaisesti töissä ja pankista heruu ASP-lainaa) ja alkaa maksaa omaa lainaa.

Asunto on sen kokoinen, että siinä asuu mukavasti yksin ja kaksikin siihen mahtuu. Eli jos jää ikuisesti vanhaksipiiaksi, siitä ei ole kiire pois. Tai jos siihen löytyy toinenkin maksaja, niin nuoripari pystyy siinä asumaan ennen kuin lapsia siunaantuu. Nuori itsekin oli sitä mieltä, että mieluummin vähän enemmän neliöitä kuin sijainti lähellä ydintä. Hän ei ole biletykseen päin kallellaan, joten baarista ei tarvitse jaksaa konttaamalla kotiin. Metromatka keskustaan on 10 min mikä on kuitenkin varsin kohtuullinen.

Tunnen tämmöisen nyt yli 30v naisen, jolle isi hankkinut asunnon joka työ- ja opiskelupaikan naapurista. Todella ärsyttävä tärkeilijä, joka esiintyy suurenakin sankarina saavutuksillaan, jotka ovat aikuisena uudelleen syömään opettelu ja joidenkin psykologikurssien käyminen isin rahoilla.

On nyt olevinaan hyvinkin suurta elämänkokemusta omaava terapeutti ja muiden opastaja.

Vierailija kirjoitti:

Suurimmalla osalla vanhemmista ei ole varaa ostaa lapselleen asuntoa, siitä on turha hermoilla. Toki aina on rikkaita joilla on varaa, mutta ei se ole se standardi johon kannattaa pyrkiä.

Minun vanhempani lahjoittivat minulle 10000 euroa omasäästö-osuutta varten, ja pidin jo sitä erittäin avokätisenä. Loput 20000 säästin itse opiskeluaikana, ja sainkin ostettua asunnon heti kun opiskelija-asunnosta piti lähteä.

Suurimmalla osalla opiskeluikäisten vanhemmista on varaa ostaa opiskelijoilleen asunnot ainakin velkarahalla vaikkei varallisuutta vielä olisikaan kertynyt niin paljoa. Jotkut, etenkin yksilapsiset perheet, myyvät jopa omakotitalonsa lapsen muuttaessa pois ja ostavat vanhemmille pienemmän asunnon ja lapselle oman yksiön. Suurin osa ei sitä kuitenkaan tee vaan tekee juuri tuon eli lahjoittaa lapsille omasäästöosuuden, ostaa sijoitusasunnon johon lapsi muuttaa vuokralle tai lainaa lapselle rahaa jonka lapsi sitten maksaa takaisin päin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos lapsesi on opiskelija hän hyötyy asunnosta vain jos maksat myös muut asumiskulut. Vanhempien omistamaan asuntoon ei makseta tukia.

Itse kyllä aikoinani kieltäydyin vanhempien ostamasta asunnosta. Ennen kaikkea siksi että vapautta oli enemmän kun ei ottanut mitään vastaan vanhemmiltaan.

Jos maksaa vuokraa, saa myös asumistukea vaikka asunto olisikin vanhempien omistama. Jos lapsi omistaa asunnon itse, hän toki vastaa vastikkeestaan.

Ei saa asumistukea. Ja vastike taas on poikkeuksetta suurempi kuin vuokra-asunnosta jäävä omavastuu.

Saa, kun maksaa vuokraa vanhemmilleen esim yhtiövastikkeen ja sähkön ja veden verran. Sukulaisuussuhde omistajaan ei vaikuta.

Jos lahjoitat sen lainalla ostetun asunnon käy näin:

Asunnon arvo: 100 000

Sinulla lainaa: 100 000

Tyttäresi joutuu ottamaan lainaa lahjaveroon: 30 000

Eli lainasumma suurempi kuin arvo.

Mun vanhemmat muutti muualle juuri sopivasti, kun aloitin opiskelut, sain asua heidän kaksiossaan opiskelun ajan. Appivanhempani ostivat halvan yksiön opiskelujen ajaksi miehelleni ja möivät sitten pois opiskelujen loputtua. Kyllähän nuo asiat ovat auttaneet ainakin siihen, ettei ole tarvinnut paljon ottaa opintolainoja eikä käydä töissä kuin kesäisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos lapsesi on opiskelija hän hyötyy asunnosta vain jos maksat myös muut asumiskulut. Vanhempien omistamaan asuntoon ei makseta tukia.

Itse kyllä aikoinani kieltäydyin vanhempien ostamasta asunnosta. Ennen kaikkea siksi että vapautta oli enemmän kun ei ottanut mitään vastaan vanhemmiltaan.

Jos maksaa vuokraa, saa myös asumistukea vaikka asunto olisikin vanhempien omistama. Jos lapsi omistaa asunnon itse, hän toki vastaa vastikkeestaan.

Näin me muut veronmaksajat maksamme toisten lasten isien ja äitien asuntolainat. Näppärää!

Onko se sitten jotenkin näppärämpää että maksaa kunnan, kaupungin tai jonkin näiden yhtiöiden tai yleishyödyllisten yhteisöjen (ammattiyhdistysliikkeet, yhdistykset ym.) lainaa veronmaksajien rahoilla. Isät ja äidit sentään maksavat verot niistä vuokratuotoistaan mitä noista em. vuokraajista ei voi sanoa koska ovat lakisääteisesti vapautettuja pääomatuottojen veroista sen lisäksi että voivat käyttää konserniavustuksia kuntakonserniensa sisällä. Eiköhän se ole ihan hyvä että vuokramarkkinoilla on yksityisiä toimijoita. Menisi mahdottomaksi mammutiksi jos kaikki vuokraustoiminta olisi isoilla toimijoilla. Sitäpaitsi kaupallista alaa amk:ssa opiskelleena en edes pidä opiskelijoita mitenkään paljon asumistukia käyttävinä, yleensä tehdään töitä vuoden mittaan sen verran että maksetaan vuokratkin omasta pussista ja muutetaan jopa omistusasuntoon ennen valmistumista jos saadaan vakipaikka ja vakikumppani. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos lapsesi on opiskelija hän hyötyy asunnosta vain jos maksat myös muut asumiskulut. Vanhempien omistamaan asuntoon ei makseta tukia.

Itse kyllä aikoinani kieltäydyin vanhempien ostamasta asunnosta. Ennen kaikkea siksi että vapautta oli enemmän kun ei ottanut mitään vastaan vanhemmiltaan.

Jos maksaa vuokraa, saa myös asumistukea vaikka asunto olisikin vanhempien omistama. Jos lapsi omistaa asunnon itse, hän toki vastaa vastikkeestaan.

Ei saa asumistukea. Ja vastike taas on poikkeuksetta suurempi kuin vuokra-asunnosta jäävä omavastuu.

Miksi Kela sitten maksaa lapselleni asumistukea yli 400 e/kk, vaikka hän asuu omistamassani asunnossa? Asunnon vastike on 107 e/kk (asunto on 31 neliötä), joten kyllä meillä perhe kokonaisuutena tästä hyötyy.