Sinä joka kadut omakotitaloon muuttoa
Olemme harkinneet muuttamista kerrostalosta omakotitaloon, mutta kokemusta omakotitaloasumisesta on vain lapsuuden ja nuoruuden ajalta vanhempien huollettavana.
Tuliko omakotitalon vastuut ja kustannukset yllätyksenä? Kuinka paljon käytät esim palveluita hyväksesi? Kaikki kokemukset kiinnostaa, mutta varsinkin negatiiviset, koska en halua tehdä päätöksiä ruusunpunaiset lasit päässä.
Kommentit (146)
Ilmeiseti robottiruohonleikkureita on hyvin erilaisia. Nimittäin meidän naapurilla on robottiruoholeikkuri ollut jo monta vuotta ja se näyttää selviävän oikein hyvin vaikka pihaa on tuhannen neliötä ja siitä iso osa on aika jyrkkää rinnettä, eikä piha todellakaan ole mitenkään tasainen kun rakentaja on aikanaan tehnyt pihatyöt vähän niin ja näin. Leluihin se näyttää törmäävän (nää on jotain keppihevosesteitä ja vastaavia), kääntyvän ja jatkavan matkaansa.
Meille sellainen ei käy, koska se tarvii paljon aurinkoa (sanoo mieheni) ja meidän piha on hyvin varjoisa. Mutta ei meillä ole noin paljon nurmikkoakaan, joten ei väliä.
Mistä ne naapurit voi tietää siis minkälaisia ne ovat. Pelkään eniten suurimpana uhkakuvana jos tulee iso kamalaa meteliä pitävä lapsiperhe naapuriin ja lyö tuohon rajalle terassini viereen tramboliinin. Ei siinä oikein muuta voi kun alkaa myymään pois. Ei varmaan kukaan kerro ostajalle miksi lähtee muualle.
Vierailija kirjoitti:
Mulle maksut ja työt eivät olleet ongelma eivätkä yllätys. Eikä niitä niin hirveästi edes ole ollut. Ja omakotitalossakin voi vaikuttaa siihen, paljonko töitä on. Koko pihaa ei ei ole pakko laittaa lumenluontia vaativaksi parkkipaikaksi eikä leikkausta vaativaksi nurmikoksi. Kunnossa oleva tekniikka on pääsääntöisesti vähemmän työlästä kuin juuri ja juuri yleensä toimiva. Isoin työ on siinä, että vahtii ja tarkastaa, että kaikki toimii.
Sen sijaan eräässä vaiheessa oli vaikea sietää sitä, että keskellä isoa kaupunkiakin asuessa omakotitaloalueilla kaikki tuntevat kaikki. Joka toinen vastaantulija on jollain lailla tuttu, vähintään lasten koulu”kaverien” vanhempi. Siellä on helppo joutua kaikkien tunnistamaksi sirkuspelleksi, jos perheessäsi on jotain omituista. Isossa kaupungissakin omakotialue on vähän kuin pieni kylä.
Samaa olen ajatellut. Lapsuudenkoti oli okt, jotkut naapurit tulivat pihalle juttelemaan ja kutsumatta kylään. Okt-asujat aina moittivat miten ahdistavia ovat kerrostalot, muut liian lähellä. Kokemukseni mukaan naapurit kyllä tuppaavat liian lähelle helpommin okt:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Olemme harkinneet muuttamista kerrostalosta omakotitaloon, mutta kokemusta omakotitaloasumisesta on vain lapsuuden ja nuoruuden ajalta vanhempien huollettavana.
Tuliko omakotitalon vastuut ja kustannukset yllätyksenä? Kuinka paljon käytät esim palveluita hyväksesi? Kaikki kokemukset kiinnostaa, mutta varsinkin negatiiviset, koska en halua tehdä päätöksiä ruusunpunaiset lasit päässä.
Mitkä ihmeen vastuut ja kustannukset? Omakotitalossa asuminenhan on heittämällä halvempaa, kuin kerrostalossa asuminen. Siskoni juuri kävistelee heidän kerrostalonsa putkiremontin kustannusten kanssa. Hänelle tuo remppa kustantaa lähes 50 000 euroa ja luvassa on ainakin parin kuukauden evakkoreissu. Minä teetätin vuosi sitten putkirempan omakotitalooni. Ammattimiehet hoitivat rempan kolmessa päivässä ja se kustansi karvan alle 4000 euroa.
Juu en ole katunut sekuntiakaan muuttoani omakotitaloon.
Joku kysyi, mitä remppoja viimeisen 5 vuoden aikana on tehty?
Meillä on
-vaihdettu hälytysjärjestelmä, entinen meni johonkin oikosulkuun ja alkoi huutaa jatkuvasti.
- tuettu paremmin yksi nurkalla oleva sadevesikaivo - se on maaleikkauksessa, joka ei kestänyt maan painoa toiselta puolelta, joten se vähän kaatui ja se pitä kaivaa auki ja tuke paremmin noin metrin syvyydeltä.
Lisäksi tietysti paljon erilaista jatkuvaa ylläpitoa, rännintyhjennystä ja sen sellaista, mutta nehän eivät ole remontteja.
Talomme on nyt 16 vuotta vanha ja pian pitäisi uusia ulkomaalaus ja terassi, jotka alkavat tulla päähän. Lisäksi olen itse suunnitellut sisällä yläkerran rappujen seinän maalausta. Siinä ei muuten ole mitään vikaa, mutta se on vaalea, ja rappuja kulkevat ihmiset tulevat aina ottaneeksi tukea seinästä eikä kaiteesta, ja koko ajan lääppivät seinään käsillään jälkiä. Kyllä ne lähtvät pesemälläkin, mitta siinä on aika homma. En tiedä, auttaisiko, jos siihen laittaisi toisenkin käsipuun seinän vierelle, vai onko se liian inva-ratkaisumaista.
Kommenttina vaan, että ihan ssmalla lailla kerrostalossa pitää maksaa vedestä ja jätteistä ja sähköstä ja remonteista. Ja on kosteusvsurioita, joita vaan ei kommuunissa korjata yhtä hyvin kuin okt:ssa, kun yhteisö päättää ja kukaan ei halua laittaa rahaa jonkun toisen remonttiin. Ja taloyhtiöremontit ovst kalliimpia kuin ok -remontit samasta syystä, että ei ole vain yhtä vastuullista maksajaa vasn hankinat on ulkoistettu vieraalle isännöijälle. Jonka palkkauskin maksaa toisin kuin ok:ssa. Ja kiinteistövero se on kerrostalossakin. Huoltotyöt sielläkin tehdään, ne ostetaan ulkopuoliselta js se maksaa, yhyä hyvin voi palkata ulkopuolisen tekemään työt ok:ssa.
Eri asia vuokralla asuminen, se on nykyään halvinta. On myös ihan laskettu fakta, että okt on halvoäin asumismuoto, jos on keäyse omistusasumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle maksut ja työt eivät olleet ongelma eivätkä yllätys. Eikä niitä niin hirveästi edes ole ollut. Ja omakotitalossakin voi vaikuttaa siihen, paljonko töitä on. Koko pihaa ei ei ole pakko laittaa lumenluontia vaativaksi parkkipaikaksi eikä leikkausta vaativaksi nurmikoksi. Kunnossa oleva tekniikka on pääsääntöisesti vähemmän työlästä kuin juuri ja juuri yleensä toimiva. Isoin työ on siinä, että vahtii ja tarkastaa, että kaikki toimii.
Sen sijaan eräässä vaiheessa oli vaikea sietää sitä, että keskellä isoa kaupunkiakin asuessa omakotitaloalueilla kaikki tuntevat kaikki. Joka toinen vastaantulija on jollain lailla tuttu, vähintään lasten koulu”kaverien” vanhempi. Siellä on helppo joutua kaikkien tunnistamaksi sirkuspelleksi, jos perheessäsi on jotain omituista. Isossa kaupungissakin omakotialue on vähän kuin pieni kylä.
Samaa olen ajatellut. Lapsuudenkoti oli okt, jotkut naapurit tulivat pihalle juttelemaan ja kutsumatta kylään. Okt-asujat aina moittivat miten ahdistavia ovat kerrostalot, muut liian lähellä. Kokemukseni mukaan naapurit kyllä tuppaavat liian lähelle helpommin okt:ssa.
Höpöhöpö. Joskus 50-luvulla ovat ehkä voineet jossain maalla tulla, mutta ei enää tänä päivänä. Minä olen yli 50 vuotta asunut useissa eri omakotitaloissa ja koskaan ei ole yksikään naapurini tuppautunut kutsumatta pihallemme, saatika kylään.
Me muutettiin maalle, joten siinäkin on eroja asutko omakotitaloalueella kaupungissa vai maaseudulla.
Suurimmat asiat miksi en pidä täällä asumisesta. Ensimmäisenä netti. Tänne ei todennäköisesti koskaan rakenneta valokuitua, joten mobiilidatalla mennään. Yhtiötä on vaihdettu, lisäantenneja hankittu, mitattu suuntia jne. Ei auta, netti on onneton. Voi vain kuvitella kun nykyelämässä kaikki asiointi, koulujuttuja, etätyöt, teinien netflix... kaikki tarvii nettiä. Kyllä tällä just ja just pärjää mutta esim. etätöitä ei voi tehdä jos lapset on kotona, koska kaista vaan ei riitä. Eikä tällaista silloin 15-vuotta sitten osannut miettiä.
Toinen on kulkeminen. Auto on pakko olla molemmilla vanhemmilla ja lapsille heti mopokortti ja ajokortti kulkupeleineen kun vaan iän puolesta on mahdollista. Ja auto se vasta rahasyöppö on! Mitään julkista liikennettä ei ole, koulutaksi onneksi lapsille.
Kolmas ei liity asuinpaikkaan vaan yleisesti omakotiasumiseen. Liika tila! Meillä on iso talo ja iso varastorakennus. Kuin huomaamatta tavaraa kertyy ja äkkiä sitä on ihan hirvittävästi. Ajatuskin siitä, että pitäisi vaikka muuttaa, on ihan hirveä. En tiedä mihin tämän tavaramäärän kanssa joutuu. Ja tämä sama tuntuu olevan jokaisella omakotiasujalla.
Voisin itse ihan hyvin asua kerrostalossa (olen asunut n. 10 vuotta aikoinaan) ja hankkia vaikka mökin. Silloin kun lapset olivat pieniä, omakotielämä oli oikein sopivaa. Paljon ulkoilua, siinä samalla tuli tehtyä niitä pihatöitä, pieniä ulkoremppoja jne. Nyt kun lapset ovat isompia ja muuttamassa pois, huomaa ettei niin paljon enää viihdykään siellä ulkona. Sisähommat nyt ovat samoja asui sitten missä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Me muutettiin maalle, joten siinäkin on eroja asutko omakotitaloalueella kaupungissa vai maaseudulla.
Suurimmat asiat miksi en pidä täällä asumisesta. Ensimmäisenä netti. Tänne ei todennäköisesti koskaan rakenneta valokuitua, joten mobiilidatalla mennään. Yhtiötä on vaihdettu, lisäantenneja hankittu, mitattu suuntia jne. Ei auta, netti on onneton. Voi vain kuvitella kun nykyelämässä kaikki asiointi, koulujuttuja, etätyöt, teinien netflix... kaikki tarvii nettiä. Kyllä tällä just ja just pärjää mutta esim. etätöitä ei voi tehdä jos lapset on kotona, koska kaista vaan ei riitä. Eikä tällaista silloin 15-vuotta sitten osannut miettiä.
Toinen on kulkeminen. Auto on pakko olla molemmilla vanhemmilla ja lapsille heti mopokortti ja ajokortti kulkupeleineen kun vaan iän puolesta on mahdollista. Ja auto se vasta rahasyöppö on! Mitään julkista liikennettä ei ole, koulutaksi onneksi lapsille.
Kolmas ei liity asuinpaikkaan vaan yleisesti omakotiasumiseen. Liika tila! Meillä on iso talo ja iso varastorakennus. Kuin huomaamatta tavaraa kertyy ja äkkiä sitä on ihan hirvittävästi. Ajatuskin siitä, että pitäisi vaikka muuttaa, on ihan hirveä. En tiedä mihin tämän tavaramäärän kanssa joutuu. Ja tämä sama tuntuu olevan jokaisella omakotiasujalla.
Voisin itse ihan hyvin asua kerrostalossa (olen asunut n. 10 vuotta aikoinaan) ja hankkia vaikka mökin. Silloin kun lapset olivat pieniä, omakotielämä oli oikein sopivaa. Paljon ulkoilua, siinä samalla tuli tehtyä niitä pihatöitä, pieniä ulkoremppoja jne. Nyt kun lapset ovat isompia ja muuttamassa pois, huomaa ettei niin paljon enää viihdykään siellä ulkona. Sisähommat nyt ovat samoja asui sitten missä tahansa.
Niin ovat ulkohommatkin. Ei niitäkään ole itse pakko tehdä, jos ei huvita, tai et osaa. Ihan samallalailla sinä saat ne ostopalveluina, kuin kerrostalossakin. Omakotilaossa vaan on vapaus valita, teetkö homman itse, vai teetätkö sen ammattimiehillä, tai ylipäätään kellä vaan. Tätä valinnanvapautta ei kerrostalossa ole.
Ei kai se netin toimimattomuus voinut teille yllätyksenä tulla? Ei liene kauhean vaikeaa testata tuota asiaa jo siinä vaiheessa kun käy asuntoon tutustumassa, kun se älyluuri kuitenkin mukana on. Itse asun maalla ja en todellakaan kaipaa mitään valokuitua. Pelkällä erittäin edullisella mobiilidatalla mennään, eikä yhteyksien kanssa minkäänlaisia ongelmia. Itseasiassa vanhempieni, sekä lapseni kerrostaloasunnot ovat ainoita paikkoja, jossa minulla on yhteyksien kanssa ongelmia. Molemmissa tapauksissa asunto on aivan kaupungin keskustassa.
Ei tullut yllätyksenä se, että omakotitalossa on töitä ja kustannuksia.
Kaksi vesivahinkoa sen sijaan tuli. Ja etenkin se, että kun olet säästänyt johonkin tiettyyn asiaan etukäteen (ensi kesänä pestään ja maalataan katto!) niin tapahtuu varmasti jotakin äkillistä (jaa, lämminvesivaraaja paukahti/ lattialämmitys rikkoutui/ vessan viemärit alkoivat kurluttaa, tai kaikki näistä kerralla).
Meidänkin piti remontoida talosta kohdat x ja y, mutta ne ovat edelleen samassa jamassa kuin 10 vuotta sitten taloa ostaessamme. Paljon muuta onkin jo tehty.
Kadun osittain, mutta sinnittelen. :)
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalossa tulee hirveä määrä kaikkia maksuja. Jos raksaat uutta pelkkiin liittymiin menee 16 000e (viemäri/sähkö/lämpö/ym liittymät), vanhassa toki kuuluvat kaupan hintaan.
Tulee kiinteistövero, tienhoitomaksu (ei kaikkialla), hulevesimaksu, jätehuoltomaksu, ja aivan järkyttävä vakuutusmaksu joka on siis moninkertainen esim rivarin kotivakuutukseen verrattuna.
Puhumattakaan että tulee kallis lämmityslasku, sähkölasku, siirtomaksu, jätevesilasku. Tuo jätevesi ärsyttää siksi että samasta vedestä maksetaan kaksi kertaa, tulovetenä ja jätevetenä.Joten kustannukset kyllä ”yllättävät” ja nyt en puhu iloisesta yllätyksestä.
Paljonko nuo kustannukset tekevät noin arviolta per kuukausi?
Rivarissa yms. osakkeessa kun on taas kk-vastikkeet, niin niihin olisi mielenkiintoista verrata.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeiseti robottiruohonleikkureita on hyvin erilaisia. Nimittäin meidän naapurilla on robottiruoholeikkuri ollut jo monta vuotta ja se näyttää selviävän oikein hyvin vaikka pihaa on tuhannen neliötä ja siitä iso osa on aika jyrkkää rinnettä, eikä piha todellakaan ole mitenkään tasainen kun rakentaja on aikanaan tehnyt pihatyöt vähän niin ja näin. Leluihin se näyttää törmäävän (nää on jotain keppihevosesteitä ja vastaavia), kääntyvän ja jatkavan matkaansa.
Meille sellainen ei käy, koska se tarvii paljon aurinkoa (sanoo mieheni) ja meidän piha on hyvin varjoisa. Mutta ei meillä ole noin paljon nurmikkoakaan, joten ei väliä.
Mun naapurilla on liki hehtaarin nurmikko joka kokonaisuudessa loivaa rinnettä ja robottileikkuri on siellä pyörinyt jo useamman kesän ja nurmikko on kuin golfkentällä.
Vierailija kirjoitti:
Vuokra-asuminen helpointa.
Olisipa kurjaa, jos olisin koko elämäni asunut vuokralla. Pienessä kaupungissa (jossa asun) vuokra-asuntoihin kertyy se huonompi sakki, meno tuppaa olemaan levotonta. Yksityiseltä vuokraaminen on kallista ja on typerää kerryttää omaisuutta vieraalle.
Olen jäänyt eläkkeelle ja olen todella kiitollinen, että selviän yhtiövastikkeella, eläkevuosiksi ostamani on asunto on uudehko, joten isompia remppoja tuskin tulee ja jos tulee, olen niihin varautunut, koska omakotitaloni myynnistä jäi runsaasti ylimääräistä.
Viimeksi olen asunut vuokralla joskus 1970-luvun puolivälissä.
Satavuotiaan savupiiput muurattiin uusiksi 90-luv. Lämmitysuunit ovat peräisin 50-luv. Nykytiilillä ei onnistu!
70-luv. tehtiin vesijohto ja valettiin keittiön ja kylpyhuoneen lattiat. 2002 valettiin uusiksi ja saatiin suihkuhöyrykaappi kylppäriin, joka tosin on pieni ja ikkunaton. Nyt odotellaan kattoremppaa. Lämminvesiboileri kestää ehkä 15v sama.
Puutarhaan haaveilen ketomaisuutta. Tosin tänä kesänä ei ole ruohoa leikattu kuin kolmisen kertaa. Kukatkaan ei kukoista, kun ei sada.
Kiinteistövero on alta satasen. Jäte 200€/vuosi. Puulämmitys on työlästä ja sähkö maksaa. Mies ei lähde kerrostaloon ikinä, mulle riittäis tässä vaiheessa parvekkeellinen/terassi yksiö! Lumityöt mies tekee jottei naapuri ala soitella lapsille, että ny ne on kuollu!
Vierailija kirjoitti:
Mullekin omakotitalossa pahin pettymys oli piha. Ja se, etten jaksakaan hoitaa sitä, enkä nauti sen hoidosta. Toinen ongelma sen hoitoon liittyen oli se, että kun tulin tänne 40-vuotiaan selällä, jonka kanssa ei ollut vuosiin tehnyt mitään, niin selkä ei kestänyt kasvimaan kitkentää, eikä kroppa esim. pensasaidan leikkuuta.
En jaksanutkaan poimia omenia, (joita ei syödä, vanhoja puita) ja pensaita jos vielä jaksoikin leikata, niin leikkuujätteen tunkemisesta jonnekin tuli yksi työ kanssa. Edelliset asukkaat olivat istuttaneet puutarhaan pensastavia kasveja ja niiden kanssa on tulla hulluksi.
Ei sitä pihaa ole pakko hoitaa, jos ei huvita. Kunttaa ja kivetystä, sekä terasseja pihalle, tai ihan vaan luonnonvaraiseksi, kuten monissa uusissa omakotitaloissa nykään on tapana. Aivan turhaa lätinää, nämä "pakolliset" pihahommat. Kenenkään ei ole pihalla pakko kyykkiä, jos ei kiinnosta.
Mitä sitten siihen "jatkuvaan" nurmikon leikkuuseen ja lumitöihin tulee, niin tässä vähän kylmää faktaa omakotiasujalta: viime talvena tein kahdeksat lumityöt ja piha oli läpi talven tiptop kunnossa. Tänä kesänä olen leikannut 8 kertaa nurmikon ja vielä tulen leikkaamaan todennäköisesti 3-4 kertaa riippuen siitä tuleeko vielä lämpimiä ja sateita. Nyt jo kasvu hidastunut niin paljon, että enää tarvii loppukesästä leikata vain joka toinen viikko. Näin siis eteläisessä Suomessa, mutta Helsinkiä jonkun verran pohjoisempana.
Vierailija kirjoitti:
Meillä omakotitaloelämän lopetti ajanpuute. Kaksi vuotta jaksettiin sitä edestakaisin kulkemista, sitten palattiin kantakaupunkiin.
Talo oli ihana ja piha myös, mutta kun siellä ei ehditty olla. Aamulla ennen seitsemää liikenteeseen, kotona kuuteen mennessä. Kumpi lähtee tänään viemään lapset harrastuksiin?
Nyt lähden töihin 7.50, olen kotona n.klo 16.15, kävelen työmatkat. Lasten harrastuksiin ei tarvita kuljettajaa, kaikki on kävely-tai julkisen liikenteen matkan päässä ja lapset menevät itse.
Pitihän se omakotielämä kokea, mutta se ei vain sopinut työssäkäyvälle lapsiperheelle.
Itse asun omakotitalossa ja työmatkani fillarilla kestää noin 5 minuuttia. Kesällä käyn maalta mökiltä töissä. Silloin matka kestää vähän pidempään eli 10 minuuttia, autolla toki.
Omakotitaloelämä sopii minulle työssä käyvälle lapsiperheelliselle aivan loistavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakotitalossa tulee hirveä määrä kaikkia maksuja. Jos raksaat uutta pelkkiin liittymiin menee 16 000e (viemäri/sähkö/lämpö/ym liittymät), vanhassa toki kuuluvat kaupan hintaan.
Tulee kiinteistövero, tienhoitomaksu (ei kaikkialla), hulevesimaksu, jätehuoltomaksu, ja aivan järkyttävä vakuutusmaksu joka on siis moninkertainen esim rivarin kotivakuutukseen verrattuna.
Puhumattakaan että tulee kallis lämmityslasku, sähkölasku, siirtomaksu, jätevesilasku. Tuo jätevesi ärsyttää siksi että samasta vedestä maksetaan kaksi kertaa, tulovetenä ja jätevetenä.Joten kustannukset kyllä ”yllättävät” ja nyt en puhu iloisesta yllätyksestä.
Tottakai maksat vedestä joka sinulle kuljetetaan, ja jota sinä ostat, sekä erikseen siitä että sinun jätevetesi käsitellään.
et ymmärtänyt pointtia. Se vesi mikä menee jätevetenä on ok laskuttaa, mutta esim mulla menee paljon vettä puutarhan kasteluun ja se vesi EI MENE mihinkään jötevesikösittelyyn.
Vierailija kirjoitti:
Vuokra-asuminen helpointa.
Suomeksi : Laiskojen möhömahaisten mätisäkkien, lojuminen hyyryläisenä läskin vuokraloordin kämpässä, on helpointa. Kertoo mätisäkkisistä lojujista kaiken tarpellisen.......
Mullekin omakotitalossa pahin pettymys oli piha. Ja se, etten jaksakaan hoitaa sitä, enkä nauti sen hoidosta. Toinen ongelma sen hoitoon liittyen oli se, että kun tulin tänne 40-vuotiaan selällä, jonka kanssa ei ollut vuosiin tehnyt mitään, niin selkä ei kestänyt kasvimaan kitkentää, eikä kroppa esim. pensasaidan leikkuuta.
En jaksanutkaan poimia omenia, (joita ei syödä, vanhoja puita) ja pensaita jos vielä jaksoikin leikata, niin leikkuujätteen tunkemisesta jonnekin tuli yksi työ kanssa. Edelliset asukkaat olivat istuttaneet puutarhaan pensastavia kasveja ja niiden kanssa on tulla hulluksi.
Samoin en tykkää siitä, että talossamme on osin puulämmitys. Inhoan puiden kantamista ja takkojen lataamista. Ja sen ajastamista, että saan pellit kiinni. Lisäksi ostan puun, sen latomisesta vajaan en selviytyisi, mutta ex tekee sen.
Eli niukka piha olisi ihanne, samoin kerrostalomainen lämmitys (maalämpö??) hinnoiltaan ja työläydeltään.
Meillä ei ole naapureita lähettyvillä, se on plussaa, kuten myös se, että on ihanaa kävellä aamuisin oman pihan läpi autolle tai istua ulos omalle pihalle. Voi myös pitää hyvin huoletta kissaa (tai vaikka koiraa), jos tykkää antaa niiden ulkoilla.
Maksuja tai pientä tuunaamista meillä ei ole riesaksi asti, viimeksi tosin uusittiin katto ja nehän maksavat 15-20 000 (selvittiin 13 500) mutta se oli tiedossa tulossa jo ostovaiheessa. Jätevedet menevät pihan sakokaivoon, joten jämaksu on pieni, noin 100e/v.
Nyt se tosin äskettäin temppuili ja mietin jo, joudunko sen päivittämään, se maksaisi about 10 000e, mutta luultavasti selvitään puhdistuksilla (oli tyhjennysväli vähän venynyt..) jakenties korjaamalla jotain kohtia.