Lue keskustelun säännöt.
Lapsuuden sukumökki vaakalaudalla, mitä tekisitte tässä tilanteessa?
02.08.2019 |
Antakaapa fiksuja vinkkejä, miten suhtautuisitte seuraavanlaiseen tilanteeseen. Eli meidän suvussa on isovanhempieni aikanaan 60-luvulla hankkima upea metsäinen rantatontti, jonka kaikki rakennukset pystyyn lahonneita. Tällä hetkellä sen omistavat puoliksi äitini ja enoni, jolla ei ole omia lapsia. Äidilläni on 3 lasta, minä ja 2 veljeä. Minä olen meistä kolmesta ainoa, jolla on omaa perhettä.
Suvussa on aina puhuttu, että on kiva, kun on tällainen kesänviettopaikka, jonne kaikki voivat tulla uimaan ja saunomaan, ja ehkä jonain päivänä, kun perinnönjako selvä, mietitään uutta päärakennusta tms.
Viime vuosina vanhempi veljeni on kuitenkin ryhtynyt toimiin mökkitontin suhteen. Ensin hän sai puhuttua lapsettoman, omaperäisen enoni tekemään testamentin omasta tontinpuolikkaastaan itselleen. Minä ja pikkuveli emme pitäneet tästä, mutta mikäs siinä, eno tekee omallaan mitä haluaa.
Äitini teki puolestaan omasta puolikkaastaan testamentin meille nuoremmille puoliksi, sillä idealla, että kaikilla on sitten aikanaan jonkinlainen oikeus kesäpaikkaan.
Nyt veljelläni on kuitenkin uusi vaimo, ja pariskunta tahtoisi rakentaa mökkitontille uuden, pramean omakotitalon. Isoveljeni tahtoisi ostaa äitini puolikkaan edullisesti, rakentaa talon ja elää tontilla vakituisesti. Eli äidin testamentti jäisi käytännössä merkityksettömäksi, jos kaupat tehtäisiin äitini vielä eläessä pikkusummalla. Äitini on kiltti ihminen, joka toivoisi vain, että hänen lapsensa olisivat sovussa keskenään ja aistin, että lujatahtoisen veljeni ehdotus houkuttelee, koska "nuori perhe kaipaa uutta kotia".
Omat tunteeni ovat ristiriitaiset.
Yhtäältä lapsuuden kesäpaikka tärkeä ja muistorikas, paikkaan panostamalla siitä voisi saada upean ja hiukan mielisin kunnollista kesäpaikkaa omallekin perheelleni. Mietin myös sitä, että itse olen oman kotini hankkinut isolla lainalla, eikä minun ja mieheni perustaessa perhettä äiti ollut lainkaan huolissaan pärjäämisestämme tai asunnostamme - ja minusta oli itsestään selvää, että jokainen hankkii kotinsa itse, kesäpaikka on yhteinen. Isoveljeni suhtautuu kuitenkin asiaan toisin, näkee tässä hienon tilaisuuden hyödyntää vanhaa paikkaa.
Toisaalta en tahtoisi tyhmää ja turhaa riitaa perheen sisällä. Eli annanko vain mökin mennä vai ryhdynkö tosissaan taistelemaan? Mitä te tekisitte?
Kommentit (136)
Kun on yhteisestä omaisuudesta kyse, niin nissä on pahimmillaan suuretkin riidat läheisten kesken.
Kasvoin juristi-isäni oppien mukaisesti oikeudenmukaisuuteen. Kun isäni kuoli olemme sisaruksien ja äidin kesken jakaneet isän omaisuuden niin kuin se pitääkin.
Veljeni osti vanhempieni kotitalon ja maksaa siitä markkinoiden mukaisesti täysin käyvän arvon, mutta olemme yksissä tuumin antaneet siitä alennusta jäämättä silti nuolemaan näppejämme. Talon arvo on kunnostuksen jälkeen suurempi kuin se on nyt, joten mitään hyväntekeväisyyttä ei kannata ryhtyä harrastamaan perheen sisälläkään. Raha on rahaa ja siihen ei kannata sekoittaa tunteita mukaan.
Jos olisin sinä ehdottaisin tontista ulkopuolisen asiantuntijan arvion, myös jos metsässä on tukkipuuta, ja äitisi pyytää siitä sen hinnan kuin hänelle kuuluukin. Jo ihan senkin takia, että äitisi saa siitä turvaa omaan talouteensa.
Veljesi on ahne, eikä muuta. Siihen pitääkin reagoida, mutta jos asia menee sovussa menee se silloin edullisesti kaikkien osapuolten kesken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyisin äidiltä kumpi on tärkeämpää hänelle: sisarusten välit vai aikuisen miehen paapominen? Kertoisin, että veljen mieleiset järjestelyt tarkoittavat sitä, että välit automaattisesti huononevat ja katkeavatkin. Sitäkö "kiltti" äiti oikeasti haluaa? Jos haluaa niin eihän hän ole ollenkaan kiltti vaan kusipäinen. Tuo mökki nyt vaan toimii koko porukalle peilin tavoin: sieltä loistaa ahneus, epätasa-arvoisuus jne. Viisautta on pestä kädet koko paskasta, jos äiti junailee paikan veljellesi. Veljesi varmaan hoitaa sitten vanhenevan äidin siellä edukkaasti saadussa kodissaan?
Vierailija kirjoitti:
Vielä siis - veljenikään ei omista tontista mitään vielä, mutta on enon tulevasta perinnöstä niin varma että silti tahtoo rakentaa.
Ap
Toisen tontille ei voi rakentaa, joten veljesi pitää omistaa tontti tai vuokrata. Ei riitä rakennuslupaan että saa joskus tontin perinnöksi. Kas testamenttiä voi muuttaa niin kauan kun henki pihisee.
Vielä huvittava detalji - veljeni vaimo eli tontin tuleva emäntä tulee itäisestä naapurimaastamme. Tontin alunperin hommannut paappani oli sotaveteraani. Mahtaa luut kolista arkussa. :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tontilla saa olla tasan yksi iso asuinrakennus, sitä ei voi jakaa, useampaa ei voi tehdä. Veljen mielestä kaava ei ole ongelma, koska "eihän näitä kukaan kyttäile". Hmm?
Ap
No kyllä ne kyttäilee, mutta se on silloin veljesi ongelma eikä sinun vai mitä?
Veljesi ei taida käydä ihan täysillä... kaavahan määrittelee mitä saa rakentaa ja se tarkistetaan rakennusluvassa. Ei sitä tartte ”kytätä”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilmoittaisin itse äidille, että olen myös kiinnostunut mökinpuolikkaansa ostosta. Sitten vain avointa tarjouskilpailua pystyyn. Jos mökki myytäisiin kuitenkin veljelle, tekisin netin kautta Verottajalle ilmiannon alihintaisesta, lahjaksi tulkittavasta kaupasta. Jos verottaja on samaa mieltä, menee lahjavero menee maksuun. Ja jonain äitisi kuolinpesää jaettaessa mökinpuolikas tulkitaan suosiolahjaksi, joka luetaan mukaan perintöön.
Ihmiset toki saavat myydä omaisuuttaan kelle haluavat ja mihin hintaan haluavat. Joillakin tuntuu kuitenkin olevan hassu ja virheellinen käsitys, että omaisuuden poislahjoittaminen tai alihintaan myyminen olisi keino automaattisesti toimiva keino kiertää perintökaarta.
Vierailija kirjoitti:
Vielä huvittava detalji - veljeni vaimo eli tontin tuleva emäntä tulee itäisestä naapurimaastamme. Tontin alunperin hommannut paappani oli sotaveteraani. Mahtaa luut kolista arkussa. :)
Ap
No tämä kommentti laski ap:n osakkeita minun silmissä aika lailla. Ihan syytön veljen vaimo tähän on ("äiti on aina suosinut veljeä ja minulle on jäänyt pärjäävä rooli") vaikka perheen ulkopuolisen ja vielä ulkomaalaisen niskoille onkin helppo projisoida ihan perheen sisäisiä sisaruskateuksia. T. Sankarivainajan tyttärentytär
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omille sisaruksilleni olen jo ilmoittanut, että mitään suvun mökkiä en tule rahoittamaan, vaan mahdollisen osuuteni otan sitten rahana. Ja parasta olisi jos vanhempani hyvissä ajoin möisivät mökin ja käyttäisivät rahansa ihan omaan hyvinvointiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vielä huvittava detalji - veljeni vaimo eli tontin tuleva emäntä tulee itäisestä naapurimaastamme. Tontin alunperin hommannut paappani oli sotaveteraani. Mahtaa luut kolista arkussa. :)
Ap
No tämä kommentti laski ap:n osakkeita minun silmissä aika lailla. Ihan syytön veljen vaimo tähän on ("äiti on aina suosinut veljeä ja minulle on jäänyt pärjäävä rooli") vaikka perheen ulkopuolisen ja vielä ulkomaalaisen niskoille onkin helppo projisoida ihan perheen sisäisiä sisaruskateuksia. T. Sankarivainajan tyttärentytär
Minä oon miehen suvulle se vaikea miniä, jonka syyksi kaikki pannaan. En nyt ulkomaalainen kuitenkaan vaan kaupungista. Se on ollut riittävä syy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vielä huvittava detalji - veljeni vaimo eli tontin tuleva emäntä tulee itäisestä naapurimaastamme. Tontin alunperin hommannut paappani oli sotaveteraani. Mahtaa luut kolista arkussa. :)
Ap
Luurangot taitaa pahemmin pitää ääntä siellä mökin vajassa.
Miksei ap tee ostotarjousta, jos mökkeily kiinnostaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tontilla saa olla tasan yksi iso asuinrakennus, sitä ei voi jakaa, useampaa ei voi tehdä. Veljen mielestä kaava ei ole ongelma, koska "eihän näitä kukaan kyttäile". Hmm?
Ap
Tietenkin kyttäilee. Talolle pitää hakea rakennuslupa.
Järvenranta asettaa omat vaatimuksensa jäteveden käsittelylle.
Veljesi taitaa olla hieman kokematon näissä rakennusasiossa tai sitten vain puhdas idiootti.
Luulenpa, että vaimo ohjailee ja ap:n veli on tossun alla. Näin se oli minunkin veljeni tapauksessa. Meillä kävi niin, että isän keuhkosyöpädiagnoosin jälkeen veli vaimonsa ohjauksessa allekirjoitutti kauppakirjan, jossa isä "myi" kesämökkinsä veljelleni hintaan 15 000 euroa ilman, että kukaan suoritti minkäänlaista hinta-arviota paikasta (60-luvun lautamökki, mutta iso tontti pitkällä rantaviivalla meren saaresta) ja ilman, että raha vaihtoi omistajaa. Ja oli vielä oikein kaupanvahvistaja paikalla! Kukaan ei tietenkään kertonut minulle, koska salakähminnän pointti oli, etten minä tullut kyseenalaistamaan kauppa"hintaa" kuten ei sitäkään, että minä olisin muuten sanonut asiaan jotain.
Patistakaa vanhempianne tekemään testamentit ja vieläpä huomattavasti ennen kuin heistä tulee sairaita ja manipuloitavissa olevia, jos teitä on vähänkin enemmän perheessä kuin yksi lapsi!
Ei muuta ku verottajalle vaan vinkkiä... ;)
Luulenpa, että vaimo ohjailee ja ap:n veli on tossun alla. Näin se oli minunkin veljeni tapauksessa. Meillä kävi niin, että isän keuhkosyöpädiagnoosin jälkeen veli vaimonsa ohjauksessa allekirjoitutti kauppakirjan, jossa isä "myi" kesämökkinsä veljelleni hintaan 15 000 euroa ilman, että kukaan suoritti minkäänlaista hinta-arviota paikasta (60-luvun lautamökki, mutta iso tontti pitkällä rantaviivalla meren saaresta) ja ilman, että raha vaihtoi omistajaa. Ja oli vielä oikein kaupanvahvistaja paikalla! Kukaan ei tietenkään kertonut minulle, koska salakähminnän pointti oli, etten minä tullut kyseenalaistamaan kauppa"hintaa" kuten ei sitäkään, että minä olisin muuten sanonut asiaan jotain.
Patistakaa vanhempianne tekemään testamentit ja vieläpä huomattavasti ennen kuin heistä tulee sairaita ja manipuloitavissa olevia, jos teitä on vähänkin enemmän perheessä kuin yksi lapsi![/quote]
No tuohan on selvä ennakkoperintö-tapaus. Tuossa pitää pitää huoli, että saat tiliotteen tai sitten jälkikäteen, kun perintöä jaetaan niin kauppakirjat löytyy kyllä jostain virastosta ja tiliote pankista (jos ei ole kamalan kauan kulunut aikaa) ja tämä listataan ennakkoperinnöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli te ehkä joskus mahdollisesti voisitte harkita josko jossain vaiheessa saattaisitte laittaa paikat kuntoon, kunhan ehtii, että sitten ehkä joskus olisi varmaan kiva aina välillä kesäisin käydä, kun taas tämä pahantahtoinen ja itsekäs veli ottaisi tontin oikeasti käyttöön?
Ja laittaisi siihen rahansa, kuten ap:kin omaan asuntoonsa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, itse antaisin paikan mennä.
Inhoan mökkeilyä, joten veli saisi pitää läävänsä minun puolestani.
Olen niin hyvin toimeentuleva, ettei sekään harmittaisi, että aikanaan en saisi tontinneljänneksen myymisestä tulevia rahoja.
Saan varmaan tulla pöllimään sun auton? Ei harmita kun olet niin hyvin toimeentuleva.
Ensinnäkään kukaan ei ole pöllimässä mitään. Toiseksi jos joku myy omistamansa auton, niin mitä se sinulle kuuluu? Pitäisikö rahat antaa sinulle?
Eli jos junailet itsellesi rahaa ohi perintökaaren laittomasti ENNEN perittävän kuolemaa se ei ole rikos, mutta jos teet sen sen JÄLKEEN niin se on rikos?
Laki on asiasta toista mieltä. Perusteena se, että sinua ei harmittaisi koska rahaa on niin paljon ettei pskalle taivu on älytön. Muutenhan saisin tulla hakemaan pihastasi autosi ja fillarit vielä takakonttiin...
Vierailija kirjoitti:
Muutos ja luopuminen on keskeistä elämässä. Olisin äidin tukena siinä, että hän saisi tontista asiaankuuluvan hinnan. Huonokuntoisille rakennuksille ei oikein hintaa voi laskeakaan. Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
Parhaassa tapauksessa veljen maksama raha kiertää ap:lle perinnön muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutos ja luopuminen on keskeistä elämässä. Olisin äidin tukena siinä, että hän saisi tontista asiaankuuluvan hinnan. Huonokuntoisille rakennuksille ei oikein hintaa voi laskeakaan. Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
Parhaassa tapauksessa veljen maksama raha kiertää ap:lle perinnön muodossa.
Veljen pitäisi olla kaukaa viisas ja tehdä ajoissa testamentti sisarilleen, eli ap:lle ja veljelle, mikäli aikoo rakentaa paikalle, jos venäläinen emäntä ottaa ja eroaa veljestä ja haluaa tietysti siinätapauksessa vähintäänkin puolet talosta ja mökkitontista. Avioehto noille kahdelle, veljelle ja itäemännälle, olisi myös suotavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vielä huvittava detalji - veljeni vaimo eli tontin tuleva emäntä tulee itäisestä naapurimaastamme. Tontin alunperin hommannut paappani oli sotaveteraani. Mahtaa luut kolista arkussa. :)
Ap
Toivottavasti veljesi tekee avioehdon ettei tontti päädy vieraaseen sukuun...
Onko muut mitään pyytäneetkään? Vai ovatko juuttuneet siihen lapsuuden vaiheeseen, kun kakkupalat mitataan viivottimella, ettei vaan joku saa enemmän kuin muut?