Lue keskustelun säännöt.
Lapsuuden sukumökki vaakalaudalla, mitä tekisitte tässä tilanteessa?
02.08.2019 |
Antakaapa fiksuja vinkkejä, miten suhtautuisitte seuraavanlaiseen tilanteeseen. Eli meidän suvussa on isovanhempieni aikanaan 60-luvulla hankkima upea metsäinen rantatontti, jonka kaikki rakennukset pystyyn lahonneita. Tällä hetkellä sen omistavat puoliksi äitini ja enoni, jolla ei ole omia lapsia. Äidilläni on 3 lasta, minä ja 2 veljeä. Minä olen meistä kolmesta ainoa, jolla on omaa perhettä.
Suvussa on aina puhuttu, että on kiva, kun on tällainen kesänviettopaikka, jonne kaikki voivat tulla uimaan ja saunomaan, ja ehkä jonain päivänä, kun perinnönjako selvä, mietitään uutta päärakennusta tms.
Viime vuosina vanhempi veljeni on kuitenkin ryhtynyt toimiin mökkitontin suhteen. Ensin hän sai puhuttua lapsettoman, omaperäisen enoni tekemään testamentin omasta tontinpuolikkaastaan itselleen. Minä ja pikkuveli emme pitäneet tästä, mutta mikäs siinä, eno tekee omallaan mitä haluaa.
Äitini teki puolestaan omasta puolikkaastaan testamentin meille nuoremmille puoliksi, sillä idealla, että kaikilla on sitten aikanaan jonkinlainen oikeus kesäpaikkaan.
Nyt veljelläni on kuitenkin uusi vaimo, ja pariskunta tahtoisi rakentaa mökkitontille uuden, pramean omakotitalon. Isoveljeni tahtoisi ostaa äitini puolikkaan edullisesti, rakentaa talon ja elää tontilla vakituisesti. Eli äidin testamentti jäisi käytännössä merkityksettömäksi, jos kaupat tehtäisiin äitini vielä eläessä pikkusummalla. Äitini on kiltti ihminen, joka toivoisi vain, että hänen lapsensa olisivat sovussa keskenään ja aistin, että lujatahtoisen veljeni ehdotus houkuttelee, koska "nuori perhe kaipaa uutta kotia".
Omat tunteeni ovat ristiriitaiset.
Yhtäältä lapsuuden kesäpaikka tärkeä ja muistorikas, paikkaan panostamalla siitä voisi saada upean ja hiukan mielisin kunnollista kesäpaikkaa omallekin perheelleni. Mietin myös sitä, että itse olen oman kotini hankkinut isolla lainalla, eikä minun ja mieheni perustaessa perhettä äiti ollut lainkaan huolissaan pärjäämisestämme tai asunnostamme - ja minusta oli itsestään selvää, että jokainen hankkii kotinsa itse, kesäpaikka on yhteinen. Isoveljeni suhtautuu kuitenkin asiaan toisin, näkee tässä hienon tilaisuuden hyödyntää vanhaa paikkaa.
Toisaalta en tahtoisi tyhmää ja turhaa riitaa perheen sisällä. Eli annanko vain mökin mennä vai ryhdynkö tosissaan taistelemaan? Mitä te tekisitte?
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon tontilla on rakennusoikeutta? Onko siihen mahdollista rakentaa useampaa mökkiä? Onko se kaavoitettu vapaa-ajan asumiseen?
Mikäli päädyt luopumaan osuudestasi, teetä hinta-arvio ammattilaisella, sinun ei tarvitse myydä osuuttasi pilkkahintaan vaan käypään arvoon.
Eihän se tontti APn omaisuutta ole. Vaan 1/4 siitä tulee olemaan APn sitten kun APn äiti kuolee
Toistaiseksi äiti saa tehdä omaisuudellaan ihan mitä haluaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuokratkaa mökkejä, ei tule muita kustannuksia ja saa oikeasti olla lomalla☺️ ilman riitoja sukulaisten kanssa👍
Voimia tähänkin taisteluun, oman ajan voisi käyttää paremmin
Paras kun vain yksi ihminen omistaa paikan. Jaetut perintötilat ja mökit ovat ihan perseestä ja ennemmin tai myöhemmin taloudellisten riitojen lähde.
Jos sinua kiinnostaa sama tontti kuin veljeäsi niin teet äidillesi kilpailevan ostotarjouksen ja yrität ostaa veljelläsi nyt olevan enon osuuden. Jos jo lähtökuopissa on selvää että veljesi ei tule myymään niin anna olla koko paskan.
Niin tai näin niin et omista tällä hetkellä mitään, vaan äitisi päättää ja sinun tulisi sopeutua siihen ilman mutinoita.
M43 kirjoitti:
Paras kun vain yksi ihminen omistaa paikan. Jaetut perintötilat ja mökit ovat ihan perseestä ja ennemmin tai myöhemmin taloudellisten riitojen lähde.
Jos sinua kiinnostaa sama tontti kuin veljeäsi niin teet äidillesi kilpailevan ostotarjouksen ja yrität ostaa veljelläsi nyt olevan enon osuuden. Jos jo lähtökuopissa on selvää että veljesi ei tule myymään niin anna olla koko paskan.
Niin tai näin niin et omista tällä hetkellä mitään, vaan äitisi päättää ja sinun tulisi sopeutua siihen ilman mutinoita.
Ei veljellä ole mitään osuutta, ainoastaan enon lupaus testamentata oma osuutensa veljelle. Lupaus voi toteutua joskus tai sitten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerrotte nuoremman veljesi kanssa äidillenne, enollenne ja isoveljellenne omat kantanne, eli että haluatte paikan pysyvän jatkossakin yhteisenä kesänviettopaikkana, ei kenenkään omana kotina.
Äitinne ja enonne sitten tekevät päätöksen myyvätkö tontin omakotitalokäyttöön vai jättävätkö kesämökkikäyttöön. Jos myyvät niin huolehditte että kauppahinnat on asianmukaiset.
Näin siinä käy.. Toivottavasti veljenne ,joka aikoo rakentaa, ei ole se äidin lellikki. Hieman haiskahtaa siltä. Loppuviimein siinä käy niin, että äiti myy osuutenne niin halvalla ,kuin laki sallii ja te ette saa juuri mitään siitä kun aikaa kuluu.
Paha mieli ja välit etäällä tästä seuraa. Näin tulee tapahtumaan . Tappelu ei varmaan auta ,kun on poika päättänyt rakentaa ja äidille lupaa sitä ja tätä,,,,äidinkin niin kiva käydä sit omilla tanhuvilla uudessa talossa.
Tyyliin, ” meidän poika rakensi”. Tätä ne on ne perimiset.
Miksei veli voisi saada paikkaa ennakkoperintönä? Kai te kylässä kuitenkin joskus käytte niin voitte käyttää myös ja säilyy suvun sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksei veli voisi saada paikkaa ennakkoperintönä? Kai te kylässä kuitenkin joskus käytte niin voitte käyttää myös ja säilyy suvun sisällä.
Koska ap haluaa mökin heidän perheen kesän viettopaikaksi, jota veljet saavat lainata, kunhan osallistuvat kuluihin, kuten ap:n perheen tarpeisiin sopivan uuden päärakennuksen rakennuttamiseen.
En jaksaisi ruveta riitelemään. Omassa suvussa on yhteisomistusmökki ja tämä on yhtä helvettiä. Kamalia riitoja ja välejä mennyt poikki. Eräät ovat koko kesän mökillä, mutta vaativat silti muilta täsmälleen saman verran rahallista panostamista mökin kuluihin, vaikka osa ei ole päässyt moneen vuoteen koko paikkaan. Tekisi mieli sytyttää palamaan koko paska, eipähän tarvitsisi enää murehtia asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko isoveli ja itävaimo avio- vai avoliitossa? Jos avoliitossa ja isoveli rakentaa ymmärtämättömänä ilman rakennuslupaa, äitinsä perii, jos isoveli kuolee. Ja äiti saa kaikki sakot yms. sanktiot niskoilleen. Jos sitten äikikin kuolee, sotku on sisarusten. Ja itävaimo asustaa eikä maksa mitään! Jos äiti ehtii kuolla ennen isoveljeä, sotku on suoraan siskon+pikkuveljen niskassa.
Tarkoittaako "nuori perhe" sitä, että on jo perillinen itävaimon pyöräyttämänä? Siinä tapauksessa kaikki on lapsen niskassa, jos isoveli kuolee vaikka rakennustapaturmassa.
Miehesi on viisas, kun haluaisi pitää etäisyyttä.
Ennakkoperinnöt ja lahjat huomioidaan aikanaan perukirjassa ja äidiltäsi jäävän perinnön jaossa. Jos velipoika väenvängällä haluaa lahon mökin, niin sulle jää sitten se muu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luovu mökistä. Itse omistan osan mökkiä, ja toisen puolen mökistä omistaa isäni kuolinpesä. Olen periaaatteessa just ja just enemmistöomistaja, mutta mitään en pysty mökille tekemään ilman muiden lupaa. Ja niitä muita ei kiinnosta mikään pätkääkään. Mökki homehtuu, laituri lahoaa jne. Luovu mökistä kun vielä voit.
Jos äitisi myy paikan veljellesi alle markkinahinnan, niin se pitää huomioida tulevassa perinnönjaossa ennakkoperintönä. Muuten ei kannata alkaa riitelemään mistään yhteisomistuspaikoista. Omassa tuttavapiirissä on useampi yhteisomistusmökki ja jokaikinen aiheuttaa omistajien välille eripuraa ja pahaa mieltä. Edes perinnöksi ei kannata jättää mitään yhteistä lapsille, vaan kaikki pitäisi olla selvästi jaettuna.
Teidän tapauksessanne joku voisi ostaa paikan normaalilla markkinahinnalla, jolloin siitä ei synny eriarvoisuutta toisille sisaruksille. Missään nimessä en lähtisi mukaan jakamaan paikkaa yhteisesti kenenkään kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luovu mökistä. Itse omistan osan mökkiä, ja toisen puolen mökistä omistaa isäni kuolinpesä. Olen periaaatteessa just ja just enemmistöomistaja, mutta mitään en pysty mökille tekemään ilman muiden lupaa. Ja niitä muita ei kiinnosta mikään pätkääkään. Mökki homehtuu, laituri lahoaa jne. Luovu mökistä kun vielä voit.
Miksi et pysty? Senkus teet. Tuskin ne muut tulevat korjaamiasi paikkoja purkamaankaan. Joudut tietysti maksamaan silloin myös tekemäsi korjaukset yksin, jos muut eivät ole halukkaita kunnostamaan paikkaa. Käyttävätkö he sitä kuitenkin?
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi ruveta riitelemään. Omassa suvussa on yhteisomistusmökki ja tämä on yhtä helvettiä. Kamalia riitoja ja välejä mennyt poikki. Eräät ovat koko kesän mökillä, mutta vaativat silti muilta täsmälleen saman verran rahallista panostamista mökin kuluihin, vaikka osa ei ole päässyt moneen vuoteen koko paikkaan. Tekisi mieli sytyttää palamaan koko paska, eipähän tarvitsisi enää murehtia asiaa.
Ja eräät eivät luovu mökistä eivätkä osallistu ylläpitoon, mutteivät myy turhaa omaisuuttaan pois.
Jos ei ole valmis kustannuksiin ja huoltoihin osallistumaan yhteisomistuksessa nii 'n ei se kannata. Todennäköisesti rempat joutuu tekemään se, joka jaksaa ja osaa. Jos joku osaa ja jaksaa laittaa uuden talon, niin antaisin mahdollisuuden eikä niin, että jää mätänemään josko joku vuosien päästä jotain tekisi. Yleensä ne jää tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksaisi ruveta riitelemään. Omassa suvussa on yhteisomistusmökki ja tämä on yhtä helvettiä. Kamalia riitoja ja välejä mennyt poikki. Eräät ovat koko kesän mökillä, mutta vaativat silti muilta täsmälleen saman verran rahallista panostamista mökin kuluihin, vaikka osa ei ole päässyt moneen vuoteen koko paikkaan. Tekisi mieli sytyttää palamaan koko paska, eipähän tarvitsisi enää murehtia asiaa.
Ja eräät eivät luovu mökistä eivätkä osallistu ylläpitoon, mutteivät myy turhaa omaisuuttaan pois.
Mökistä on lainaa, eivätkä mökkiä jatkuvasti käyttävät kykene ostamaan sitä kokonaan itselleen. Kukaan ulkopuolinen ei suostu ostamaan osuutta. Yhteisomistuksen purkuakin on väläytelty, mutta siitä seurasi uhkailua ja muuta todella ahdistavaa käytöstä. Tilanne on äärimmäisen tulehtunut.
Vierailija kirjoitti:
Mut markkinahinta pitää ottaa. Ei mitään ihme alennettuja hintoja. Ottakoot veli vaikka lainaa, sitä saa halvalla.
Meillä eräs osakas vaati taloa alennettuun hintaan, ja saikin kun toinen tuki. Tekosyynä esiintyminen pelastajana, koska muuten mukamas jouduttaisiin oikeuteen kun hän oli varma, että talossa hometta. Ei ollut. Kumman kova into oli saada homeiseksi väittämänsä talo...
Mahtaakohan kellään olla sellaista mökkiä, jossa tai josta ei riideltäisi?
Itsellä ei ole sisaruksia, mutta aina siitä jokin riita saadaan aikaan ja ehdotettiin että mökki myydään. Nyt se on tosin nimissäni, että ei voi myydä ilman lupaani. Ja mökkiä olen hoitanut ja siivonnut ,ajanut leikkuria ja silti vaan mikään ei ole ikinä riittänyt.
Höpö höpö. Ei se veljen vaimo mitään ohjaile.
Olen aiemminkin sanonut, että miehen sisko voi olla moninverroin pahempi kuin anoppi. Älkää puuttuko aikuisten veljienne asioihin. Heillä on oikeus valita itse mieleinen vaino ja tehdä omat päätökset muissakin asioissa ilman että sisko puuttuu asioihin.