Lue keskustelun säännöt.
Lapsuuden sukumökki vaakalaudalla, mitä tekisitte tässä tilanteessa?
02.08.2019 |
Antakaapa fiksuja vinkkejä, miten suhtautuisitte seuraavanlaiseen tilanteeseen. Eli meidän suvussa on isovanhempieni aikanaan 60-luvulla hankkima upea metsäinen rantatontti, jonka kaikki rakennukset pystyyn lahonneita. Tällä hetkellä sen omistavat puoliksi äitini ja enoni, jolla ei ole omia lapsia. Äidilläni on 3 lasta, minä ja 2 veljeä. Minä olen meistä kolmesta ainoa, jolla on omaa perhettä.
Suvussa on aina puhuttu, että on kiva, kun on tällainen kesänviettopaikka, jonne kaikki voivat tulla uimaan ja saunomaan, ja ehkä jonain päivänä, kun perinnönjako selvä, mietitään uutta päärakennusta tms.
Viime vuosina vanhempi veljeni on kuitenkin ryhtynyt toimiin mökkitontin suhteen. Ensin hän sai puhuttua lapsettoman, omaperäisen enoni tekemään testamentin omasta tontinpuolikkaastaan itselleen. Minä ja pikkuveli emme pitäneet tästä, mutta mikäs siinä, eno tekee omallaan mitä haluaa.
Äitini teki puolestaan omasta puolikkaastaan testamentin meille nuoremmille puoliksi, sillä idealla, että kaikilla on sitten aikanaan jonkinlainen oikeus kesäpaikkaan.
Nyt veljelläni on kuitenkin uusi vaimo, ja pariskunta tahtoisi rakentaa mökkitontille uuden, pramean omakotitalon. Isoveljeni tahtoisi ostaa äitini puolikkaan edullisesti, rakentaa talon ja elää tontilla vakituisesti. Eli äidin testamentti jäisi käytännössä merkityksettömäksi, jos kaupat tehtäisiin äitini vielä eläessä pikkusummalla. Äitini on kiltti ihminen, joka toivoisi vain, että hänen lapsensa olisivat sovussa keskenään ja aistin, että lujatahtoisen veljeni ehdotus houkuttelee, koska "nuori perhe kaipaa uutta kotia".
Omat tunteeni ovat ristiriitaiset.
Yhtäältä lapsuuden kesäpaikka tärkeä ja muistorikas, paikkaan panostamalla siitä voisi saada upean ja hiukan mielisin kunnollista kesäpaikkaa omallekin perheelleni. Mietin myös sitä, että itse olen oman kotini hankkinut isolla lainalla, eikä minun ja mieheni perustaessa perhettä äiti ollut lainkaan huolissaan pärjäämisestämme tai asunnostamme - ja minusta oli itsestään selvää, että jokainen hankkii kotinsa itse, kesäpaikka on yhteinen. Isoveljeni suhtautuu kuitenkin asiaan toisin, näkee tässä hienon tilaisuuden hyödyntää vanhaa paikkaa.
Toisaalta en tahtoisi tyhmää ja turhaa riitaa perheen sisällä. Eli annanko vain mökin mennä vai ryhdynkö tosissaan taistelemaan? Mitä te tekisitte?
Kommentit (136)
Kerron veljelle, että sen vaimo pettää pikkuveljen kanssa sekä panee erästä työtoverinsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tontilla saa olla tasan yksi iso asuinrakennus, sitä ei voi jakaa, useampaa ei voi tehdä. Veljen mielestä kaava ei ole ongelma, koska "eihän näitä kukaan kyttäile". Hmm?
Ap
Kyllä kyttäilee, varsinkin kun ilmoittaa kaavoittajalle. Lisäksi voi ilmoittaa kohteen valkoselkätikan tai liito-oravan asuinpaikaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muutos ja luopuminen on keskeistä elämässä. Olisin äidin tukena siinä, että hän saisi tontista asiaankuuluvan hinnan. Huonokuntoisille rakennuksille ei oikein hintaa voi laskeakaan. Parempi laiha sopu kuin lihava riita.
Parhaassa tapauksessa veljen maksama raha kiertää ap:lle perinnön muodossa.
Ei kierrä, koska tämän veljen tarkoitus on saada tontti halvalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öööö... isoveljenihän tässä ryhtyi toimiin eli puhui perinnön enolta itselleen ennen tämän kuolemaa ja painostaa äitiä myymään hyötyäkseen itse. Ja vastaajan mielestä MINÄ olen perinnönkyttääjä, what?
Ap
Siksi, että isoveljesi on tekemässä ihan normaaleja kauppoja elossa olevien ihmisten kanssa. Ostamassa itselleen talonpaikkaa. Jos se omistajille sopii, niin sitten he myyvät. Miksi muiden pitäisi puuttua tähän, sellaisten jotka ei toistaiseksi omista yhtään mitään koko talosta, vaan kaikki mahdolliset vaatimukset perustuu siihen, että tulee omistamaan sitten kunhan siitä yksi kuolee?
Ap, vaadi että tontille laitetaan käypä arvo. Rantatontti, jolle saa rakentaa omakotitalon ympärivuotiseen käyttöön, saattaa olla hyvinkin arvokas. Äitisi kannattaa myydä parhaalla hinnalla, jos myymässä on. Toisaalta olisi reilua äidiltäsi tarjota ostomahdollisuutta kaikille, eikä vain yhdelle lapsistaan. Ota ystävällisesti ja syyttelemättä asia esille äitisi kanssa.
Äidin ja enon pitää laittaa tontti tarjouskauppaan ja sitten te vaan vuoronperään korotatte tarjousta kunnes jompikumpi luovuttaa. Ja sitten pulinat pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veli maksakoon osuudesta käyvän hinnan. Sinuna ottaisin yhteyttä kiinteistövälittäjään, joka tulisi arvioimaan mestat. - Mutta jos asia on tunnesyistä sinulle tärkeä, älä luovu osuudestasi!
Anna mennä. Sanon tämän oman kokemuksen pohjalta, annoin sukumökin mennä. Ei minulla olisi ollut varallisuutta rakentaa sinne, saatikka maksella kiinteistöveroja ja muita ylläpitokuluja. Eikä todellakaan kiinnostanut jakaa käyttövuoroja tai laiturin kunnostuksia.
Päivääkään en ole ratkaisuani katunut. Jos mökkiä tekee mieli niin ostan ihan oman paikan ilman sukurasitteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tontilla saa olla tasan yksi iso asuinrakennus, sitä ei voi jakaa, useampaa ei voi tehdä. Veljen mielestä kaava ei ole ongelma, koska "eihän näitä kukaan kyttäile". Hmm?
Ap
Kyllä kyttäilee, varsinkin kun ilmoittaa kaavoittajalle. Lisäksi voi ilmoittaa kohteen valkoselkätikan tai liito-oravan asuinpaikaksi.
No on meilläkin 270 neliön huvila missä virallisesti ei ole kuin 20m2 mökki. Kukaan ei vaan ole hirveän kiinnostunu koko asiasta. Ei edes porvoon kunta.
Vierailija kirjoitti:
Veli maksakoon osuudesta käyvän hinnan. Sinuna ottaisin yhteyttä kiinteistövälittäjään, joka tulisi arvioimaan mestat. - Mutta jos asia on tunnesyistä sinulle tärkeä, älä luovu osuudestasi!
Mistä osuudesta? Eihän ap omista kiveäkään tontista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veli maksakoon osuudesta käyvän hinnan. Sinuna ottaisin yhteyttä kiinteistövälittäjään, joka tulisi arvioimaan mestat. - Mutta jos asia on tunnesyistä sinulle tärkeä, älä luovu osuudestasi!
Mistä osuudesta? Eihän ap omista kiveäkään tontista.
Typerys, ei ap omista, mutta äiti omistaa, hänen etunsa on, että veli maksaa käyvän hinnan, muutoin asia voidaan riitauttaa ja lahjavero paukahtaa maksettavaksi ja perinnönjaossa muut voivat vaatia, että huomioidaan ennakkoperintönä. Pitäkää kiinni oikeuksistanne, siiven on oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Otatte kiinteistövälittäjän arvioimaan paikan todellisen arvon jonka veljenne saa maksaa äidillenne. Se on järkevää ja reilua.
Heh. Välittäjä "arvioi" juuri sitä mitä arvion maksaja korvaan kuiskuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinhän sitä luulee ettei muka kytätä mutta sitten kunta tekeekin jonain vuonna katselmuksen jossa kaikki kiinteistöt käydään läpi. Kyllä lähti meidänkin järven rannasta luvatonta rakennusta vaikka kuinka monta. Nykyään on myös apuna satelliittikuvat. Todella vaikea huijata... Viimeistään joku ärtynyt naapuri ilmiantaa.
Jos eno ja äiti laittavat mökin yhdessä myyntiin, niin sillloin sen voi ostaa kuka haluaa ja hinta on varmasti käypä. Näin riitaisessa tapauksessa tämä on ainut järkevä ratkaisu.
Toinen vaihtoehtoon, ettei tehdä mitään. Eno ja äiti ovat ilmeisesti sen verran nuoria, että voi mennä 30-40 vuotta ennenkuin perintöasiat ovat ajankohtaisia. Veljen ei kannata jäädä odottamaan tilanteen selkeytymistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä huoli AP ,verottaja on puolellasi: ostin sisaruksiltani osan tilasta ja maksoin 75% käyvästä hinnasta->verottaja lähestyi seuraavana vuonna jokaista sisarustani vaikka jokaisen saama rahalline osuus oli alle 2keur....minä maksoin varainsiirto veron ostoksesta.Verottaja seuraa siis aivan pyytämättäkin kaikenlaista nappikauppaa ja tulee pitämään huolen siitä että tontti ei tule siirtymään alehintaan ilman veroseuraamuksia ;)
Isoveli ostaa enolta hänen osuutensa kunollisella hinnalla ja eno testamenttaa kyseisen summan sinulle ja pikkuveljellesi, ja äidin testamentissa mökin kokoinen hinta suoraan teille samoille... miten ois?
Yhteiset kesämökit ei toimi, eikä niissä yleensä halua käydä puolisot. Työleiriä riittää, mutta koskaan työt ei mene tasan, ja jossain vaiheessa riidan siemen alkaa itämään. Anna mökin mennä, ja hanki ikioma mökki, jos mökkihminen olet. Niitä saa nykyään edullisesti, paljon myös mökkejä rantatonteille myynnissä edulliseen hintaan.
Anna veljesi tehdä mitä tekee mutta vihjaa että kaiken pitää pysyä suvussa. Parempi että välit pysyy hyvinä ja saat vierailla saunassa ja uimassa varsinkin jos sulla on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tontilla saa olla tasan yksi iso asuinrakennus, sitä ei voi jakaa, useampaa ei voi tehdä. Veljen mielestä kaava ei ole ongelma, koska "eihän näitä kukaan kyttäile". Hmm?
Ap
Kyllä kyttäilee, varsinkin kun ilmoittaa kaavoittajalle. Lisäksi voi ilmoittaa kohteen valkoselkätikan tai liito-oravan asuinpaikaksi.
No on meilläkin 270 neliön huvila missä virallisesti ei ole kuin 20m2 mökki. Kukaan ei vaan ole hirveän kiinnostunu koko asiasta. Ei edes porvoon kunta.
Tämähän on ihan mahdotonta tänä päivänä, sillä kunnat/kaupungit ovat velvoitettu ilmakuvaamaan rakennukset, jopa koirankopit. Myös järjestelmästi tarkistamaan rakennuslupia rakennuksista. Jos lupaa ei ole, saktioiden uhalla rakennukselle tulee purkumääräys.
Ja vakuutusyhtiöt korvaukset kattavat vain virallisesti (rakennusluvat)rakennuksia.
Vaatisin veljen maksamaan vähintään 3x käypä hinta. Sen jälkeen tehtailijin ympäristövalituksia niin pitkään, ettei rakentaminen ikinä alkaisi